Kouluissa ei pitäisi enää vain päntätä tietoa.
Ennen siinä oli järkeä, koska tietoa oli vähän ja sensuuri katkaisi tavan takaa olemassa olevan tiedon hitaan norumisen. Nykyaikana hukumme valtavaan tietomäärään, jonka tarkoituksena on levittää virheellistä tietoa tai viedä ajatuksemme harhateille merkityksettömillä asioilla.
Tällaisessa maailmassa viimeinen asia, mitä oppilaat opettajaltaan kaipaavat, on lisää tietoa. Sitä heillä on ennestään jo aivan liian paljon. Sen sijaan ihmiset tarvitsevat kyvyn analysoida tietoa, kyvyn tehdä ero sen välillä mikä on tärkeää ja mikä ei, ja ennen kaikkea kyvyn rakentaa monista tiedonpalasista kokonaiskuva maailmasta.
Kommentit (26)
No ei. Nykyaikana kouluissa mikään ei toimi ja mitään ei opita. Pitää palata 80 luvun tyyliin heti!
Kyllä nykyään pelkästään muniaan puristelemalla pitäisi saada yo-lakki.
Vierailija kirjoitti:
No ei. Nykyaikana kouluissa mikään ei toimi ja mitään ei opita. Pitää palata 80 luvun tyyliin heti!
En nyt sanoisi että pitäisi palata ajassa taaksepäin, joiltain osin ehkä. Mutta pitäisi myös valmistautua siihen, millaisia taitoja oikeasti tulevaisuudessa tarvitaan.
Osittain totta, mutta ei siellä nytkään vain päntätä. Jotkut asiat ovat sellaisia, että niistä on vääriä käsityksiä ja esimerkiksi internetissä höpöhöpöjuttuja. On hyvä, että opettaja kertoo oikean laidan.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut asiantuntijat väittävät, että koulujen tulisi siirtyä opettamaan ensisijaisesti kriittistä ajattelua, kommunikaatio- ja yhteistyötaitoja sekä luovuutta. Yleisesti ottaen koulujen tulisi jättää tekniset taidot vähemmälle huomiolla ja painottaa yleisiä elämäntaitoja. Kaikkein tärkeimpiä niistä ovat kyvyt käsitellä muutoksia, oppia uusia asioita ja säilyttää henkinen tasapaino uusissa tilanteissa.
Näitä mielelläni lapsilleni opettaisin, vaan mitenköhän. Siis jos ja kun koulu niitä tuskin paljoakaan opettaa.
Kyllä ainakin meillä 90-luvulla peruskoulussa opeteltiin kriittistä ajattelua, lähdekritiikkiä, tiedon etsintää ym. Ei se poista sitä, että joitain asioita vain täytyy osata (kertotaulu, englannin epäsäännölliset verbit, tärkeimmät historian tapahtumat ja solun rakenne nyt esimerkiksi)
Ei huolta! Ensi vuonna kaikki peruskoulut lakkautetaan ja tilalle tulee ulkomaisessa omistuksessa olevien pörssiyhtiöiden lukukausimaksullisia ajatushautomoita. Nykyiset kalliit, tuottamattomat opettajat irtisanotaan ja tilalle Kiinasta ja Intiasta ostettuja, keinoälyllä pyöritettäviä verkko-oppimisalustoja. Oppivelvollisuus ei kuitenkaan valitettavasti poistu, joten jos ei rahat riitä niin lainaa otettava, mutta muuten kyllä hyvä uudistus, päästään viimeinkin nykyaikaan Suomessakin.
Joskus sen pänttäämisen tarkoituksena on tullut toimeen ilman kädessä olevaa älypuhelinta. Onko pänttäämistä osata kertotaulu tai Euroopan tärkeimpien maiden pääkaupungit? Muistan yhden missin, joka antamassaan haastettelussa kuvitteli Suomen itsenäistyneen vuonna 1952 eli samana vuotena kun järjestettiin Helsingin olympialaiset.
On aika masentaa istua samassa kahvipöydässä ja käydä normaalia vilkasta keskustelua, jos jonkun pitää koko ajan tarkistaa omia tietojaan Googlen tai Wikipedian kautta.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut asiantuntijat väittävät, että koulujen tulisi siirtyä opettamaan ensisijaisesti kriittistä ajattelua, kommunikaatio- ja yhteistyötaitoja sekä luovuutta. Yleisesti ottaen koulujen tulisi jättää tekniset taidot vähemmälle huomiolla ja painottaa yleisiä elämäntaitoja. Kaikkein tärkeimpiä niistä ovat kyvyt käsitellä muutoksia, oppia uusia asioita ja säilyttää henkinen tasapaino uusissa tilanteissa.
Näitä kaikkia opetetaan jo kouluissa, sisältyvät ihan kaikkiin oppiaineisiin. Jos olisit niin tietäväinen kuin kuvittelet, tietäisit tämän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut asiantuntijat väittävät, että koulujen tulisi siirtyä opettamaan ensisijaisesti kriittistä ajattelua, kommunikaatio- ja yhteistyötaitoja sekä luovuutta. Yleisesti ottaen koulujen tulisi jättää tekniset taidot vähemmälle huomiolla ja painottaa yleisiä elämäntaitoja. Kaikkein tärkeimpiä niistä ovat kyvyt käsitellä muutoksia, oppia uusia asioita ja säilyttää henkinen tasapaino uusissa tilanteissa.
Näitä mielelläni lapsilleni opettaisin, vaan mitenköhän. Siis jos ja kun koulu niitä tuskin paljoakaan opettaa.
Paitsi että juuri koulussa niitä opetetaan. Aina voit tietysti ottaa lapsesi kotiipetukseen jos epäilyttää koulujen opetus.
