MIKSI ette kerro vakavista sairauksista, ulkonäön poikkeavuuksista yms. ennen ekoja treffejä?
TAAS jälleen ihan älyttömän huiputettu ja epäarvostettu olo, koska Tinder-deitti valehteli! En voi ymmärtää miksi ihmiset harrastavat tällaista, siis suoranaista huijaamista!
Itsenäisyyspäivän ravintoladeitti huipentui siihen, että paikalle saapui mies pyörätuolissa. Ja tokikaan tuolista, saati siinä pysyvästi istumisesta, ei oltu mainittu halaistua sanaakaan, vaikka ennen kasvokkain kohtaamista oltiin viestitelty aktiivisesti lähes kuukausi!
Näin on käynyt aiemminkin, ei joskaan näin törkeästi, että jätetään kertomatta pyörätuolista. Yhdellä deitillä oli avannepussi paidan alla ja tämä valitettavasti paljastui vasta siinä vaiheessa, kun olin jo ehtinyt ihastua ja oltiin sänkyyn menossa ensikertaa.
Pääasiassa huiputtaminen on ulkonäköön liittyvää, eli deitti-iltaan könytään paikalle kymmeniä kiloja lihavampana, kymmeniä vuosia vanhempana ja hiusraja niskaan karanneena. Hämmentävää. Luulevatko tällaiset tapaukset tosiaan, että kaikesta huolimatta heille olisi luvassa vuosisadan romanssi?
Kommentit (540)
Miksi kukaan lörpöttelisi yksityisasioitaan tässä vaiheessa tuntemattomille ihmisille ? Somevaikuttajat on luku erikseen.
"Pitäisköhän sinun ap kertoa näille miehille, joiden kanssa kirjoittelet, ettei sinulle riitä pelkkä sujuva viestittely ja ettet hyväksy mitään epäkohtia ihmisissä: et fyysistä poikkeavuutta, et avannetta (en ymmärrä miten se on este millekään kun ne esteet on olleet ilman sitä avannetta), et ilmeisesti myöskään mitään muuta "vikaa" ulkonäössä? Onneksi sä itse et koskaan vanhene etkä tuu kohtaamaan terveydellisiä haasteita, vai mitä?"
Tämä palsta se sitten osaa sukeltaa syvälle sfääreihin, joita ei ole olemassakaan 😂 Missään en ole sanonut, ettäkö KAIKKI epäkohdat olisivat ehdoton nounou. Miksi ette pysy asiassa, vaan keksitte ihan ihme ulottuvuuksia ja käytätte pää savuten niitä värikyniänne?
Olen ainoastaan todennut, että minusta ei ole parisuhteeseen ihmisen kanssa, jolla on merkittävä kehollinen rajoite. Jos en pääse puolison kanssa kiipeämään Amsterdamin ahtaisiin hissittömiin taloihin, on se ongelma. Jos en pääse puolison kanssa portaiden yläpäässä olevaan hissittömään ravintolaan, on se ongelma. Jos en voi harrastaa puolison kanssa seksiä ilman hoitonostoja ja apuvälineitä, on se ongelma. Ja minusta on ihan tervettä tunnistaa omat rajansa ja samalla olla tuhlaamatta sen pyörätuolissa istuvan aikaa antamalla valheellista toivoa. Miksi sinusta kenen tahansa kanssa pitäisi kyetä seurustelemaan? Olisiko sinusta kivaa olla parisuhteessa säälistä?
Minulle esim. kasvoissa oleva syntymämerkki tai tekohampaat suussa eivät olisi ongelma. Eivät ne estä minua viemästä kumppania maailman ihmeiden äärelle tai kattohuoneiston ravintolaan viinille. Ne eivät estä seksiä, eivätkä aiheuta stressiä siitä kuka hoivaa ja on hoitovastuussa. Se on VALEHTELU mitä en hyväksy. Jos kumppaniehdokas jättää kertomatta isoista asioista, kuten se pyörätuoli tai avanne, on lähtökohdat parisuhteelle jo todella huonot - ei mikään suhde voi perustua saati jatkua valheen varassa!
