Miksi Suomessa on pakko opiskella englantia?
Ymmärrän ruotsin, sillä se on virallinen kieli. Mutta mistä tämä pakollinen englannin opiskelu on lähtöisin?
Kommentit (89)
Vierailija kirjoitti:
Koulun pakkoruotsi on kolonialismia ja kulttuuri-imperialismia. Lapset ymmärtävät tämän jo viimeistään koulussa eivätkä siksi halua opiskella pakkoruotsia.
Pakkoruotsilla on suomalaiset sorrettu, alistettu ja sillä on koulussa pilattu meidän lastemme itsetunto ja ylpeys jo vuosikymmeniä. Siksi niin suuri osa suomalaisista hyväksyy itseensä kohdistuvan kulttuuri-imperialismin ja kolonislismin. Liian moni suomalainen tuntee olevansa huonompi kuin ruotsinkieliset. Se on luonnollista kolonisoiduille kansoille. Siitä on silti päästävä eroon.
On kyllä helppo elämä, jos on aikaa itkeä ruotsinopiskelun pahuudesta. Koskaan ei ole pahitteeksi opetella useampia kieliä kuin äidinkielensä.
Vierailija kirjoitti:
ruotsia puhuvia on kiva hakata. 😊
Tämä!
Hassua kun hurrihomot paskantaa aina housuun kun vähänkin lyö.
Tirsk! 🤭
Vierailija kirjoitti:
Niin, eikö ole kauheata, että elämässä joutuu oppimaan uusia taitoja!
Ainoat, jotka jaksavat valittaa kielten tai minkään muunkaan opiskelusta ovat niitä, joilla ei riitä joko kyvyt, keskittyminen tai energia opettelemaan mitään.
Monet suomalaiset katselevat englanninkielisiä tv-sarjoja ja elokuvia, kuuntelevat englanninkielistä musiikkia, käyttävät englanninkielisiä tietokoneohjelmia, pelaavat englanninkielisiä pelejä ja lukeva englanninkielistä tieto- ja kaunokirjallisuutta. Tuskinpa monetkaan suomalaiset haluaisivat katsoa suomeksi dubattuja tv-ohjelmia ja elokuvia, jotta he eivät edes tarvitisisi muita kieliä. Lisäksi englanti erinomainen välittäjäkieli, jos suomalaisena tapaa ruotsalaisen, virolaisen tai saksalaisen eikä osaa riittävän hyvin heidän puhumiaan kieliä. Samalla se on neutraali kieli molemmille osapuolille, jotka eivät puhua sitä äidinkielenään.
Tosin itseäni ärsyttää suomen ja englannin kielten tarpeeton sekoittaminen keskenään eräänlaiseksi slangiksi tai laiskuudeksi käyttää kunnollisia suomenkielisiä ilmauksia. Sujuvasta englannista on etua kun on tarvetta kommunikoida esimerkiksi kansainvälisillä nettifoorumeilla, joilla monet eivät ymmärrä suomen kielestä kuin yksittäisiä sanoja kuten "sauna". Koska suomi on suhteellisen pieni kieli, niin on selvää että monesti asiasta on olemassa huomattavasti enemmän tietoa englanniksi kuin mitä sitä on käännetty suomeksi.
Koska englantia tarvitaan kaikkialla ja ruotsissa ei missään.
Luulis, että suomenruottalaiset osaa puhua suomea?? Taino en tiedä, ne svedut on aika vajiksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ruotsia puhuvia on kiva hakata. 😊
Tämä!
Hassua kun hurrihomot paskantaa aina housuun kun vähänkin lyö.
Tirsk! 🤭
Narukätinen juntti uhoaa koneensa ääreltä. Hävettää kuulua samaan kansakuntaan tuollaisten kanssa. En osaa kummoista ruotsia, mutta parempaa seuraa he ovat kuin omalla alkukantaisuudellaan leuhkivat hyypiöt.
Raaseporissa kaikille pakollinen A1 kieli on ruotsi. Ruotsinkielisille suomi. Hyvä niin, meidänkin lapsi oppi englannin jo ennen kouluikää.
Koska se on oletettavasti kaikkein hyödyllisin viers kieli osata edes välttävästi.
Pakko ei ole tehdä muuta kuin kuolla.
