Teini-ikäinen lapseni vihaa minua
Meneeköhän tämä koskaan ohi?
Lukioikäinen lapseni aloittaa päivänsä minulle kiroilemalla, syyttelee ja eristäytyy omaan huoneeseensa. Jos otan puheeksi esim. että pitäisi ostaa uusia vaatteita hänelle, alkaa huutaa kuinka on jo asiasta sanonut aiemmin (kiroilun säestämänä) ja että juuri nyt ei kiinnosta enää. Ja totta, on saattanut pyytää jotain uutta vaatetta aikaisemmin enkä ole sitä ostanut vaan halunnut että hän käyttää ensin muita vaatteita joita hänellä on paljon.
Säilyttää kaikki tavaransa huoneen lattialla ja astuu niiden päältä lähtiessään jonnekin.
Hän on itse sanonut olevansa minulle ikuisesti katkera ja vihainen siitä että aloitin aikoinaan uuden parisuhteen josta syntyi hänelle pikkusisarus. Olemme kuitenkin pikkusisaruksen isän kanssa eronneet pari vuotta sitten, koska teini ei tullut hänen kanssaan toimeen ja kaikkien elämä alkoi olla todella hankalaa. Kuulemma teini ei ikinä anna minulle anteeksi että joutui sietämään isäpuoltaan. Hän arvostelee minua äitinä, miten olen huono ja kelvoton äiti.
Olen yrittänyt saada häntä keskustelemaan koulun psykologin kanssa, ei suostu. Itsekin olen avoin keskustelulle, ei halua puhua.
Ylsinhuoltajana olen pienituloinen ja jos sanon että ei ole varaa johonkin asiaan, hän suuttuu ja kiroilee. Olen sanonut että en hyväksy kiroilua ja ylimielisyyttä, ajoittain ottanut puhelimen pois tai jättänyt viikkorahan maksamatta ruman puhetavan vuoksi mutta maksanut kyllä myöhemmin jos nuori on pyytänyt anteeksi.
Minulla on jatkuvasti paha olo ja syytän itseäni tästä kaikesta. Näen ympärilläni nuoria jotka viihtyvät vanhempiensa seurassa mutta omani vihaa minua. No, tämä oli tämmöinen avautuminen, kai haen vertaistukea.
Kommentit (126)
Ymmärrän. Minun esikoinen oli lopulta diagnosoitu luonnevikaiseksi. Hän yritti myrkyttää pikkusisaruksensa. En tietenkään osaa lapsestasi sanoa mitään, mutta avun saaminen ei olisi pahitteeksi. Älä syytä itseäsi liikaa. Minulla nämä kaksi nuorinta lasta ovat aivan normaaleja ja empaattisia. Vanhin muutti pois kotoa jo, ja hyvä niin.
Kunnon säännöt ja rangaistukset kakaralle niin ei hypi silmille.
Ekana rauhoitat tilanteen. Älä anna vastakaikua. Mekastus alkaa niin poistut paikalta esim. vessaan tai ulos. Anna mekastaa yksinänsä.
Potki se saatanan kiittämätön paska pihalle sieltä ja sano että nyt asut kadulla saatana jos ei osata käyttäytä. Uskomatonta että jotkut voi käyttäytyä vanhempiaan kohtaan tuolla tavalla, ei sinun pidä tuollaista hyväksyä. Itse olen aina kunnioittanut vanhempiani, tuollainen käytös ei meidän perheessä olisi tullut kuuloonkaan.
Anna teinin olla rauhassa huoneessaan äläkä mene sinne.
Uusperhekuviot ovat lapsille todella vaikeita ja erityisesti, jos lapsi kokee että hänen mielipidettään ei olla kuultu tarpeeksi. Melkein suosittelisin jonkinlaista perheterapia käyntiä, jossa voisi ammattilaisen avustuksella alkaa purkamaan tätä teidän välillenne syntynyttä solmua. Ei kannata velloa itsesäälissä liikaa ja tilanne on varmasti tätä kautta vielä pelastettavissa.
Juu en mäkään olisi kuunnellut teiniltä kiroilua. Sanoin sen niille ennakkoon monta kertaa mitä tulee tapahtumaan jos kotona kiroillaan.
Vierailija kirjoitti:
Anna teinin olla rauhassa huoneessaan äläkä mene sinne.
Karhunpalvelus. Kyllä säännöt pitää olla ja vanhempia kunnioittaa. Ei voi antaa tehdä miten huvittaa.
Sen siitä saa kun pitää k..lin perässä juosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna teinin olla rauhassa huoneessaan äläkä mene sinne.
Karhunpalvelus. Kyllä säännöt pitää olla ja vanhempia kunnioittaa. Ei voi antaa tehdä miten huvittaa.
Minkähän verran lasta on aikoinaan kuunneltu vanhemman muodostaesa uusperhettä? Ensin ero omasta vanhemmasta ja sitten uusi ihminen kotiin. On raskasta.