Vanheneminen on ihan eri asia ja ei liity otsikkoon mitenkään. Ja avannejutun olen selittänyt aiemmassa viestissä.
Ap
Tässä on yksi suurimmista syistä sille miksi suosin ihan sellaista normiarjen kasvokkain tutustumista ilman mitään taka-ajatuksia. Silloin toisesta näkee ihan sen arkiversion ja oppii tuntemaan aika monipuolisesti, koska niitä-näitä jutellessa on monenlaista jutunjuurta. Sitten vaan jossain vaiheessa tajuaa, että vitsit tämä onkin mahtava tyyppi ja alkaa toivoa että se toinenkin ajattelee just samoin.
Muutenkin olen sellaisen hitaan kiiruhtamisen kannattaja eli haluan nauttia siitä ihastumisvaiheesta ihan kaikessa rauhassa eli esim siitä kuinka toisen kädestä kiinni pitäminenkin saa varpaat kippuralle. Ei sitä pidä pilata hoppuilemalla, mutta tietenkään jotain avannepussi-ylläriä ei oikein voi ajatella asiaksi mikä ei lätsäyttäisi romanttista tunnelmaa eli just kaikista näistä pitäisi uskaltaa / pystyä / haluta kertoa siinä vaiheessa kun se tutustuminen-ihastuminen alkaa syvetä ja hyvinkin tullaan olemaan intiimissä parisuhteessa. Tuntuu niin vieraalle, että toisen kanssa uskaltaa kyllä hypätä samoihin lakanoihin, mutta sille samalle ihmiselle ei uskalla kertoa että on esim avanne.
Nämä tinderit sun muut pitäisi laittaa ihan kaikkien boikottiin! Tai no, käyttäkööt ne jotka hakee kertapanoa samalle illalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, että pyörätuolista on järkevää mainita jo viestittelyn aikana, mutta miksi avannepussista pitäisi kertoa?
Tai jostain muista sairauksista. Pitääkö kertoa, jos on diabetes tai kihti tai suvussa syöpää? Nuo on todella henkilökohtaisia asioita.
Jos meinaa pariutua eli paritella niin kyllä se olisi hyvä pystyä käymään läpi ihan kaikki asiat tuloista velkoihin omaisuuksiin ja perimään. Se lapsi kuitenkin saa ne taakakseen. Jos taas ei ole pariutuminen eli parittelu mielessä niin sitten voi vaikka mennä h uoriin, missä kukaan ei utele yksityisasioitasi kunhan käytät hattua pipulin päällä :)
Minäkin mielelläni tapasin puolison suvun ja kuulin ja näin kaikenlaista ennen lisääntymistä. Se ehkä kuulostaa raadolliselta, mutta me ihmiset olemme eläimiä ihan samoin kuin muutkin ja me naaraat haluamme parhaat geenit jälkeläisillemme. Käytännössä aina pitää joustaa jostakin, mutta jokin perinnöllinen, vakava sairaus on todennäköisesti liian iso pala.
Toki jos jaksaa käydä läpi hormonipistokset munasolujen keräämiseksi, niin silloin voi käyttää alkioiden seulontaa, jotta saa todennäköisemmin terveen lapsen myös tuon puolison kanssa. Itselleni eivät mitkään hormonaaliset hoidot sovi, joten olisi jäänyt lisääntymättä kokonaan vakavasti sairaan puolison kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä keskenkasvuiset vaahtoavat asiasta josta eivät tiedä mitään.
Avanne rajoittaa elämää. Uskokaa pois.
Mutta huomattavasti vähemmän kuin ilman avannetta, usko pois. Menetin vuosia elämästäni ilman avannetta ja nyt pystyn tekemään niitä asioita mitä ennen sairastumistakin.
Näin varmasti on. Silti on turha väittää, että avanne on ihan huomaamaton eikä sen takia tarvitse tehdä mitään eritavalla.
