Teini-ikäinen lapseni vihaa minua
Meneeköhän tämä koskaan ohi?
Lukioikäinen lapseni aloittaa päivänsä minulle kiroilemalla, syyttelee ja eristäytyy omaan huoneeseensa. Jos otan puheeksi esim. että pitäisi ostaa uusia vaatteita hänelle, alkaa huutaa kuinka on jo asiasta sanonut aiemmin (kiroilun säestämänä) ja että juuri nyt ei kiinnosta enää. Ja totta, on saattanut pyytää jotain uutta vaatetta aikaisemmin enkä ole sitä ostanut vaan halunnut että hän käyttää ensin muita vaatteita joita hänellä on paljon.
Säilyttää kaikki tavaransa huoneen lattialla ja astuu niiden päältä lähtiessään jonnekin.
Hän on itse sanonut olevansa minulle ikuisesti katkera ja vihainen siitä että aloitin aikoinaan uuden parisuhteen josta syntyi hänelle pikkusisarus. Olemme kuitenkin pikkusisaruksen isän kanssa eronneet pari vuotta sitten, koska teini ei tullut hänen kanssaan toimeen ja kaikkien elämä alkoi olla todella hankalaa. Kuulemma teini ei ikinä anna minulle anteeksi että joutui sietämään isäpuoltaan. Hän arvostelee minua äitinä, miten olen huono ja kelvoton äiti.
Olen yrittänyt saada häntä keskustelemaan koulun psykologin kanssa, ei suostu. Itsekin olen avoin keskustelulle, ei halua puhua.
Ylsinhuoltajana olen pienituloinen ja jos sanon että ei ole varaa johonkin asiaan, hän suuttuu ja kiroilee. Olen sanonut että en hyväksy kiroilua ja ylimielisyyttä, ajoittain ottanut puhelimen pois tai jättänyt viikkorahan maksamatta ruman puhetavan vuoksi mutta maksanut kyllä myöhemmin jos nuori on pyytänyt anteeksi.
Minulla on jatkuvasti paha olo ja syytän itseäni tästä kaikesta. Näen ympärilläni nuoria jotka viihtyvät vanhempiensa seurassa mutta omani vihaa minua. No, tämä oli tämmöinen avautuminen, kai haen vertaistukea.
Kommentit (127)
Naisten kannattaa keskittyä elämässä vaan itseensä, kissoihin ja omaan uraan. Näin välttyy paljolta murheelta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän. Minun esikoinen oli lopulta diagnosoitu luonnevikaiseksi. Hän yritti myrkyttää pikkusisaruksensa. En tietenkään osaa lapsestasi sanoa mitään, mutta avun saaminen ei olisi pahitteeksi. Älä syytä itseäsi liikaa. Minulla nämä kaksi nuorinta lasta ovat aivan normaaleja ja empaattisia. Vanhin muutti pois kotoa jo, ja hyvä niin.
Ap on eri henkilö kuin tämä viimeinen kirjoittaja, mutta olen huolestunut Ap:n nuoremman lapsen puolesta. Ap:n lukiolainen pitää ehdotomasti saada tutkimuksiin. Mielestäni ei ole normaalia kokea/ilmaista sellaista vihaa nuorempaa sisarusta kohtaan, että tämän syntymä herättää niin negatiivisia tunteita. Ap, olisiko parasta ottaa yhteyttä lastensuojeluun. Kun esikoisesi käy koulua ja kai hoitaa ne asiat hyvin, ehkä lasu voi antaa hyviä neuvoja sinulle tai sijoittaa esikoisen lyhyeksi aikaa muualle. Onko mahdllisuutta,
Ap ei puhunut aloituksessaan yhtään mitään siitä miten teini tulee toimeen sisarpuolensa kanssa, vaan siitä että ei tullut toimeen isäpuolensa kanssa. Mistä sinä tuon vihan kehittelit? Ja miksi teini heitetään ulos, kun häntä ei edes kuunneltu missään vaiheessa kun uusperhettä muodostettiin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli tilanteita joissa isäpuoli laittoi todella tiukat rajat teinille ja lopulta isäpuoli ei enää osannut hillitä itseään ja sanoi että hänellä saattaa itsehillintä pettää täysin. Silloin teimme yhdessä eropäätöksen, koska en voinut olla jatkuvasti kotona sovittelemassa tilanteita.
Isäpuoli esimerkiksi piti todella tärkeänä huoneen siisteyttä ja omien jälkien siivoamista, ja näistä tuli riitoja päivittäin. Teini ei noudattanut eikä edelleenkään noudata mitään yhteisiä sääntöjä ja kotityöt jättää tekemättä. Jos esim. pyydän viemään roskat, hän vie ne vasta kun olen laittanut roskapussit hänen huoneeseensa haisemaan sanottuani ensin asiasta kymmenen kertaa. En kuitenkaan halua puolustella itseäni, varmasti on ollut teinille kamalaa asua aikuisen kanssa jonka kanssa ei tule toimeen. Ja pikkusisarus on vienyt huomiotani. Näistä olisin valmis puhumaan ihan rehellisesti ja avoimesti.
