Lue keskustelun säännöt.
Tapailusuhde ja kotihäpeä
04.12.2025 |
Olen ollut nyt reilun puoli vuotta tapailusuhteessa, joka on kovaa vauhtia syvenemässä oikeaksi suhteeksi. Tähän asti ollaan oltu tämän toisen osapuolen luona aina. Ihan vaan siitä syystä, että mulla on niin kamala koti, etten kehtaa kutsua häntä tänne. Olisi kuitenkin kaikin tavoin helpompaa, että hän kävisi luonani ja nyt alkanut puhumaan koko ajan enemmän tästä. Tajuan kyllä itsekin, että ei tämä suhde syvene tästä jos en joskus häntä tänne kutsu.
Onko muilla kokemuksia vastaavasta?
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Kerran tapailin nelikymppistä miestä. Kun kävin ekaa kertaa hlänen luonaan, järkytyin: hän asui vanhassa kaupungin kerrostaloasunnossa, yksiössä, jossa kalusteet oli joku 20 vuotta vanhoja . Ja mies itse oli keskituloinen, lapseton eikö ollut edes autoa tai lemmikkieläimiä. Eli oletan, että fyrkkaa pitäisi olla.
En ymmrrä sua. Miksi yhden ihmisen pitäisi asua isommassa asunnossa kuin yksiö? Mitä vikaa on vanhoissa kalusteissa, jos ne on kunnossa? Ja miksi pitäisi olla autokaan, jos julkisilla pääsee hyvin liikkumaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet ilmeisesti mies. Naiset ilahtuvat kun saavat vapaat kädet laittaa kodin omannäköiseksi. Joten naisesi vain ilahtuu ettet ole mikään tavaran hamstraaja joka ei voi luopua mistään romuistaan.
Tämmöiset yleistykset ovat ankeita. Ei kaikkia naisia kiinnosta sisustaminen, saati alkaa laittamaan toisen kotia oman näköiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Kotini ei ole sotkuinen, siivoan hyvinkin tarkasti ja usein. Se on vaan tosi askeettinen. Asun omakotitalossa ja kaikille huoneille on käyttötarkoituksensa, eikä niissä sitten ole oikein mitään muuta. Minulla ei ole verhoja tai mattoja, ei pöytäliinoja tai vastaavia. Keittiön pöytä on eri sarjaa kuin kaksi tuoleista ja loput kaksi tuoleista on taas vielä eri sarjaa. Keittiössä on pöydän äärellä vaan kaksi tuolia, kun toinen tuoli toimii yöpöytänä ja toinen tuoli pelihuoneessa apupöytänä. Pelihuoneessa ei ole muuta kuin telkkari ja pleikkari tasolla, nojatuoli ja se apupöytänä toimiva keittiöntuoli. Tämmöistä vastaavaa kaikissa huoneissa.
Tämän takia häpeän kotiani.
Ap
Turhaan häpeät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotini ei ole sotkuinen, siivoan hyvinkin tarkasti ja usein. Se on vaan tosi askeettinen. Asun omakotitalossa ja kaikille huoneille on käyttötarkoituksensa, eikä niissä sitten ole oikein mitään muuta. Minulla ei ole verhoja tai mattoja, ei pöytäliinoja tai vastaavia. Keittiön pöytä on eri sarjaa kuin kaksi tuoleista ja loput kaksi tuoleista on taas vielä eri sarjaa. Keittiössä on pöydän äärellä vaan kaksi tuolia, kun toinen tuoli toimii yöpöytänä ja toinen tuoli pelihuoneessa apupöytänä. Pelihuoneessa ei ole muuta kuin telkkari ja pleikkari tasolla, nojatuoli ja se apupöytänä toimiva keittiöntuoli. Tämmöistä vastaavaa kaikissa huoneissa.
Tämän takia häpeän kotiani.
Ap
Miksi ihmeessä haluat asua noin??
EI mua toi niin haittaisi sinällään. Outoa ettei ole verhoja tai mattoja, mutta sellaisia saa kaupasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et ole laittanut kotiasi kuntoon, kerta häpeät sitä, etkä viihdy itsekään siellä?