Minä en tee avanteesta ongelmaa, en itselleni enkä muille. Huomaamaton se on kun tyhjentää usein. Terveenäkin käydään vessassa, joten en nyt ihan saa kiinni mitä tarkoitit. En käy pytyllä sanan varsinaisessa merkityksessä vaan tyhjennän ja huuhtelen pussin tai vaihdan sen. Sun varmaan kannattaa käsitellä avanteesta johtuvaa epävarmuutta/häpeää/vihaa jonkun hoitoalan ammattilaisen kanssa, jos siitä kyse?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua inhottaa avanne liikaa, olen tosi pahoillani että näin on, mutta entisessä työssäni vaihdoin pussin välillä enkä voisi seurustella sitä käyttävän kanssa. Kun tiedän miltä alue näyttää. Ei se useimpia haittaa, minua haittaa.
Mä en ole ollut sellaisen kanssa tekemisissä. Lähtökohtaisesti sillä ei ole mulle mitään merkitystä, mutta voi olla, että seksuaalinen haluni lopahtaa, jos kumppanilla on sellainen. En osaa sanoa, kun ei ole koskaan tullut vastaan.
Älä huoli, hänellä ei ole sinussa mitään menetettävää. Harvempi haluaa elää suhteessa itsekeskeisen ihmisen kanssa.
Kyllä mä voin elää suhteessa sellaisenkin henkilön kanssa, jonka kanssa en pysty harrastamaan
Se on sitten sinun valintasi. Mutta toisen naisen pillua et voi pakottaa ramman munaan.
En ole pakottamassakaan. Jokainen saa kieltäytyä sekä treffeistä että seksistä, jos jokin kumppanissa ei natsaa, oli se sitten henkinen tai fyysinen vika tai mikä tahansa ominaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan lörpöttelisi yksityisasioitaan tässä vaiheessa tuntemattomille ihmisille ? Somevaikuttajat on luku erikseen.
Yksityisasioista ei voi jutella tuntemattoman kanssa, mutta seksiä sellaisen kanssa voi tietenkin harrastaa?!
Vierailija kirjoitti:
"Pitäisköhän sinun ap kertoa näille miehille, joiden kanssa kirjoittelet, ettei sinulle riitä pelkkä sujuva viestittely ja ettet hyväksy mitään epäkohtia ihmisissä: et fyysistä poikkeavuutta, et avannetta (en ymmärrä miten se on este millekään kun ne esteet on olleet ilman sitä avannetta), et ilmeisesti myöskään mitään muuta "vikaa" ulkonäössä? Onneksi sä itse et koskaan vanhene etkä tuu kohtaamaan terveydellisiä haasteita, vai mitä?"
Tämä palsta se sitten osaa sukeltaa syvälle sfääreihin, joita ei ole olemassakaan 😂 Missään en ole sanonut, ettäkö KAIKKI epäkohdat olisivat ehdoton nounou. Miksi ette pysy asiassa, vaan keksitte ihan ihme ulottuvuuksia ja käytätte pää savuten niitä värikyniänne?
Olen ainoastaan todennut, että minusta ei ole parisuhteeseen ihmisen kanssa, jolla on merkittävä kehollinen rajoite. Jos en pääse puolison kanssa kiipeämään Amsterdamin ahtaisiin hissittömiin taloihi
n, on se ongelma. Jos en pääse puolison kanssa portaiden yläpäässä olevaan hissittömään ravintolaan, on se ongelma. Jos en voi harrastaa puolison kanssa seksiä ilman hoitonostoja ja apuvälineitä, on se ongelma. Ja minusta on ihan tervettä tunnistaa omat rajansa ja samalla olla tuhlaamatta sen pyörätuolissa istuvan aikaa antamalla valheellista toivoa. Miksi sinusta kenen tahansa kanssa pitäisi kyetä seurustelemaan? Olisiko sinusta kivaa olla parisuhteessa säälistä?