Tajuaako se teini ollenkaan, että pieni sisaruspuoli on hänen oma sisaruksensa ja tulee olemaan sitä koko elämän ajan? Monilla on kivat välit keskenään aikuisena. Miksi ei olisi? Varmasti se pieni pelkää tätä teiniä, joka käyttäytyy niin huonosti. Totta kai paljon nuorempi lapsi tarvitsee hoivaa ja huolenpitoa vauvana ja pienenä. Miten teini-ikäinen ei ymmärrä sitä? Olisiko äidin pitänyt jättää pikkusisarus ruokkimatta ja vaipat vaihtamatta vauvana? Sitä tapahtuu oikeassa elämässä ja joissakin maissa lapsia on kuollut sen takia, joista sitten on uutisia mediassa. Jopa Suomessa oli tapaus, että vauvalle ei annettu ruokaa surullisin seurauksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ekana rauhoitat tilanteen. Älä anna vastakaikua. Mekastus alkaa niin poistut paikalta esim. vessaan tai ulos. Anna mekastaa yksinänsä.
Eihän siitä voi lähteä pois, jos talossa on samaan aikaan pienempi lapsi, jota kohtaan isompi lapsi kokee voimakasta kaunaa. Luitko aloitusta?
Minkähän aloituksen sinä luit? Ei siinä puhuttu kaupasta pienempää lasta kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä teini voisi muuttaa isälleen?
Luuletko että isäkään jaksaa tuollaista kauhukakaraa katsella?
Isän oni pakko jaksaa, kun se on oma lapsi. Jospa nuori oppisi isän luona vähän parempaa käytöstä. En jaksa uskoa, että joku mies kauan viitsii kuunnella haistattelua ja katsoa muuta mesomista.
Isä ei ole ollut teinin elämässä mukana oikeastaan moniin vuosiin ennenkuin aktivoitui yllättäen muutama vuosi sitten. Teini ei kuitenkaan halua missään nimessä muuttaa isänsä luokse jonka ymmärrän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli tilanteita joissa isäpuoli laittoi todella tiukat rajat teinille ja lopulta isäpuoli ei enää osannut hillitä itseään ja sanoi että hänellä saattaa itsehillintä pettää täysin. Silloin teimme yhdessä eropäätöksen, koska en voinut olla jatkuvasti kotona sovittelemassa tilanteita.
Isäpuoli esimerkiksi piti todella tärkeänä huoneen siisteyttä ja omien jälkien siivoamista, ja näistä tuli riitoja päivittäin. Teini ei noudattanut eikä edelleenkään noudata mitään yhteisiä sääntöjä ja kotityöt jättää tekemättä. Jos esim. pyydän viemään roskat, hän vie ne vasta kun olen laittanut roskapussit hänen huoneeseensa haisemaan sanottuani ensin asiasta kymmenen kertaa. En kuitenkaan halua puolustella itseäni, varmasti on ollut teinille kamalaa asua aikuisen kanssa jonka kanssa ei tule toimeen. Ja pikkusisarus on vienyt huomiotani. Näistä olisin valmis puhumaan ihan rehellise
Miten aikuinen ei ymmärrä, että se teinkin kaipaa tulla nähdyksi ja kuulluksi? Sen sijaan kotiin tuodaan tuollainen idiootti isäpuoleksi.
Vierailija kirjoitti:
Juu en mäkään olisi kuunnellut teiniltä kiroilua. Sanoin sen niille ennakkoon monta kertaa mitä tulee tapahtumaan jos kotona kiroillaan.
Tuossa on aika paljon pahemmista asioista kyse kuin kiroilussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä teini voisi muuttaa isälleen?
Sillä on varmaan muutama uusi kersa ja nykyisen aiemmat kersat päälle😁
-eri-
Mitä sitten? Sinne vaan asumaan ja käymään koulua. Siinä sivussa voi oppia ihmistapoja ja miten perheessä kuuluu olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ekana rauhoitat tilanteen. Älä anna vastakaikua. Mekastus alkaa niin poistut paikalta esim. vessaan tai ulos. Anna mekastaa yksinänsä.
Eihän siitä voi lähteä pois, jos talossa on samaan aikaan pienempi lapsi, jota kohtaan isompi lapsi kokee voimakasta kaunaa. Luitko aloitusta?
Minkähän aloituksen sinä luit? Ei siinä puhuttu kaupasta pienempää lasta kohtaan.
Aloituksessa sanotaan selvästi, että teini on "vihainen ja katkera" äidille, koska äidillä oli uusi mies elämässä ja äiti sai lapsen uudessa suhteessa. Käsitän tämän niin, että teini on katkera ja vihamielinen niin äitiään kuin pikkusisarustaan kohtaan.
