Oletko tyytyväinen siihen ajankohtaan, jona olet syntynyt ja saanut elää?

70-luvun lopulla syntynyt ja Suomi on sen jälkeen pilattu maahanmuutolla

Joo, hieman ehkä kuitenkin kaipaan -90 lukua.

Vierailija kirjoitti:

Jos olisi syntynyt 70-luvulla niin olisi vielä päässyt hyvään elämään kiinni, helppo päästä opiskelemaan, koulutetuin ikäluokka, kun opintotuki oli hyvä, pystyi opiskelemaan useamman tutkinnon valtion piikkiin. Parinmuodostus oli helppoa, kun yökerhoissa pystyi käymään vielä turvallisesti ja perhearvot olivat toiset.

 

Nykyisin maa on täysin toinen, säälittää nykylasten elämä.

Jos synnyit-70, ehkä. Jos lama ei vienyt työpaikkaasi, suhdettasi jne. Perhearvot muuttuvat vähän koko ajan, suunta on edestakaisin. 

Vierailija kirjoitti:

Hirveää ajatella että on paljon nuoria jotka ovat eläneet pelkkää Netti/Kännykkäaikaa.

Eivät ymmärrä normaalia elämää enää...

Millä itse osallistut tähän keskusteluun? Onko olosi hirveä?

Ainakin meillä nämä keksinnöt on olleet siunaus. Viisas ihminen käyttää nettiä ja kännykkää oikein. 

Oon kyllä tyytyväinen. Synnyin -86. Eka tietokone tuli meille alle kouluikäisenä, kännykkä 11-vuotiaana ja nettikone samoihin aikoihin. Tietokonepelejä pelasin alle kouluikäisestä asti, mutta en räiskintäpelejä koskaan. Jazz Jackrabbit ja Hugo oli suosikkeja. ONNEKSI somea ei ollut alakoulussa, etten tullut siellä koulun lisäks kiusatuksi.

Ylioppilaaksi kirjoitin kynällä ja paperilla ja hyvä niin. Yliopistossa kurssien luentomonisteet ostettiin nidottuina prujuina ja tehtiin käsin merkinnät. Mun näppäinpuhelimella pystyi käyttämään 05 jo vähän nettiä js se oli edistyksellistä. 

KissFM chat oli teininä kova juttu. Msn messenger ja Skype oli myös kovassa käytössä. Irc-galleriassa oli pärstäkuvia ja jotain muutakin. Kävin täysikäistyttyäni myös sokkotreffeillä joidenkin nettituttavien kanssa. Yhden kanssa seurustelin myös.

Elämä oli ennen jotenkin huolettomampaa, kun kukaan ei olettanut, että oot 24/7 tavoitettavissa, tai huolestunut, jos et vastaa. Terkkarista sai luukulta tai puhelimessa suoraan palvelua, eikä tarvinnut ryhtyä takaisinsoittorumban kissa-hiiri-leikkiin. Kesätöitäkin sai oma ikäluokka ok. Harrastusmaksut oli kohtuullisia ja moni pienituloisemmankin perheen lapsi harrasti esim.  ratsastusta.

Nykyajan tunnetaitojen opettaminen ja mt-asioista voimesti puhuminen on sen sijaan huippu juttu. Lapsia ei saa hakata perheessä eikä näitä juttuja enää katsota läpi sormien. Vertaistukifoorumit on myös antaneet paljon näin narsistin lapsen näkökulmasta. 

Kasari oli parasta aikaa.

Vm-71 

Vierailija kirjoitti:

61 rauhan vuotta. Ilmainen koulutus ja terveyden huolto. Ei juuri voisi pyytää enempää. Pelkään pahoin, että sain elää parhaan jakson ihmiskunnan historiassa.

Sama tunne. Nuoruus huoletonta kasvun ja optimismin aikaa. Perhe, firma, ero, seikkailut vapautuneissa itä- ja etelänaapureissa, yritykset ja asunnot siellä... Sitten rauhallisia vuosia työelämässä.

Olen tyytyväinen. Ennen ei ollut tätä paskaa mitä nykyään on.

Vierailija kirjoitti:

Olen tyytyväinen. Ennen ei ollut tätä paskaa mitä nykyään on.

Silloin oli sen ajan paskaa. Esim. kiusaaminen ja siihen suhtautuminen oli ihan hornasta ilman mitään someakin. 

Varmasti olen tyytyväinen. Olin nuori aikuinen kasarilla, ja ysärillä 30 +. Onneksi sain nähdä ne ajat nuorena.

Olisi kauheeta jos nuoruusmuistot olisi 2020 luvulta

Olen syntynyt vuonna 1968. Tuntuu hyvältä, että olen saanut elää lapsuuden ja nuoruuden aikana, jolloin ei loukkaannuttu niin herkästi joka asiasta. Musiikki oli parempaa kuin nyt, mutta onneksi vanha musiikki ei ole kadonnut minnekään. Eipähän tarvitse kuunnella nykymusiikkia lainkaan eikä ole pakko olla selvillä sen erilaisista virtauksista. Tekniikan kehitys on kuitenkin se, mikä nykyajassa on positiivista. Sitä ei voi kiistää.

Vierailija kirjoitti:

70-luvun lopulla syntynyt ja Suomi on sen jälkeen pilattu maahanmuutolla

Pitäisikö antaa yksien ja samojen hullu/juopposukujen lisääntyä ja jatkaa vanhaa menoa? Koska niin se on pitkälti mennyt, jos puhutaan rauhanhäiritsijöistä.

Olen tyytyväinen. Synnyin 50-luvun alussa, lapsuus oli onnellinen, turvallinen ja vaaraton. Vanhemmat halusivat oppikouluttaa, perheen sisäisiä ongelmia ei ollut. Omakotitalo aluetta, kylän lapset harrastivat yhdessä, lähinnä ulkona. Kiusaamista ei tunnettu.

Vierailija kirjoitti:

Varmasti olen tyytyväinen. Olin nuori aikuinen kasarilla, ja ysärillä 30 +. Onneksi sain nähdä ne ajat nuorena.

Olisi kauheeta jos nuoruusmuistot olisi 2020 luvulta

Miten niin?

Vierailija kirjoitti:

Olen tyytyväinen. Synnyin 50-luvun alussa, lapsuus oli onnellinen, turvallinen ja vaaraton. Vanhemmat halusivat oppikouluttaa, perheen sisäisiä ongelmia ei ollut. Omakotitalo aluetta, kylän lapset harrastivat yhdessä, lähinnä ulkona. Kiusaamista ei tunnettu.

Ne, joita ei ole kiusattu, luulevat helposti niin. Se oli vaiettu ja hävetty asia, johon kaikki eivät vain törmänneet. On tietysti hienoa,  jos on elänyt oikeamielisessä yhteisössä ja välttynyt sellaiselta. 

Suomi on ollut ihan hyvä paikka elää aiemmin - sotien ja laman jäljeen. Vaan koronavuosista lähtien, kaikki tässä maassa on mennyt aivan painajaismaisen hulluksi ja läpeensä typeräksi, jota en olisi ikinä uskonut käyvän. Toivottavasti tolkku ja järki palaisi tähän maahan.