Minulle esim. kasvoissa oleva syntymämerkki tai tekohampaat suussa eivät olisi ongelma. Eivät ne estä minua viemästä kumppania maailman ihmeiden äärelle tai kattohuoneiston ravintolaan viinille. Ne eivät estä seksiä, eivätkä aiheuta stressiä siitä kuka hoivaa ja on hoitovastuussa. Se on VALEHTELU mitä en hyväksy. Jos kumppaniehdokas jättää kertomatta isoista asioista, kuten se pyörätuoli tai avanne, on lähtökohdat parisuhteelle jo todella huonot - ei mikään suhde voi perustua saati jatkua valheen varassa!
Vanheneminen on ihan eri asia ja ei liity otsikkoon mitenkään. Ja avannejutun olen selittänyt aiemmassa viestissä.
Ap
Laita tämä profiiliisi äläkä odota, että toiset jakavat terveystietojaan tuntemattomille.
Jos tyypillä on avannepussi - - - Täytyy KAIKEN muun olla täyttä timanttia ja luonteen ihana kuin Joulupukilla. Koska. MItä Malibulomia sä nyt toteutat tollasen kanssa
Minulle olennainen asia:
Olen monella tavalla empaattinen ihminen. Mutta parisuhde ja vanhemmuus ovat elämässä niin isoja osa-alueita, että niiden kohdalla ei halua tehdä kompromissia. En halunnut ottaa puolisoksi ihmistä, jolla on jo lähtökohtaisesti jokin suuri haaste. Tällaisia haasteita ovat esim. päihdeongelmat, arjenhallinnan suuret haasteet ja vaikeat sairaudet. Lapsia haluavan näkökulmasta monet sairaudet ovat myös este, sillä ne tekevät vanhemmuudesta hyvin haastavaa tai tuovat huolen sairauden periytymisestä lapselle.
Oltiin miehen kanssa molemmat terveitä sinkkuja, kun tavattiin. Molemmilla kävi huono tuuri ja sairastuttiin +30 v iässä eri sairauksiin. Oltiin kuitenkin oltu vuosia yhdessä, tiivis tiimi ja vanhempia, joten sairastuminen ei ollut parisuhteen kannalta ongelma. Rakkaus ja yhteinen arki on ollut hyvä liima, kun se oli valmiiksi olemassa. En silti usko, että olisimme yhteen päätyneet aikoinaan, jos toinen olisi ollut valmiiksi sairas ja toinen terve.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paskapussi paidan alla on minulle henkilökohtainen NEVER DATES-menttini. FYI FAAN!
Voi tulla sekin päivä että sulla itselläsi on sellainen. Sano nyt vielä ettet sinä käytä alapääsuihkua ulostamisen jälkeen.
Älkää vastailko tuolle mielenterveyspotilaalle enää mitään. Ei se millään treffeilläkään käy. Kunhan oksentaa pahaa oloaan tänne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan pakko kysyä aloittajalta ja muilta täydellisyyttä etsiviltä, mitäpä jos löydettyäsi sen täydellisen ja terveen tapauksen, aloitat seurustelun ja rakastut, hän sairastuu tai vammautuu vakavasti, heitätkö menemään ja etsit uuden täydellisen? Tai jos itse sairastuttuasi tulet hylätyksi? Mieti vähän!
Ajatteletko, että sairaus ja onnettomuus ovat jotain sattuman kauppaa?
Muutenkin nauretavaa vedota "täydellisyyteen" kun puhutaan kirjaimellisesti 50% toimintakyvyttömästä ruumiista. Syyllistämisestä ja säälistäkö sen naisen pitäisi kiihottua? Naisella on omat seksuaaliset preferenssinssä ja hän saa ihan itse valita, kenen kanssa parittelee ja kenen kanssa ei. Jos mies saa huijattua naisen treffeille, niin nyt hänellä on säälistä velvollisuus panna petollista rampaa? Jep jep... Kuunnelkaa vähän itsejänne
Oletko muistanut rehellisesti kertoa treffikumppanillesi ennen treffejä, että toosasi haisee ihan hele-vetin pahalle? Pyörätuolilla voi sitten rullailla ihan toiseen osoitteeseen.