Kyllä minä täällä viihdyn. Hävennytkään en ennen ole, kun ei kotonani ole kukaan käynyt siskoa lukuun ottamatta. Nyt se häpeä iski, kun pitäisi kutsua tänne joku jonka kanssa haluaisi kunnon parisuhteen. Vallankin kun tällä toisella on oikein mukavasti laitettu koti, joten kontrasti on iso.
Ap
Älä häpeä. Sano vaan, ettet ole osannut sisustaa ja pyydä vinkkejä ja apua. Sitten se sun kotisi tuntuu hänellekin kodilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomi on luokkayhteiskunta ja naimisiin mennään yleensä luokkataustan perusteella. Ei ne luokkaerot vuosien varrella helpommaksi muutu. Loppujen lopuksi varakkaampi sanelee pelisäännöt, mitä syödään ja minne mennään vai mennäänkö minnekään. Kannattaa miettiä tosissaan, oletko valmis luopumaan identiteetistäsi ja elämään kumppanin kanssa, joka halveksuu sinus ja taustaasi lopun elämääsi.
Olen miettinyt, että olisiko parempi, että soitan tälle kumppanille ensin esim. videopuhelun kotoani. Ei tulisi sitten niin ihan suurena järkytyksenä, jos kehtaan hänet tänne pyytää. Hänellä on tosiaan yhteensopivat kalusteet, laadukkaita tekstiilejä ja muutenkin ihan tyylikäskoti, joten ei ole tosiaankaan tottunut tällaiseen.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan, kun korona-aikana asuttiin äitini lapsuudenkodissa. Iso maalaistalo, 2 kerrosta, pihalla rakennuksia.
Muutettiin talvella, paljon lunta. Kun tultiin sisälle, otin aina jotain eteisestä. Nopeasti eteinen oli tyhjä. Lämpöä, kun tuli lisää, aloin tyhjentämään vinttiä. Yhtenä viikonloppuna tyhjensin aitan 1.n huoneen, tai siinä oli 2 krs, mutta ylhäällä oli vain sänky. Kaikki ulos, lattia ja seinät putsattiin, ikkuna pestiin ja huonekalut takas, ehkä 5 jätesäkillistä roskaa.
En ole mitään sisustaja, mutta kyllä sen verran katsottiin, että lattialla oli matto, verhot ikkunoilla, pöytäliina pöydässä. Näytöllä luonnonkukkia maljakossa.
Aikaa meni, työlista loputon. Mutta kun koti oli valmis, talo maalattu, piha perattu, pieni terassi tehty jne, jokainen sisaruksista ihasteli ja oli helppo myydä talo eteenpäin.
Jos sinua ei kiinnosta miltä näyttää, ei voi mitään.
Mutta jos käyt joskus jonkun luona, tai katsot lehdestä kuvia, etkö ikinä löydä mitään mieleistä ?
zviihdytkö kotina ?
Vierailija kirjoitti:
Kerran tapailin nelikymppistä miestä. Kun kävin ekaa kertaa hlänen luonaan, järkytyin: hän asui vanhassa kaupungin kerrostaloasunnossa, yksiössä, jossa kalusteet oli joku 20 vuotta vanhoja . Ja mies itse oli keskituloinen, lapseton eikö ollut edes autoa tai lemmikkieläimiä. Eli oletan, että fyrkkaa pitäisi olla.
Kuinka usein aloittaja vaihtaa huonekalunsa??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko aloittaja mahdollisesti kirjolla? Onhan tuo kieltämättä melkoisen askeettinen naisen kodiksi. Mutta ei kai siinä mitään jos itse viihtyy. Jos se kumppani tuosta kauhistuu ja se on hänelle dealbreaker, niin vältät vain itsellesi sopimattoman tyypin.
