Miten lapsiperheen metatyötä siirretään miehelle ilman, että lapsi siitä kärsii?
Oma kokemus omasta miehestä on tämä. Jos miehelle sanoo, että tänä syksynä sinä huolehdit lapsen talvivaatteet, niin joko mitään ei tapahdu niiden suhteen eli lapsella ei sitten ole talvivaatteita, tai sitten mies käy ostamassa vain haalarin, joka on väärää kokoa ja jättää hankkimatta pipot, kintaat ja talvikengät ym. Eli lapsi on ilman niitä. Kamala tilanne lapselle, koska ei Suomessa voi olla ilman talvivaatteita. Jos miehelle sanoi, että sinä huolehdit lapsen synttärit tänä vuonna, niin lapsi saa yhden lahjan ja pöydässä on tarjolla suklaalevy. Ja lapsi itkee lohduttomana minulle miksi ei ole kakkua, miksi tänä vuonna ei tullut yhtään vieraita jne. Jos miehelle sanoo, että sinä vastaat wilmasta joulukuun, niin mies kyllä käy lukaisemassa wilman, mutta ei huolehdi wilmaviestien ohjeiden mukaan, että lapsi olisi oikeaan aikaan koulun joulujuhlassa, siellä olisi siistimmät vaatteet päällä, lapsella olisi mukana jotain herkkuja luokan pikkujoulutunnille kuten piti jne. Ja lapsi kärsii tästäkin, tietenkin, ja itkee minulle. Ja meillä sentään on vain yksi lapsi.
Joten, miten perheen metatyötä siirretään miehelle niin, että lapsi ei tässä joudu kärsijäksi?
Kommentit (1448)
Vierailija kirjoitti:
"Siinäs naiset järkipuhetta...keneltä joku homma luonnistuu parhaiten...hoitaa hommat."
Mulla hoituu luontaisesti kaikkien kakspyöräisten jutut. Eli huollot ja ajaminen. Niinpä roplaan välillä motukkaa ja toisinaan fillaria, ja sit jäljelle jäävän ajan niillä ajan...mulle luontaista.
Mulle luontaista on kokkaaminen. Pöydän päässä jäähtyy katkarapupiirakka, minestronekeitto ja kinnkukiusaus. Vähän outo yhdistelmä, mutta huomenna ei ehdi. Mies on sitten valittu sen mukaan, että tuo pöytään vastaavan määrän molempia hyödyttäviä hommia. On tällä hetkellä vanhan setänsä kanssa kaupassa.
Vierailija kirjoitti:
Siinä vaiheessa kun kotiäitinä toimiva vaimoni alkaa selittämään jostain mielikuvitus työstä. Ekaksi vedän avokämmenellä ja toinen on se että äitiysloma ( huomatkaa LOMA) loppuu välittömästi.
Jos tällaisistä asioista ehtii tehdä ongelmia tarvitsee oikeasti jotain ajanvietettä.
Toivottavasti vaimosi älyää lähteä nopeasti väkivaltaisen miehen luota. Ihan järkyttävää, et tuollaista paskaa suollat vielä avoimesti. Mikä sinussa meni pieleen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä vaiheessa kun kotiäitinä toimiva vaimoni alkaa selittämään jostain mielikuvitus työstä. Ekaksi vedän avokämmenellä ja toinen on se että äitiysloma ( huomatkaa LOMA) loppuu välittömästi.
Jos tällaisistä asioista ehtii tehdä ongelmia tarvitsee oikeasti jotain ajanvietettä.
Toivottavasti vaimosi älyää lähteä nopeasti väkivaltaisen miehen luota. Ihan järkyttävää, et tuollaista paskaa suollat vielä avoimesti. Mikä sinussa meni pieleen?
Ei tuolla ole vaimoa eikä edes ole mies, räkänokka teinipoika vasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metatyö. Laiskojen kotiäitien selitys sille miksi laiminlyövät kodin ja lapsensa huollon. Se mies käy töissä 160h/kk + työmatkat. Jos siellä kotona tekee edes 30% tuosta ajasta jotain järkevää. Sen miehen ei tarvi tehdä yhtään mitään. Kun se kotona oleva nainen on hoitanut kaiken. Ehtii vielä päikyttää .ja katsella sarjoja monta tuntia.
Naiset käy ihan yhtä lailla töissä samat ajat.