Vierailija kirjoitti:
Vapaaehtoisena sen oppiminen on paljon kivempaa, aikuisena. Lapsena alkeet hyvä osata. Mutta riippuu mitä haluaa.
Aika moni oppii sitä väkisinkin, koska sitä näkee ja kuulee kaikkialla. Ja jos haluat olla missään tekemisissä Suomen ulkopuolisen maailman kanssa, niin on parempi osata muutakin kuin suomea. Jos taas Suomi riittää sinulle, niin se on sinun asiasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mm. siksi että se on nykyään Internetin ja tietoliikenteen ja datankäsittelyn lingua franca. Kieli jolla kaikki hoidetaan. Kielitaito antaa lisäksi perspektiiviä. Pääset näkemään että on muutakin kuin tämä Helvetin takapajuinen Impivaara superjuntteineen ja taantuneine ajatuksineen. Lisäksi esim. monien laitteiden käyttöohjeita ei yllättävän usein enää viitsitä suomentaa. Englannin kielen osaamisella tämä ei muutu ylitsepääsemättömäksi ongelmaksi.
Suomessahan nimenomaan näkee ja kuulee jos jonkinlaista kieltä ja kulttuuria. Missä sinä olet elellyt viimeiset 20 vuotta, jos olet välttynyt siltä?
Tervetuloa Pohjanmaalle, missä ollaan vielä aika valkoisia ja suomenkielisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ruotsia puhuvia on kiva hakata. 😊
Tämä!
Hassua kun hurrihomot paskantaa aina housuun kun vähänkin lyö.
Tirsk! 🤭
Hahaha! Pitääkin testata kun kuulen sitä oksettavaa mongerrusta jossain.
Englanti on eniten orwelilaisen uuskielen hyökkäyksen kohteena.
Siksi onkin hyvä osata niin sanottua lankkuenglantia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuluu yleissivistykseen ja elämässä pärjäämiseen, että osaisi jotain kieltä, jota kaikki osaa.
Kaikki ei osaa englantia.
Jos ei osaa englantia, se voi rajoittaa monia mahdollisuuksia elämässä. Käyn läpi joitakin tilanteita, joissa englannin kielen puute voi vaikuttaa mahdollisuuksiin:
1. Työskentely kansainvälisissä firmoissa
Kansainväliset yritykset käyttävät usein englantia yhtenä työskentelykielenään, erityisesti globaalisti toimivissa organisaatioissa. Englannin kieli on lähes aina edellytys, jos haluaa työskennellä monikansallisessa yrityksessä, osallistua kansainvälisiin projekteihin tai olla yhteydessä ulkomaalaisiin asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin. Ilman kielitaitoa saattaa olla vaikeaa päästä esimerkiksi asiantuntijatehtäviin tai johtotehtäviin, koska kielitaito on keskeinen osa kommunikointia.
2. Opiskelu yliopistoissa ulkomailla
Monet kansainväliset yliopistot, erityisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, tarjoavat ohjelmia englanniksi. Jos ei osaa englantia, voi olla hankalaa päästä opiskelemaan näihin kouluihin, ellei kyseessä ole vaihtoehtoinen kieliohjelma. Vaikka monilla yliopistoilla voi olla ohjelmia muilla kielillä, englanti on yleisimmin käytetty kieli kansainvälisissä ohjelmissa. Lisäksi monet tutkimusjulkaisut ja akateeminen kirjallisuus on kirjoitettu englanniksi.
3. Matkailu
Englanti on maailmanlaajuisesti käytetyin kieli matkailussa, ja se helpottaa kommunikointia monilla paikoilla, erityisesti hotelleissa, lentokentillä, ravintoloissa ja matkailukohteissa. Vaikka monissa maissa voi pärjätä paikallisilla kielillä tai käyttää käännösohjelmia, englantia osaavat ihmiset voivat liikkua ja asioida matkustaessa huomattavasti sujuvammin.
4. Uutisten seuraaminen
Englanti on keskeinen kieli monille kansainvälisille uutislähteille (BBC, CNN, Reuters, Al Jazeera jne.). Jos ei osaa englantia, voi olla hankalampaa seurata globaaleja tapahtumia reaaliaikaisesti tai saada monipuolista ja kansainvälistä näkökulmaa asioihin. Tietenkin paikallisia uutislähteitä on olemassa monilla kielillä, mutta monet uutistapahtumat ja analyysit saattavat tulla englanniksi ensin.