Nää kaikki luokattomat juntit siirtyivät vissiin tänne sitten kirjoittamaan niitä esseitä omista väkivaltaisista voimafantasijoistaan..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna teinin olla rauhassa huoneessaan äläkä mene sinne.
Karhunpalvelus. Kyllä säännöt pitää olla ja vanhempia kunnioittaa. Ei voi antaa tehdä miten huvittaa.
Minkähän verran lasta on aikoinaan kuunneltu vanhemman muodostaesa uusperhettä? Ensin ero omasta vanhemmasta ja sitten uusi ihminen kotiin. On raskasta.
Ei ainakaan minulle ollut mitään raskasta vanhempien erossa eikä uusperheissäkään. Mitä raskasta siinä on?
Vierailija kirjoitti:
Potki se saatanan kiittämätön paska pihalle sieltä ja sano että nyt asut kadulla saatana jos ei osata käyttäytä. Uskomatonta että jotkut voi käyttäytyä vanhempiaan kohtaan tuolla tavalla, ei sinun pidä tuollaista hyväksyä. Itse olen aina kunnioittanut vanhempiani, tuollainen käytös ei meidän perheessä olisi tullut kuuloonkaan.
Ja monenkos saatanan kiittämättömän paskan lapsen vanhempi sinä oletkaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna teinin olla rauhassa huoneessaan äläkä mene sinne.
Karhunpalvelus. Kyllä säännöt pitää olla ja vanhempia kunnioittaa. Ei voi antaa tehdä miten huvittaa.
Onko myös lasta kunnioitettu? Äiti tehnyt mitä huvittaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna teinin olla rauhassa huoneessaan äläkä mene sinne.
Karhunpalvelus. Kyllä säännöt pitää olla ja vanhempia kunnioittaa. Ei voi antaa tehdä miten huvittaa.
Minkähän verran lasta on aikoinaan kuunneltu vanhemman muodostaesa uusperhettä? Ensin ero omasta vanhemmasta ja sitten uusi ihminen kotiin. On raskasta.
Lapset eivät päätä aikuisten rakkauselämästä.
Missä lapsen oma isä on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna teinin olla rauhassa huoneessaan äläkä mene sinne.
Karhunpalvelus. Kyllä säännöt pitää olla ja vanhempia kunnioittaa. Ei voi antaa tehdä miten huvittaa.
Minkähän verran lasta on aikoinaan kuunneltu vanhemman muodostaesa uusperhettä? Ensin ero omasta vanhemmasta ja sitten uusi ihminen kotiin. On raskasta.
Millä tavalla tällaista kiittämätöntä lasta pitäisi kuunnella? Meinaatko, että lapsella on mitään oikeutta puuttua aikuisen parisuhteeseen? Uusperheitä on paljon, eikä näin raju touhu lapsen puolelta ole mitenkään normaalia.
Meillä oli tilanteita joissa isäpuoli laittoi todella tiukat rajat teinille ja lopulta isäpuoli ei enää osannut hillitä itseään ja sanoi että hänellä saattaa itsehillintä pettää täysin. Silloin teimme yhdessä eropäätöksen, koska en voinut olla jatkuvasti kotona sovittelemassa tilanteita.
Isäpuoli esimerkiksi piti todella tärkeänä huoneen siisteyttä ja omien jälkien siivoamista, ja näistä tuli riitoja päivittäin. Teini ei noudattanut eikä edelleenkään noudata mitään yhteisiä sääntöjä ja kotityöt jättää tekemättä. Jos esim. pyydän viemään roskat, hän vie ne vasta kun olen laittanut roskapussit hänen huoneeseensa haisemaan sanottuani ensin asiasta kymmenen kertaa. En kuitenkaan halua puolustella itseäni, varmasti on ollut teinille kamalaa asua aikuisen kanssa jonka kanssa ei tule toimeen. Ja pikkusisarus on vienyt huomiotani. Näistä olisin valmis puhumaan ihan rehellisesti ja avoimesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna teinin olla rauhassa huoneessaan äläkä mene sinne.
Karhunpalvelus. Kyllä säännöt pitää olla ja vanhempia kunnioittaa. Ei voi antaa tehdä miten huvittaa.
Minkähän verran lasta on aikoinaan kuunneltu vanhemman muodostaesa uusperhettä? Ensin ero omasta vanhemmasta ja sitten uusi ihminen kotiin. On raskasta.
Ei ainakaan minulle ollut mitään raskasta vanhempien erossa eikä uusperheissäkään. Mitä raskasta siinä on?
Se riippuu ihan siitä, eli tässä tapauksessa, isäpuolesta. Mehän emme tiedä minkälainen helmi taas on kyseessä. Myötätuntoni on teinin puolella.
Kyllä tuo kohta muuttaa pois. Jotkut ihmiset vaan ovat ku*ipäitä, eikä sille ole oikein mitään tehtävissä. Tietysti joku pääsee lopulta irti teiniangstista ja ymmärtää sitten, miten kauhea ihminen on ollut, mutta joillain se on vaan luonnekysymys. Parempaa onnea sen toisen kohdalla!