Onko tämä henkilö jota tapailet mies vai nainen? Mitä olet sanonut syyksi, ettei sinun luonasi ole voinut olla tähän asti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotini ei ole sotkuinen, siivoan hyvinkin tarkasti ja usein. Se on vaan tosi askeettinen. Asun omakotitalossa ja kaikille huoneille on käyttötarkoituksensa, eikä niissä sitten ole oikein mitään muuta. Minulla ei ole verhoja tai mattoja, ei pöytäliinoja tai vastaavia. Keittiön pöytä on eri sarjaa kuin kaksi tuoleista ja loput kaksi tuoleista on taas vielä eri sarjaa. Keittiössä on pöydän äärellä vaan kaksi tuolia, kun toinen tuoli toimii yöpöytänä ja toinen tuoli pelihuoneessa apupöytänä. Pelihuoneessa ei ole muuta kuin telkkari ja pleikkari tasolla, nojatuoli ja se apupöytänä toimiva keittiöntuoli. Tämmöistä vastaavaa kaikissa huoneissa.
Tämän takia häpeän kotiani.
Ap
Miksi ihmeessä haluat asua noin??
Minulla ei ole oikein koskaan ollut sellaista sisustussilmää ja ko
Se on ihan ok, ettei jaksa kiinnostua sisustuksesta. Ihan en vaan saa kiinni miksi haluat asua omakotitalossa jos huoneet ovat lähinnä yksittäisten esineiden säilytystiloja?
Vierailija kirjoitti:
Kotini ei ole sotkuinen, siivoan hyvinkin tarkasti ja usein. Se on vaan tosi askeettinen. Asun omakotitalossa ja kaikille huoneille on käyttötarkoituksensa, eikä niissä sitten ole oikein mitään muuta. Minulla ei ole verhoja tai mattoja, ei pöytäliinoja tai vastaavia. Keittiön pöytä on eri sarjaa kuin kaksi tuoleista ja loput kaksi tuoleista on taas vielä eri sarjaa. Keittiössä on pöydän äärellä vaan kaksi tuolia, kun toinen tuoli toimii yöpöytänä ja toinen tuoli pelihuoneessa apupöytänä. Pelihuoneessa ei ole muuta kuin telkkari ja pleikkari tasolla, nojatuoli ja se apupöytänä toimiva keittiöntuoli. Tämmöistä vastaavaa kaikissa huoneissa.
Tämän takia häpeän kotiani.
Ap
Ja tapailukumppanilla on toisenlainen koti? Josta sinäkin ilmeisesti pidät?
Tehän sitten täydentäisitte erinomaisesti toisianne yhdessä asuvana pariskuntana!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotini ei ole sotkuinen, siivoan hyvinkin tarkasti ja usein. Se on vaan tosi askeettinen. Asun omakotitalossa ja kaikille huoneille on käyttötarkoituksensa, eikä niissä sitten ole oikein mitään muuta. Minulla ei ole verhoja tai mattoja, ei pöytäliinoja tai vastaavia. Keittiön pöytä on eri sarjaa kuin kaksi tuoleista ja loput kaksi tuoleista on taas vielä eri sarjaa. Keittiössä on pöydän äärellä vaan kaksi tuolia, kun toinen tuoli toimii yöpöytänä ja toinen tuoli pelihuoneessa apupöytänä. Pelihuoneessa ei ole muuta kuin telkkari ja pleikkari tasolla, nojatuoli ja se apupöytänä toimiva keittiöntuoli. Tämmöistä vastaavaa kaikissa huoneissa.
Tämän takia häpeän kotiani.
Ap
Jos oot mies niin toi on normaalia. Jos nainen hieman outoa.
Tunnen kyllä naisiakin, joilla on todella minimalistinen sisustus ja vähän tavaraa.