5. Verkostoituminen ja kansainväliset kontaktit
Englanti on monessa ammatillisessa ja sosiaalisessa kontekstissa käytetty kieli verkostoitumiseen. Ilman englannin kielen taitoa voi olla vaikeaa luoda kontakteja ulkomaalaisten työntekijöiden, asiantuntijoiden ja yritysjohtajien kanssa. Yksi tärkeimmistä asioista kansainvälisissä verkostoissa on pystyä keskustelemaan, jakamaan ideoita ja rakentamaan suhteita, ja se on usein mahdollista vain englannin kielellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ruotsia puhuvia on kiva hakata. 😊
Tämä!
Hassua kun hurrihomot paskantaa aina housuun kun vähänkin lyö.
Tirsk! 🤭
Narukätinen juntti uhoaa koneensa ääreltä. Hävettää kuulua samaan kansakuntaan tuollaisten kanssa. En osaa kummoista ruotsia, mutta parempaa seuraa he ovat kuin omalla alkukantaisuudellaan leuhkivat hyypiöt.
Kalikka kalahti ja hurrihomo ulahti samalla ripuloiden housunsa. 🤭
Vierailija kirjoitti:
Raaseporissa kaikille pakollinen A1 kieli on ruotsi. Ruotsinkielisille suomi. Hyvä niin, meidänkin lapsi oppi englannin jo ennen kouluikää.
Onko Raaseporissa pakollinen A2 kieli? Onko se kaikille englanti vai vapaasti valittava?
6. Yrittäjyys ja kansainväliset markkinat
Jos haluaa perustaa yrityksen ja laajentaa sen toiminnan kansainvälisille markkinoille, englanti on usein elintärkeä. Useat kansainväliset asiakaspalvelukanavat, markkinointimateriaalit, verkkosivustot ja sopimukset ovat englanniksi. Englannin puute voi estää pääsyn suurempiin markkinoihin ja rajoittaa asiakkaiden tavoittamista globaalisti.
7. Teknologia ja IT-ala
Teknologian ja IT-alan työpaikat, kuten ohjelmistokehittäminen, data-analytiikka ja kyberturvallisuus, usein vaativat englannin kielen taitoa. Monet ohjelmointikielet, työkalut ja dokumentaatiot ovat englanniksi, joten ilman kielitaitoa voi olla vaikeaa pysyä alan kehityksessä mukana tai hyödyntää uusimpia teknologioita ja innovaatioita.
8. Globalisaatio ja kulttuurien välinen kommunikaatio
Globalisoituneessa maailmassa kulttuurien välinen kommunikaatio on keskeistä monissa tilanteissa, kuten kansainvälisissä konferensseissa, liiketoimintakaupoissa ja diplomatiaa käsittelevissä tilaisuuksissa. Englanti toimii usein siltana eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevien ihmisten välillä. Ilman tätä kielellistä siltavaahtoa voi olla vaikeaa osallistua laajempiin globaaleihin keskusteluihin ja ymmärtää muiden näkökulmia.
9. Avoimet työpaikat ja työnhakumahdollisuudet
Monet kansainväliset työpaikat, erityisesti korkeasti koulutetuilla ja asiantuntevilla aloilla, edellyttävät englannin kielen taitoa. Tämä koskee erityisesti työpaikkoja, joissa työntekijöiltä odotetaan kykyä kommunikoida globaalissa ympäristössä, kuten asiakaspalvelussa, myynnissä, markkinoinnissa tai projektinhallinnassa. Ilman englantia voi jäädä ilman pääsyä moniin korkeapalkkaisiin tai kiinnostaviin työpaikkoihin.
10. Sosiaalinen media ja uutisten kuluttaminen
Sosiaalinen media ja digitaalinen maailmankuva ovat usein englanninkielisiä. Monet maailmanlaajuiset keskustelut, uutiset ja ilmiöt käydään englanniksi suurilla alustoilla kuten Twitterissä, Redditissä, LinkedInissä ja Facebookissa. Jos ei ymmärrä englantia, jää usein paitsi globaalista keskustelusta, ajankohtaisista aiheista ja mahdollisuuksista osallistua. Uutisten seuraaminen englanniksi on myös nopeampaa ja laajempaa, koska monet kansainväliset uutistoimistot tarjoavat tietoa juuri tällä kielellä.
