Oletko sinä löysännyt kukkarosi nyörejä tänä vuonna vähävaraisten lapsiperheiden hyväksi?

En ole. En anna rahaa hyväntekeväisyyteen. Autan vain omaa työtöntä lastani ja hänen sairasta puolisoaan.

Kyllä. Olen kaikessa hiljaisuudessa hankkinut lapsille lahjoja ja lahjakortteja, tehnyt perheille jouluruokatilauksia ja ostanut mummoille lohta ja kinkkuja. 

Minun asiani ovat nyt hyvin, mutta tiedän omasta kokemuksesta, millaista on elää jatkuvassa niukkuudessa. Siis miksi en auttaisi, kun minulla siihen mahdollisuus on? 

Asenteet ja yhteiskunnan yleinen pohjavire ovat aika kovia nykyään. Minä koen omasta ylimäärästä antamisen moraaliseksi velvollisuudeksi. Se on silti selvää, että yksityinen hyväntekeväisyys ei hyvinvointivaltion kriisiä tai köyhyyttä voi ratkaista. 

En todellakaan. Saavat jo ihan tarpeeksi apua ja tukea yhteiskunnalta veronmaksajien piikkiin jo pelkällä vinkaisulla. Oma mokansa, jos eivät itse ole motivoituneita muuhun kuin kädet ojossa kerjäämään. 

Kyllä, myös yksin asuvan hyväksi pieniä lahjoituksia.  Aion myös ensi vuonna.