Ei ole pikkusisarustaan kohtaan onneksi katkera tai ilkeä, ennemminkin välinpitämätön mutta ei varmasti satuttaisi häntä koskaan.
ap
Anna tilaa. Toki olet inhottavasti mennyt heti uuteen parisuhteeseen välittämättä lapsestasi. Sinun pitää ymmärtää, että olet ollut kelvoton, kun olet miehen asettanut lapsesi edelle.
Itse olen myös eronnut ja esikoinen sanoi eron jälkeen vihaavansa minua. Annoin hänelle tilaa, joten mitään riitoja ym ei ollut. Välit parantuivat, kun esikoinen tuli täysi-ikäiseksi.
Ei helv-. Lukioikäinen, ja kohdellaan kuin 3-vuotiasta? Miltä ap sinusta tuntuisi, jos vaikka pomo tai kelan virkailija mielivaltaisesti ottaisi puhelintasi pois, jättäisi yhtä mielivaltaisesti maksamatta sovitusti, kieltäisi ostamasta ja aivan satunnaisesti ilmottaisi että nyt, hänen armoataan, voitte mennä ostamaan jotain, vaikka myynnissä ei ole mitään mitä haluaisit?
Nätisti vain hymyilisit ja hyppisit tuollaisen sekopään mielivaltaisuuden mukaan? Et edes mielessäsi kiroaisi tuollasta kahjoa?
Ei ihme että nuori voi pahoin. Minäkin aloin voimaan pahoin pelkästään luettuani aloituksen. Ja kiroilemaan.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli tilanteita joissa isäpuoli laittoi todella tiukat rajat teinille ja lopulta isäpuoli ei enää osannut hillitä itseään ja sanoi että hänellä saattaa itsehillintä pettää täysin. Silloin teimme yhdessä eropäätöksen, koska en voinut olla jatkuvasti kotona sovittelemassa tilanteita.
Isäpuoli esimerkiksi piti todella tärkeänä huoneen siisteyttä ja omien jälkien siivoamista, ja näistä tuli riitoja päivittäin. Teini ei noudattanut eikä edelleenkään noudata mitään yhteisiä sääntöjä ja kotityöt jättää tekemättä. Jos esim. pyydän viemään roskat, hän vie ne vasta kun olen laittanut roskapussit hänen huoneeseensa haisemaan sanottuani ensin asiasta kymmenen kertaa. En kuitenkaan halua puolustella itseäni, varmasti on ollut teinille kamalaa asua aikuisen kanssa jonka kanssa ei tule toimeen. Ja pikkusisarus on vienyt huomiotani. Näistä olisin valmis puhumaan ihan rehellisesti ja avoimesti.
Teinin oma huone?? Mitä se isäpuoli sielä teki? Yhteiset tilat eri homma.
Miksi annoit isäpuolen kasvattaa lastasi?
Selvästi kilpaili lapsesi kanssa sun huomiosta.
Kun toi mies tuli kuvioihin niin luulen että sun aika meni täysin siihen ukkoon ja sit siihen sisarpuoleen?
Miettikääpä itseänne 16v teininä. Itse en mikään hirviö ollut, mutta halusin olla mahdollisimman paljon omassa rauhassa. En olisi kyllä kestänyt, jos kotona olisi ollut joku vieras ukko ja ihan pieni lapsi. Olisi varmasti ärsyttänyt myös ajatus siitä, että oma äiti harrastaa seksiä jonkun vieraan ukon kanssa ilman ehkäisyä. Teini-ikä on todella ahdistavaa ja herkkää aikaa monelle, siinä 20 ikävuoden paikkeilla alkaa vähän helpottamaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei helv-. Lukioikäinen, ja kohdellaan kuin 3-vuotiasta? Miltä ap sinusta tuntuisi, jos vaikka pomo tai kelan virkailija mielivaltaisesti ottaisi puhelintasi pois, jättäisi yhtä mielivaltaisesti maksamatta sovitusti, kieltäisi ostamasta ja aivan satunnaisesti ilmottaisi että nyt, hänen armoataan, voitte mennä ostamaan jotain, vaikka myynnissä ei ole mitään mitä haluaisit?
Nätisti vain hymyilisit ja hyppisit tuollaisen sekopään mielivaltaisuuden mukaan? Et edes mielessäsi kiroaisi tuollasta kahjoa?
Ei ihme että nuori voi pahoin. Minäkin aloin voimaan pahoin pelkästään luettuani aloituksen. Ja kiroilemaan.
Jos tämä kakara käyttäytyy kuin 3-vuotias, niin tätä myös kohdellaan kuin 3-vuotiasta.
Sano hänen isälle että jhakee pois lapsensa ja kasvattaa hänestä ihmisen.
Ero ja lapsen etu.
https://www.terveyskirjasto.fi/pla00032