Aloittaja ei ilmeisesti ole käynyt mitään koulua ainakaan Suomessa tai ainakaan ollut hereillä oppitunneilla, sen verran naiivia settiä.
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja ei ilmeisesti ole käynyt mitään koulua ainakaan Suomessa tai ainakaan ollut hereillä oppitunneilla, sen verran naiivia settiä.
Jännä mielipide, koska kyseessä on kappale on Yuval Noah Hararin kirjasta. Hän väitteli historian tohtoriksi Oxfordissa ja opettaa historiaa Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa sekä kiertää luennoimassa kaikkialla maailmassa. Harari on saanut kaksi kertaa Polonsky-palkinnon, joka jaetaan vuosittain luovuudesta ja omaperäisyydestä humanistisissa tieteissä. -ap
Koska emme tiedä, miltä maailma ja markkinat näyttävät vuonna 2050, emme todellakaan tiedä, mitä taitoja ihmiset tarvitsevat. Saatamme nähdä paljon vaivaa opettaaksemme lapset kirjoittamaan c++ kielellä tai puhumaan kiinaa, ja sitten joudummekin huomaamaan että vuonna 2050 tekoäly osaa kirjoittaa tietokoneohjelmia paljon ihmisiä paremmin ja Googlen uusi käännös-sovellus antaa kenelle tahansa mahdollisuuden käydä keskusteluja lähes virheettömällä mahdariinikiinalla, kantoninkiinalla tai hakka-kiinalla, vaikka hän osaisi sanoa omasta takaa vain "ni hao".
Vierailija kirjoitti:
Joskus sen pänttäämisen tarkoituksena on tullut toimeen ilman kädessä olevaa älypuhelinta. Onko pänttäämistä osata kertotaulu tai Euroopan tärkeimpien maiden pääkaupungit? Muistan yhden missin, joka antamassaan haastettelussa kuvitteli Suomen itsenäistyneen vuonna 1952 eli samana vuotena kun järjestettiin Helsingin olympialaiset.
On aika masentaa istua samassa kahvipöydässä ja käydä normaalia vilkasta keskustelua, jos jonkun pitää koko ajan tarkistaa omia tietojaan Googlen tai Wikipedian kautta.
Minusta on hyvä, että ihmisten ei tarvitse enää opetella nippelitietoa, vaan voivat keskittyä laajempien kokonaisuuksien ymmärtämiseen.
Informaatioarvoltaan jokin vuosiluku tai pääkaupunki on lähellä nollaa jos se ei yhdisty johonkin kokonaisuuteen. Joka tapauksessa sen voi hetkessä tarkistaa, joten miksi opetella?
No juuri tuohon suuntaan mentiin edellisessä opintosuunnitelmauudistuksessa. Pois auktoriteetit ja pänttääminen! Tilalle itseohjautuvuus ja ilmiöoppiminen! Pisatulokset romahtivat.
Ap onko sinulla lapsia? Koulussa ei ole päntätty enää pitkään aikaan. Opettajat valmentaa ja lapset itseohjautuu... 🥶
Vierailija kirjoitti:
Ap onko sinulla lapsia? Koulussa ei ole päntätty enää pitkään aikaan. Opettajat valmentaa ja lapset itseohjautuu... 🥶
Itseohjautuvuus ei mielestäni ollut kirjoituksen pointti. Vaan se, millaisia taitoja tulevaisuudessa tarvitaan.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut asiantuntijat väittävät, että koulujen tulisi siirtyä opettamaan ensisijaisesti kriittistä ajattelua, kommunikaatio- ja yhteistyötaitoja sekä luovuutta. Yleisesti ottaen koulujen tulisi jättää tekniset taidot vähemmälle huomiolla ja painottaa yleisiä elämäntaitoja. Kaikkein tärkeimpiä niistä ovat kyvyt käsitellä muutoksia, oppia uusia asioita ja säilyttää henkinen tasapaino uusissa tilanteissa.
Tämmöistähän on opetettu jo kymmeniä vuosia, ja tulos näkyy tänään: oppilaat eivät enääosaa lukea ja kirjoittaa kunnolla, mutta osaavat arvostella kaikkea ja vaatia vaikka mitä.
Vierailija kirjoitti:
Ei huolta! Ensi vuonna kaikki peruskoulut lakkautetaan ja tilalle tulee ulkomaisessa omistuksessa olevien pörssiyhtiöiden lukukausimaksullisia ajatushautomoita. Nykyiset kalliit, tuottamattomat opettajat irtisanotaan ja tilalle Kiinasta ja Intiasta ostettuja, keinoälyllä pyöritettäviä verkko-oppimisalustoja. Oppivelvollisuus ei kuitenkaan valitettavasti poistu, joten jos ei rahat riitä niin lainaa otettava, mutta muuten kyllä hyvä uudistus, päästään viimeinkin nykyaikaan Suomessakin.
Sitten eivät opettajat enää pääse urkkimaan kenenkään tietoja! Kiinalaiset tietysti pääsevät, mutta se on pieni hinta tästä ihanasta tulevaisuudesta.
Jotkut asiantuntijat väittävät, että koulujen tulisi siirtyä opettamaan ensisijaisesti kriittistä ajattelua, kommunikaatio- ja yhteistyötaitoja sekä luovuutta. Yleisesti ottaen koulujen tulisi jättää tekniset taidot vähemmälle huomiolla ja painottaa yleisiä elämäntaitoja. Kaikkein tärkeimpiä niistä ovat kyvyt käsitellä muutoksia, oppia uusia asioita ja säilyttää henkinen tasapaino uusissa tilanteissa.