Jos se haisee omaan nenääni, pesen sen. Jos se haisee vain toisen mielestä, niin sitähän ei voi tietää etukäteen, vaan vasta h-hetkellä. Kumppani on siinä vaiheessa täysin vapaa poistumaan. Tai voin minäkin poistua, jos ollaan hänen luonaan.
Vierailija kirjoitti:
"Pitäisköhän sinun ap kertoa näille miehille, joiden kanssa kirjoittelet, ettei sinulle riitä pelkkä sujuva viestittely ja ettet hyväksy mitään epäkohtia ihmisissä: et fyysistä poikkeavuutta, et avannetta (en ymmärrä miten se on este millekään kun ne esteet on olleet ilman sitä avannetta), et ilmeisesti myöskään mitään muuta "vikaa" ulkonäössä? Onneksi sä itse et koskaan vanhene etkä tuu kohtaamaan terveydellisiä haasteita, vai mitä?"
Tämä palsta se sitten osaa sukeltaa syvälle sfääreihin, joita ei ole olemassakaan 😂 Missään en ole sanonut, ettäkö KAIKKI epäkohdat olisivat ehdoton nounou. Miksi ette pysy asiassa, vaan keksitte ihan ihme ulottuvuuksia ja käytätte pää savuten niitä värikyniänne?
Olen ainoastaan todennut, että minusta ei ole parisuhteeseen ihmisen kanssa, jolla on merkittävä kehollinen rajoite. Jos en pääse puolison kanssa kiipeämään Amsterdamin ahtaisiin hissittömiin taloihi
Sä pääsit omin jaloin pyörätuolimiehen luota pois, joten mikä ongelma? Ota opiksesi ja kysy ensi kerralla tarkemmin ja pyydä vastaamaan niihin kysymyksiin, jotka ovat sinulle ehdoton no no.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, että pyörätuolista on järkevää mainita jo viestittelyn aikana, mutta miksi avannepussista pitäisi kertoa?
Tai jostain muista sairauksista. Pitääkö kertoa, jos on diabetes tai kihti tai suvussa syöpää? Nuo on todella henkilökohtaisia asioita.
Jos meinaa pariutua eli paritella niin kyllä se olisi hyvä pystyä käymään läpi ihan kaikki asiat tuloista velkoihin omaisuuksiin ja perimään. Se lapsi kuitenkin saa ne taakakseen. Jos taas ei ole pariutuminen eli parittelu mielessä niin sitten voi vaikka mennä h uoriin, missä kukaan ei utele yksityisasioitasi kunhan käytät hattua pipulin päällä :)
Minäkin mielelläni tapasin puolison suvun ja kuulin ja näin kaikenlaista ennen lisääntymistä. Se ehkä kuulostaa raadolliselta, mutta me ihmiset olemme eläimiä ihan samoin kuin muutkin ja me naaraat haluamme parhaat geenit jälkeläisillemme. Käytännössä aina pitää joustaa jostakin, mutta jokin perinnöllinen, vakava sairaus on todennäköisesti liian iso pala.
Toki jos jaksaa käydä läpi hormonipistokset munasolujen keräämiseksi, niin silloin voi käyttää alkioiden seulontaa, jotta saa todennäköisemmin terveen lapsen myös tuon puolison kanssa. Itselleni eivät mitkään hormonaaliset hoidot sovi, joten olisi jäänyt lisääntymättä kokonaan vakavasti sairaan puolison kanssa.
Se onkin sitten oma ongelmansa, jos sinä tai lapsesi vammaudutte myöhemmin ja kumppani/vanhempi jättää, kun muutuit hänelle ällöttäväksi/ei jaksa hoitaa sinua tai vammaista lastaan. Tätä on hankala kartoittaa siinä vaiheessa, kun on vielä täydellisen "terve".