Vierailija kirjoitti:
Kotini ei ole sotkuinen, siivoan hyvinkin tarkasti ja usein. Se on vaan tosi askeettinen. Asun omakotitalossa ja kaikille huoneille on käyttötarkoituksensa, eikä niissä sitten ole oikein mitään muuta. Minulla ei ole verhoja tai mattoja, ei pöytäliinoja tai vastaavia. Keittiön pöytä on eri sarjaa kuin kaksi tuoleista ja loput kaksi tuoleista on taas vielä eri sarjaa. Keittiössä on pöydän äärellä vaan kaksi tuolia, kun toinen tuoli toimii yöpöytänä ja toinen tuoli pelihuoneessa apupöytänä. Pelihuoneessa ei ole muuta kuin telkkari ja pleikkari tasolla, nojatuoli ja se apupöytänä toimiva keittiöntuoli. Tämmöistä vastaavaa kaikissa huoneissa.
Tämän takia häpeän kotiani.
Ap
Outo ajatuksenjuoksu sinulla. Miksi häpeet. Ihan mukavalta kuulostaa. Ei mullakaan ole verhoja, eikä se ketään haittaa. Eriparisia tuolejakin löytyy keittiöstä muutama. Unohda kotihäpeät ja kutsu kaveri luoksesi.
Vierailija kirjoitti:
Kerran tapailin nelikymppistä miestä. Kun kävin ekaa kertaa hlänen luonaan, järkytyin: hän asui vanhassa kaupungin kerrostaloasunnossa, yksiössä, jossa kalusteet oli joku 20 vuotta vanhoja . Ja mies itse oli keskituloinen, lapseton eikö ollut edes autoa tai lemmikkieläimiä. Eli oletan, että fyrkkaa pitäisi olla.
Ja kun fyffendaalia ei ollutkaan, niin suhde oli taputeltu.
Vierailija kirjoitti:
Onko aloittaja mahdollisesti kirjolla? Onhan tuo kieltämättä melkoisen askeettinen naisen kodiksi. Mutta ei kai siinä mitään jos itse viihtyy. Jos se kumppani tuosta kauhistuu ja se on hänelle dealbreaker, niin vältät vain itsellesi sopimattoman tyypin.
Mietin samaa. Ennen vaimoani kotini näytti tuolta. Onneksi häntä ei haitannut. Olen nainen itsekin.
Hauska keskustelu.
Uskon että kotisi vastaa sinua ja kirjoitustyyliäsi. Olet selkeä, vaatimaton ja käytännöllinen. Et kovin visuaalinen.
Hanki kauniit kukat pöydälle, katso että vessassa on puhtaat pyyhkeet ja käsipesuaine, pinnat puhtaiksi ja eteisessä on tilaa toisen takille. Molemmille pitää löytyä kahvimuki ja tarjottavaa olisi kohteliasta olla. Anteeksi äitimäiset neuvot, mutta kuulostat kirjolla olevalta, tarkoitan vain hyvää. Olen vähän itsekin outo.
Ehkä keittiön tuolit olisi kiva olla yhtenäisemmät ja edes yksi matto toisi vähän lämpöä, mutta mitä väliä näilläkään. :D
Jos olisit mun tapailukumppani niin luultavasti tietäisin jo etukäteen millainen olet, tuskin hän olettaakaan sun olevan mikään tyylilyyli.
Eikös tuo ole vähän sama asia kuin että sinkut eivät laita itselleen ruokaa, vaikka osaisivat ja jaksaisivat. Ei vaan tunnu millään tavalla tarpeelliselta laittaa yhdelle hengelle mitään gourmet-ateriaa, tai ylipäänsä nähdä vaivaa. Sitten kun löytyy seuralainen on kokkailukin eri tavalla mukavaa.
Sama voisi päteä tähän asumiseenkin. Jos intressit on muualla kuin sisustamisessa, ihan sukupuolesta riippumatta, ja kuitenkin saa siisteyden pidettyä (mikä on helpompaa vähemmällä tavaramäärällä), niin ei siinä ole mitään vikaa, että keskittyy muihin asioihin.
Ap, älä häpeä. Jos tämä on kynnyskysymys tapailukumppanillesi niin sitten on. Kannattaa olla rehellinen.
Niin ja tosiaan, olen nainen. Siksi tämä varmaan onkin niin noloa, kun tämä on tosiaan kuin joku poikamiesboxi.
Ap