Pikkuvauvojen kanssa vähän aikaa jompi kumpi vanhemmista täytyy olla kotona, mutta nykyään se voi yhtä hyvin olla isä kuin äitikin.
Hauskaa tässä on, että lakiteknisesti ainoastaan äidin on pakko huolehtia lapsesta eikä pääse töihin ennen 8kk ikää. Isälle tämä on vapaaehtoista. Se, saako äiti viimeisiltä kuukausilta edes vanhempainpäivär
Ei ole mitään äitiyslomaa, vaan:
"Suomessa "äitiysloma" tarkoittaa nykyään raskaus- ja vanhempainvapaata, jotka ovat osa perhevapaita: 40 päivän raskausvapaa (palkka/raha) alkaa 1430 arkipäivää ennen laskettua aikaa, ja sitä seuraa 320 päivän (jaettavissa oleva) vanhempainvapaa."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietityttää, että miten yksinhuoltajamiehet pärjää näissä asioissa? Päiväkodissa ja koulussa ollaan yleensä (ainakin meitä äitejä kohtaan) tarkkoja siitä, että lapsilla on säänmukaiset ja asialliset varusteet, ja että kaikki lippulappuset ja lääkäriajat hoidetaan ajallaan. Kuka ne sitten hoitaa jos ei isät, vai eikö heiltä vaadita samaa kuin äideiltä? Vai tekevätkö he ne asiat pakon edessä kumminkin, eli tällöin kyse ei ole kyvyttömyydestä vaan haluttomuudesta?
Kyse on epämukavuusalueelle menemisestä, joihin yksinhuoltaja-isät joutuvat menemään. Nimität sitä haluttomuudeksi. Niin varmaan, mutta itse olet yhtä haluton menemään omille epämukavuusalueillesi. Se on perusinhimillinen ominaisuus.
Lisäksi naiset omivat lastenvaatteiden oston lasten ollessa pieniä ja söpöjä vauvoja, koska haluavat muodikk
Kanssaelän yhden tyttövauvan arkea. Vaatteita joo on, suurin osa käytettyjä, kavereilta saatuja tai tori.fistä ostettuja. Itse eivät ole ostaneet kuin muutaman uutena. Lahjaksi saaneet jotakin. Kierrätys on tätä päivää. Hyvillä tuloilla kuitenkin molemmat vanhemmat. Jotkut ihmiset kuvittelevät somevaikuttajien olevan suurin osa naisista. Eivät ole. Somessa elämä voi näyttäytyä ihan miltä tahansa, todellisuus on toista.
Terveisiämsiis nykypäivästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myö tehtiin kirjallinen sopimus vaimon kanssa lasten hoidosta ja kustannuksista. Minä en olisi halunnut lasta ollenkaan, mutta vaimo vinkui ja vinkui niin, että päädyttiin tähän ratkaisuun. Nyt vaimo on kantanut 100% vastuuta 5 vuotta lapsestamme.
Viime kuukausina vaimo on halunnut uuden lapsen. Olen muistuttanut, että hänellä on juuri ja juuri varaa tuohon yhteen. Esimerkiksi hän maksaa oman puolensa vuokrasta toisinaan myöhässä, niin, että joudun lainaamaan rahaa 3% kuukausikorolla. Toisinaan on myös noloa, että minä käyn ravintolassa syömässä ja muu perhe joutuu tyytymään tonnikalan ja makaronin syömiseen kotona
Jännä miten täällä miesten huumori on niin helvetin huonoa. Suomessa mieskoomikotkin on yleensä todella ankeita. Esimerkiksi Siskonpeti sarjan tasoista huumoria ei miehistä kovin usein irtoa.
"Mikä tekee tilanteestani koomisen? Analyyttisellä ja järkipohjalla ollaaan tehty nämä ratkaisut, niin että sekä minä, että puoliso voitamme"
Mitähän vaimosi voittaa, ollessaan vauvan kanssa kotona "LOMALLA" avokämmenen uhatessa? Oot sairas.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen naisena huomannut että homma toimii parhaiten niin että mä mietin ja poistan mieheltä turhan ajattelun. Käytän nyt haalaria esimerkkinä. Hae santulle Prismasta Reiman haalari xxx koko 126. Tuotenumero 0004859.
Tälläin ei tarvitse arpoa ja arvailla kenenkään.
Sama kun. santullla synttärit. Hae nämä Prismasta.