Vierailija kirjoitti:
Jos tyypillä on avannepussi - - - Täytyy KAIKEN muun olla täyttä timanttia ja luonteen ihana kuin Joulupukilla. Koska. MItä Malibulomia sä nyt toteutat tollasen kanssa
Mulla on avannepussi joten anna tulla vaan mitä tarkoitat "tuollaisen kanssa"? Kerro toki epävarmuutesi asian suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, että pyörätuolista on järkevää mainita jo viestittelyn aikana, mutta miksi avannepussista pitäisi kertoa?
Tai jostain muista sairauksista. Pitääkö kertoa, jos on diabetes tai kihti tai suvussa syöpää? Nuo on todella henkilökohtaisia asioita.
Jos meinaa pariutua eli paritella niin kyllä se olisi hyvä pystyä käymään läpi ihan kaikki asiat tuloista velkoihin omaisuuksiin ja perimään. Se lapsi kuitenkin saa ne taakakseen. Jos taas ei ole pariutuminen eli parittelu mielessä niin sitten voi vaikka mennä h uoriin, missä kukaan ei utele yksityisasioitasi kunhan käytät hattua pipulin päällä :)
Minäkin mielelläni tapasin puolison suvun ja kuulin ja näin kaikenlaista enn
Se onkin sitten oma ongelmansa, jos sinä tai lapsesi vammaudutte myöhemmin ja kumppani/vanhempi jättää, kun muutuit hänelle ällöttäväksi/ei jaksa hoitaa sinua tai vammaista lastaan. Tätä on hankala kartoittaa siinä vaiheessa, kun on vielä täydellisen "terve".
Sekoitat asioita. On eri asia sairastua kesken suhteen tai hoitaa sairasta lastaan kuin lähteä alunperin sairaan henkilön kanssa suhteeseen. Jos on jo keskinäistä rakkautta, se kantaa monen vastoinkäymisen yli. Sen sijaan jos ei vielä tunneta lainkaan ja pohjalla on korkeintaan ihastus, ei välttämättä sitäkään, tilanne on aivan erilainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paskapussi paidan alla on minulle henkilökohtainen NEVER DATES-menttini. FYI FAAN!
Voi tulla sekin päivä että sulla itselläsi on sellainen. Sano nyt vielä ettet sinä käytä alapääsuihkua ulostamisen jälkeen.
Ihanko tosissanne täällä syyllistätte ja kiusaatte naisia, joka eivät anna sääliseksiä petolliselle rammalle xD Anna itse, sinullakin on vähintään pyllyreikä ja suu.
Ei vaan mä olen se, jolta on leikattu pois koko paksusuoli eikä reikää pyllyssä enää ole. Kauhistuttaako?
katsokaa youtubesta Biisonimafian sketsi Treffitarkastaja. Ai jai hyvät naurut!
Vierailija kirjoitti:
Minulle olennainen asia:
Olen monella tavalla empaattinen ihminen. Mutta parisuhde ja vanhemmuus ovat elämässä niin isoja osa-alueita, että niiden kohdalla ei halua tehdä kompromissia. En halunnut ottaa puolisoksi ihmistä, jolla on jo lähtökohtaisesti jokin suuri haaste. Tällaisia haasteita ovat esim. päihdeongelmat, arjenhallinnan suuret haasteet ja vaikeat sairaudet. Lapsia haluavan näkökulmasta monet sairaudet ovat myös este, sillä ne tekevät vanhemmuudesta hyvin haastavaa tai tuovat huolen sairauden periytymisestä lapselle.
Oltiin miehen kanssa molemmat terveitä sinkkuja, kun tavattiin. Molemmilla kävi huono tuuri ja sairastuttiin +30 v iässä eri sairauksiin. Oltiin kuitenkin oltu vuosia yhdessä, tiivis tiimi ja vanhempia, joten sairastuminen ei ollut parisuhteen kannalta ongelma. Rakkaus ja yhteinen arki on ollut hyvä liima, kun se oli valmiiksi olemassa. En silti usko, että olisimme yhteen päätyneet aikoinaan, jos toinen olisi ollut
Niin..eli et olisi ollut valmis hyväksymään puolison sairautta mutta kun sairastuit itsekin niin olit valmis kompromissiin?