Millainen joulu teillä olisi jos jättäisit kaiken valmistelun miehellesi?

Ehkä olisi siivottu vähän vähemmän ja joku koruste voisi uupua jostain. Muuten ei eroa. Meillä mies laittaa yleensäkin ruoan joten on paljon minua parempi laittamaan. Ruat olisivat siis ne samat kuin aina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei olisi mitään joulua, jos exäni olisi vastuussa. Tosin suhde ei onneksi edennyt niin pitkälle, että siitä tyypistä olisi tullut mieheni.

Perustelunsa oli, että "en halua viettää mitään juhla/merkkipäiviä siksi, että niitä kuuluu viettää". Lisäksi oli kovin nirso ruoan suhteen, kuulemma perinteinen jouluruoka oli pelkkää pula-ajan ruokaa, kun nykyään voi syödä paremkaakin.

Kuulostaa tutulta, siis multa itseltäni. Tai en mä nirso ole, mutta mieluummin syön jotain lanttulooraa fiinimpää. 

Ei mitään eroa. Meillä miehelle joulu on tärkein juhla vuodessa ja perinteet kunniassa. Haluaa ostaa lahjoja kaikille ja laittaa kotona paljon valoja, koristeita, liinoja ja vaihtaa verhot. Huolehtii myös että joulusiivoukset on tehty ja ruuat hankittu ja joulupöytä kauniisti katettu. Yhdessä nämä kaikki tehdään, mutta yksinkin selviäisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika köyhä joulu varmaan olisi. Kyllä tuo saisi kaupasta haettua eineslaatikot, ehkä kinkun, kalaa ja sellaista. Lapsille ei varmaan olisi kummoisia lahjoja. Ehkä edellisenä iltana havahtuisi prismasta hakemaan äkkiä jotakin, mitä siellä sattuisi olemaan jäljellä (esim viime jouluna oli jo melkein viikkoa ennen Lego-hyllyt tyhjät).

Koristeita ei olisi, eikä mitään siivousta tehty. Tuskin kuustakaan, eikä ainakaan joulukukkia. Sotkun keskellä sitten syötäisiin ne valmisruuat. Jippii.

Teillä on muulloin sotkuista kuin jouluna? Ehkäpä kannattaisi vähän skarpata niin ei tarvitse tehdä siivouksesta mitään projektia. 

No kyllä muksut sotkee ja mies ei kauheasti siivoa meillä.

Tämän kontrastin huomaa, jos olet lapsi, jonka vanhemmat ovat eronneet.

Vanhempani erosivat, kun olin teini. Lapsena meillä oli kotona aina perinteinen joulu. Oli siistiä, kuusi ja koristelut paikallaan, joululaulut soi ja jouluruoka oli pöydässä. Lahjat oli kauniisti paketoitu. Tämä jatkui äidin luona eron jälkeen. 

Isän luona jouluun oli panostettu ostamalla meille suklaajoulupukit. Ruokana oli roiskeläpät, ja päivä oli ihan tavallinen vapaapäivä muiden joukossa. Lahjat annettiin muovipusseissa pakkaamattomina.

On selvää, että äiti oli aina ollut meillä yksin vastuussa joulun järjestämisestä. Eipä ihme, että hän oli niin kireä ja vihainen joka joulu kun olin pieni. Luulen, että monissa perheissä on juuri tällainen dynamiikka

Ihan samanlainen. Meidän kahden aikuisen jouluun kuuluu rentous ja hyvä ruoka ilman mitään ylimääräistä härdelliä. Kaikki valmistelut on aina tehty yhdessä.

Marraskuun lopussa ledivalot päälle. Joulukuun alussa keittiön kappaverho ja pöytäliinaa vaihtuu punaisiin, ei muita koristeita tai kukkia.

Joulukuusta ei laiteta eikä leivota koska ei välitetä makeasta. Siivota osaa kumpikin.

Joulukortteja lähtee 15 kpl, lahjoja tarvitsee hankkia 2 kpl lähipiirin lapsille, nämä hankitaan verkkokaupasta niin että toimitus on suoraan lahjansaajan kotiin.

Joluaaton ateria koostuu kolmesta ruokalajista jotka kumpikin osaa valmistaa. Ruoat tilataan kotiinkuljetuksella.

Aattona spotifysta jouluinen soittolista soimaan taustalle ja tv ruutuun takkatuli. 

Jos haluaa syödä grillattua kalkkunaa niin up to you. Mies kokkailee parin promillen humalassa ja graavilohta paistetaan paistinpannulla. Karsinogeeneistä saadaan hyvät hivenaineet. Joulutortut kruunaa koko jouluillallisen kun on pellillinen epämääräisiä myttyjä joissa on jotain hilloa lätkästy väliin. Piparkakkutalo näyttää pommitetulta asuinrakennukselta. Joulukuusi on koristeltu autonvanteilla ja joulutähtenä loistaa kossupullo. 

Hyvä joulu olisi.  Mies on ehkä enemmän jouluihmisiä kuin minä.

Emme asu yhdessä mutta meillä on pitkä suhde, jossa joka toinen joulu on vietetty hänen luonaan ja joka toinen minun. Hänellä on siis lapsia, ja lapsijoulut vietetään hänellä.

Hän ei ole jouluihminen, ja stressaa joulusta hirveästi. Tekee kuitenkin kaiken kaikkien "sääntöjen" mukaan. Ostaa kaikille lahjat, koristelee, tekee perinteiset jouluruuat, siivoaa.

Minä taas olen jouluihminen mutta paljon suurpiirteisempi. En siivoa normaalia viikkosiivousta enempää, jouluni vietetään kuitenkin tunnelmavalaistuksessa. Teen aina erilaiset ruuat, pienellä jouluisella vivahteella. Perinteisiin ruokiin olen vähän kyllästynyt. Koristelen aina eri tavalla. 

Näissä jouluissa näkyy että minä nautin joulusta ja hän ei, mutta olen silti ylpeä hänestä, kun hän tekee asioita sen eteen että lapsillaan ja muilla läheisillään olisi hyvä joulu. Silloin kun joulua vietetään mun luona kahdestaan, hänen ei tarvitse tehdä yhtään mitään ellei halua.

Kuusi puuttuisi. Minä hoidan kuusen, mies hoitanut siivoamisen ja ruuan jo 10 vuotta, eli sen ajan mikä ollaan oltu yhdessä.

Masentava.

Ennen minua mies vietti joulunsa yksin masentuneena videopelejä pelaten. Omien sanojensa mukaan vihasi joulua koska se oli vuoden yksinäisin ja ankein päivä jolloin itsetuhoiset ajatukset pyörivät päässä. 

Sellainen meidän joulumme olisi jos minä en sitä järjestäisi. Nyt joulut ovat kuulema ihanaa aikaa. Asunto on siisti ja koristeltu, hyvää ruokaa syödään pitkin päivää, käydään ulkona kävelyllä ja sitten illalla joulusaunassa. Katsotaan leffoja pyjamat päällä. Viime aattona rakennettiin tuhannen palan palapeliä, tänä vuonna ostettiin hulppea Lego-setti joka kootaan aattona yhdessä. Vietämme Joulut siis kaksistaan, ja vaikka se on pyhitetty rennolle yhdessäololle, kyllä sen valmisteleminen täytyy silti hoitaa ja se on valitettavasti täysin mun vastuullani. Sinänsä ei haittaa, koska tekisin samat asiat yksinkin, kaksin tietysti on kivempaa.