Tai Santun kaverilla synttärit perjantaina klo 16. Vie Santtu sinne osoite xxxx.
Hyvä, jos teillä toimii. Seurauksena kuitenkin se, et mies ihmettelee, mikä metatyö? Eihän se ollut mikään ongelma käydä haalaria ostamassa. Toiset sit valittaa, kun vaimo pitää piikana.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kaksi metatyötä: pyllykolon kairaus ja huulihölkkä. Jaamme nämä työt tasan, minä kairaan ja muija hoitaa huulihölkän.
Ja molemmat teillä nauttii näistä metatöistä yhtä paljon. Eli mies ja muna
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen naisena huomannut että homma toimii parhaiten niin että mä mietin ja poistan mieheltä turhan ajattelun. Käytän nyt haalaria esimerkkinä. Hae santulle Prismasta Reiman haalari xxx koko 126. Tuotenumero 0004859.
Tälläin ei tarvitse arpoa ja arvailla kenenkään.
Sama kun. santullla synttärit. Hae nämä Prismasta.
Tai Santun kaverilla synttärit perjantaina klo 16. Vie Santtu sinne osoite xxxx.
Ei tuo kyllä sovi ollenkaan, kun sieltä löytyy halvemmatkin haalarit kuin nuo Reiman.
Tämän mä just poistan tuolla suoraviivaisuudella. Jos mä laitan miehen ostamaan ne haalarit ilman ohjausta. Sieltä tulee ne ciraf halvimmat jotka ei toimi meidän lapsella ollenkaan. + Ärsyyntynyt mies kun plärännyt 3tuntia Prismassa haalareita.
Näin tää menee meilläkin..mies käy Prismat, mutta minä laitan kaikesta kuvakaappaukset, jossa myös näkyy tuotteen sijainti juuri siinä Prismassa, jossa kulloinkin käy.
Vierailija kirjoitti:
Aiheesta "naiset vaan stressaa turhasta" tulee mieleen Utrion wanha pakinakirjoitus.
Siinä nainen ja mies käyvät vuoropuhelua joulunvietosta. Nainen tuskailee ja stressaa ääneen tulevia tehtäviä siihen liittyen, mies taas tuo ilmi oman rennon kantansa. Eli jos nainen siunaa ääneen "kaikkia niitä koristeita ja leipomuksia", mies lohduttaa tätä kertomalla, että hän on kyllä aina viettänyt joulunsa niin että ne on hoidettu (ts. nainen hoitanut, mies ajatellut ettei siitä ole kummoinenkaan vaiva). Tämä toistuu eestaas koko kirjoituksen ajan. Nykypäivään aihe ei ehkä enää päde 100%, mutta vielä 30-40 vuotta sitten joulua vietettiin tiukan siivous ym. standardin mukaisesti käytännössä joka kodissa.
Joo, teoriassa joulu tulee ilman siivoamista, koristeluja tai edes paketoimatta lahjoja- vaan kuinka moni äiti pystyy katsomaan vierestä tätä kaikkea tekemättömyyttä, kun talossa on lapsia? Ajatuskin heidän joulunsa pilaami
Tästä asiasta veivattu vuosia. Nyt mies on alkanut osallistumaan ihan ite. Ensimmäisen kerran tänä vuonna laittoin jouluverhot ja kyntteliköt. En siis pyytänyt enkä käskyttänyt (ei toimi meillä nuo). Aina hän haluaa kaiken perinteisen jouluun kuuluvaan. Nyt jo tekee sen eteen jotain. Yhdessä oltu 40v...
Miten te joiden miehet käy Prismassa, kun laitatte ohjeet vaatteista... sopiiko teille, jos mies valitsee oikean kokoisen haalarin, vaikka se ei olisikaan ajattelemaanne kuosia? Näitäkin on tosi paljon, joille ei vain käy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäiskö naisten tiputtaa vähän omaa vaatimustasoaan ja odotuksiaan? Ei tulisi jatkuvaa pettymistä.
Myös roolit on silloin pielessä, jos mies on joku naisen apulainen, jota pitää "kouluttaa".
Jos taloudessasi asuu todellinen mieslapsi, sitten voit miettiä omia valintojasi.
Tiiätkö, kuka siitä saa syyt ja paheksunnan niskaansa, jos vaan ottaa rennon letkeesti ja antaa asioiden (juhlapyhien, Wilma-viestien, lääkärikäyntien......) lipua ohi omalla painollaan?