11. Kansainväliset konferenssit ja seminaarit
Kansainväliset tapahtumat, kuten konferenssit, seminaarit, ja messut, joissa käsitellään viimeisimpiä tieteellisiä, taloudellisia tai teknologisia saavutuksia, pidetään usein englanniksi. Ilman kielitaitoa osallistuminen tällaisiin tapahtumiin voi olla rajoitettua, koska keskustelu ja materiaalit ovat pääsääntöisesti englanniksi. Näillä tapahtumilla on kuitenkin suuri merkitys ammatillisessa kehittymisessä ja uusien näkökulmien saamisessa.
12. Kansainväliset tutkimusprojektit ja yhteistyö
Jos on tutkija tai opiskelija, joka haluaa osallistua kansainvälisiin tutkimusprojekteihin, englanti on usein vaatimus. Monet rahoituslähteet, tutkimusjulkaisut ja konferenssit ovat englanniksi. Ilman kielitaitoa voi olla vaikeaa osallistua globaalin tason tutkimusyhteistyöhön ja hyödyntää maailmalla tapahtuvaa tieteen kehitystä.
13. Sisältötuotanto ja kirjoittaminen globaalisti
Jos haluaa luoda sisältöä, kuten blogeja, podcasteja, videoita tai kirjoja, ja saavuttaa suuren yleisön globaalisti, englanti on tärkeä työkalu. Se avaa mahdollisuuden tavoittaa laajan yleisön eri maista ja kulttuureista. Ilman englannin taitoa voi olla vaikeaa tavoittaa kansainvälistä yleisöä ja saada sisältöä levitettyä tehokkaasti.
Vierailija kirjoitti:
Monet suomalaiset katselevat englanninkielisiä tv-sarjoja ja elokuvia, kuuntelevat englanninkielistä musiikkia, käyttävät englanninkielisiä tietokoneohjelmia, pelaavat englanninkielisiä pelejä ja lukeva englanninkielistä tieto- ja kaunokirjallisuutta. Tuskinpa monetkaan suomalaiset haluaisivat katsoa suomeksi dubattuja tv-ohjelmia ja elokuvia, jotta he eivät edes tarvitisisi muita kieliä. Lisäksi englanti erinomainen välittäjäkieli, jos suomalaisena tapaa ruotsalaisen, virolaisen tai saksalaisen eikä osaa riittävän hyvin heidän puhumiaan kieliä. Samalla se on neutraali kieli molemmille osapuolille, jotka eivät puhua sitä äidinkielenään.
Virossa monet katselevat suomalaisia tv-lähetyksiä. Näin oli jo Neuvostoliiton aikoina. Joten virolaiset osaavat keskimäärin paremmin suomea kuin suomalaiset viroa.
Vierailija kirjoitti:
Olisi paljon tärkeämpää oppia sitä suomea kun Suomessa elämme. Aivan hyvin ensimmäinen vieras kieli voisi alkaa 7. luokalla tai vasta lukiossa. Vapaa-ajalla kielistä innostuneet ja lahjakkaat oppilaat voisivat tietysti opiskella mitä vaan vanhempiensa rahoituksella.
Sitä kutsutaan äidinkielenopetukseksi, löytyy jo. Mutta jos et ole sattunut huomaamaan, Suomi ei ole erillään muusta maailmasta. On vain terveellistä opettaa lapsille jo varhain muitakin kieliä. Kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa helpottuu ja aivoille tekee hyvää oppia asioita. Muuten olemme kuin venäläiset, joita on valtion helppo ohjata, koska suurin osa väestöstä ei osaa muuta kuin venäjää, eikä siis pysty kommunikoimaan muun maailman kanssa tai esim. selaamaan ulkomaisia tietolähteitä, vaikka sivuille pääsisi.
Suomessahan nimenomaan näkee ja kuulee jos jonkinlaista kieltä ja kulttuuria. Missä sinä olet elellyt viimeiset 20 vuotta, jos olet välttynyt siltä?