Niimpä.
Minä olen sanonut opettajalle, että emme käytä vilmaa. Jos on kerrottavaa lapsesta niin on reissuvihko repussa.
Tuohan on tosi näppärää opettajan työn kannalta, et jokainen vanhempi päättää oman lapsen kohdalla omat käytänteet... Se kun se sun lapsi on luokan ainoa oppilas, eiku...ja reissuvihot aina tallessa ja kaikki vanhemat niitä kans joka päivä lukenu, eiku...
Vierailija kirjoitti:
Laittakaa paperille ensin ranskalaisilla viivoilla, että mitä se synttäreiden hoitaminen tarkoittaa, eli sinne kaikki kutsuista kakkuun ja sama homma kausivaatetuksen kohdalle piposta saappaisiin...
Kulkeeko miehesi ympärivuoden alasti ja paljain jaloin? Osaako hän ostaa itselleen vaatteet vai sinäkö sen teet?
Ihan pienen lapsen synttäreistä päättää vanhempi, mutta jos lapsella on ikää muutama vuosi, hän kyllä osaa jo kertoa mitä haluaa tarjottavan. Aikuisen pitää osata miettiä, että aikuiset varmaan juo kahvia ja teetä eikä koko porukka mene pillimehuilla.
Mä laitan kutsut suurelta osin wa:n kautta. Riittää kun kirjoittaa kutsun kertaalleen ja lähettää sen sitten haluamalleen kohderyhmälle.
Lapsen kanssa juttelen toiveista tarjottavia kohtaan, mitään ihmeellistä ei yleensä näissä ole. Koti- ja sukulaissynttäreille leivon, kaverisynttäreille useimmiten en.
Koristeet on helppo tilata tai ostaa kauppareissulla. Käytän ehkä 10min siihen, että suunnittelen pienten lasten synttäreiden ohjelman.
Vierailija kirjoitti:
Terveisiä viisilapsisesta perheestä.
Esikoisen kohdalla metatyö jäi enemmän minulle, vuosien varrella mies on kai sitten kypsynyt vanhemmuuteen. Eli ehkä sanoisin, että monella miehellä menee vaan pidempään kypsyä. Toisaalta osaan itsekin jo luovuttaa hommia paremmin miehen vastuulle ja hän on myös nähnyt vuosien varrella erilaisia ratkaisumalleja, joita monistaa. Ja myös hoksannut, että tällaisen sakin pyörittämiseen tarvitaan molemmat vanhemmat. Eli en näe eroa ratkaisuna, enkä sitäkään että lapsiluku jää yhteen tuon vuoksi.
Näen ratkaisuna keskustelun ja yhteisten suunnitelmien ja aikataulujen teon. Suunnitelmat voi myös kirjata ja kalenteroida, jos se helpottaa arkea. Suosittelen, että käy vaikka sunnuntaisin tulevan viikon jutut yhdessä läpi ja sopii, kumpi hoitaa mitäkin. Ja tekee yhdessä jääkaapin oveen kausittain listan hoidettavista asioista. Niitä ei voi noin vain ohittaa silloin.
Omat to
Tässäpä tämä ydin: pitää keskustella asioista!
Vierailija kirjoitti:
hyvin mahdollisesti hänet itsensä on kasvatettu tuohon tapaan välinpitämättömästi, nykyään se laiminlyönti ei vain enää käy kun vanhempien pitää olla niin helkkarin SATAprosSAisen LÄSNÄ.
No jos ei mihinkään joulusiivouksiin jaksa panostaa, niin parasta mitä lapsellesi voit antaa, ON OLLA LÄSNÄ. Jo vauvan ja tasoeron kanssa pitää olla läsnä. Pitää jutella ja kuunnella. Annat silloin parhaan kasvualustan täyspäiseksi aikuiseksi.
Oma äitini ei aina ollut läsnä, vaikka paikalla olikin. Teki hirveästi töitä ja eli hankalassa ihmissuhteessa. Kun oli kotona, oli usein poissaoleva. Tultuaan kahden viikon matkalta, olisi minulla ollut paljon asiaa, mutta jo hyvin nuorena vaistosin, ettei ole oikein vastaanottoa mun jutuille. Meitä lapsia oli neljä.
Päätin jo nuorena, että jos omia lapsia saan, tämä on se, johon panostan. Nyt aikuiset lapset (joille en ole tätä asiaa omasta äidistäni koskaan kertonut)ovat suoraan kiitelleet siitä, että heidän lapsuudessaan ovat saaneet minun jakamattoman huomion. Nyt itse vanhempana siirtää tämän osan vanhemmuuttaan omalle lapselle. Sitä on hieno katsoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Siinäs naiset järkipuhetta...keneltä joku homma luonnistuu parhaiten...hoitaa hommat."
Mulla hoituu luontaisesti kaikkien kakspyöräisten jutut. Eli huollot ja ajaminen. Niinpä roplaan välillä motukkaa ja toisinaan fillaria, ja sit jäljelle jäävän ajan niillä ajan...mulle luontaista.
Mulle luontaista on kokkaaminen. Pöydän päässä jäähtyy katkarapupiirakka, minestronekeitto ja kinnkukiusaus. Vähän outo yhdistelmä, mutta huomenna ei ehdi. Mies on sitten valittu sen mukaan, että tuo pöytään vastaavan määrän molempia hyödyttäviä hommia. On tällä hetkellä vanhan setänsä kanssa kaupassa.
Mulla meni 23 vuotta surkeaa kokkaamista ennen kuin mies totesi että hän haluaa parempaa ruokaa ja alkoi itse kokata. Inhoan ruuanlaittoa, mieluummin teen lähes mitä muuta vaan. Pesen vessaa, ajan nurmikkoa, vaihdan renkaita. Mutta mies ei muka osannut edes riisiä keittää. Muutettiin yhteen suoraan lapsuudenkodeistamme, miehelle oli kotiäiti aina tehnyt kaiken valmiiksi.. Mutta minä sitten kokkasin kaikkea mikä valmistuu mahdollisimman helposti ja nopeasti. Ei se ruoka pahaa ollut, olisi varmaan pitänyt tehdä pahempaa niin mies olisi kyllästynyt nopeammin. Mutta nyt sentään olen päässyt jatkuvasta miettimisestä mitä ruokaa laitetaan, ja sen tekemisestä. Mielelläni siivoan keittiön ruuanlaiton jälkeen ja vaikka auttelen vähän siinä sivussa.
Muutenkin nyt on tasaisempi työnjako kun mies otti ruuat hoitaakseen. Minä kuitenkin pesen pyykit, teen kaiken siivoamiseen liittyvän, ja ajan ne nurmikotkin. Ja hoidan sen yhteisen koirankin kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä mitään eukon ohjeistusta tarvita. Mies tekee ne tärkeimmät asiat piste.
Lapset ovat tärkein elämässä. Mikään ei mene heidän yli. Ei ainakaan mikään itseään täynnä oleva mies.
Vierailija kirjoitti:
Ai kauheata, kuinka tämä ketju muistuttaa tästä nykyisestä omasta hirveästä lapsipehe-elämästä. Itse en koskaan juuri lapsia edes halunnut. Itseasiassa en halunnut edes muuttaa yhteen. Elämän laatu on huonontunut aivan käsittämättömän paljon. Lapsista koituva työ ja ikävyys ei todellakaan korvaa sitä, mitä lasten tulon myötä menettää.
Paras suhde on seuraavanlainen: Ei lapsia, ei lemmikkejä, molemmat asuvat omissa kodeissaan ja näkevät joka viikonloppu tai joka toinen. Aaah... muistan kun sain pidettyä tällaista suhdetta nykyisen vaimoni kanssa suhteen ensimmäiset liki kuusi vuotta. Se oli aivan luksusta! Kaikkien aiempienkin heilojen kanssa kyseinen järjestely on ollut aina parasta. En ole koskaan ymmärtänyt, että mitä se "hyvä" on, mitä yhteen muuttamisesta, lapsista ja eläimistä saa, joka korvaa oman vapauden tehdä ja nauttia elämästä. Itse koen em. mainitut asiat suurimmaksi osaksi ikävästi työllistäviksi as
Miksi sitten niihin suostuit?
"Siinäs naiset järkipuhetta...keneltä joku homma luonnistuu parhaiten...hoitaa hommat."
Mulla hoituu luontaisesti kaikkien kakspyöräisten jutut. Eli huollot ja ajaminen. Niinpä roplaan välillä motukkaa ja toisinaan fillaria, ja sit jäljelle jäävän ajan niillä ajan...mulle luontaista.