Vieras ihminen huusi mulle koska kävelytän 2-vuotiasta valjaissa

Olis tosi kätevä, jos niitä sais jostain. Se oli semmoinen ranneke, joka oli pojan ranteen ympäri ja sitten oli parikymmentä senttiä löysää ja toinen pää oli isän ranteen ympäri.



Eli periaatteessa kuin kädestä pitäis mutta käsi jää vapaaks vielä esim. kauppakassille. Siinä lapsi pysyy koko ajan lähellä eikä ryntäile yhtäkkiä mihin sattuu kun esim joudut irrottamaan, että saat auton ovet avattua.

mietin mikähän sairaus tuolla on?

olin tulossa 1,5-vuotiaan kanssa kaupasta. Ihan kiltisti käveli siinä vieressä kädestä kiinni pitäen. Aivan yllättäen yht' äkkiä lapsi riuhtaisi itsensä irti kädestäni ja juoksi tielle. Tiellä liikkui autoja. Luojan kiitos, ei kuitenkaan lapsi jäänyt auton alle.

Sen jälkeen minä marssin kauppaan ja ostin valjaat.

ja kauppareissut kädestä pitellen eivät onnistuisi selkä kumarassa. Persjalkaisten äitien hommaa!

eikä kukaan ole mitenkään kommetoinut, vaikka katsovat kyllä. Mitä se kellekkään kuuluu miten me omaa lastamme ulkoitutamme. Lapsi ei kärsi mitenkään, on jo tottunut. ja pysyy aisoissa.

Ja rattaissa turvavöissä vasta kahleissa ollaankin. On se kumma, miten toisissa ketjuissa vauhkotaan, ettei lasta saa jättää silmistä edes puoleksi sekunniksi, mutta toisaalta ei myöskään saisi käyttää apuvälinettä, joka helpottaa lapsen valvomista. Niistä valjaista on varmaan myös huomattavasti helpompi pitää kiinni kuin venkoilevan lapsen kädestä, joten on sikälikin turvallisempi ratkaisu. Itse en ole valjaita käyttänyt, mutta uskon, että ovat erittäin kätevät, enkä todellakaan katsoisi pahasti valjaissa lastaan kuljettavaa aikuista, päinvastoin.

kuopus oli vauva ja esikoinen todella vilkas 2,5 vee, jolla oli taipumus karkailla kun silmä vältti sekunniksi. Sisaristuimeen hän oli jo liian painava, isokokoinen ikäisekseen. Puhe ei myöskään mennyt perille. (lapsella on myöhemmin todettukin dysfasia)



Päädyin sitten hankkimaan valjaat, joissa hän vallan tyytyväisenä käveli kaupungissa. Kerran hän sai sitten kaupassa kiukkukohtauksen ja heittäytyi lattialle huutamaan ja raivoamaan. Niin eikös kuusikymppinen besserwissermullaeinytolemuutatekemistä-täti tullut aukomaan päätään, että tuohan on lapsen kiusaamista tuollainen valjaiden pito, ettäs kehtaatte lasta moisilla kiusata.



Minä, jolla oli takana muutama valvottu yö vauvan kanssa, sain aika megaraivarin ja huusin pää punaisena: Kuulkaa kun vauva valvottaa yöt ja esikoinen kieltäytyy istumasta sievästi ja tahtoo karata autotielle tapettavaksi, niin mua ei kiinnosta haista p.....n vertaa teidän mielipiteenne! Tai hoitakaa kuulkaa he......ti vieköön omat asianne!



Rouva kääntyi korvat punaisena kannoillaan ja lähti.



terv. ei aina niin hillitty....virkamies

Valjaat ovat loistava keksintö. Lapseni on todella tyytyväinen, kun saa kävellä vapaampana valjaissa.

jos kerran jaksaa kävellä. Välillä kun näkee noita melkein 5 vuotiaita istutettavan rattaissa. Siinä sitten saa ihmetellä, että miksi eivät isompanakaan jaksa kävellä. Eikä niitä valjaita kauan tarvitse käyttää - kummasti rauhoittuvat 3 vuotiaaksi mennessä, eivätkä enää säntäile ympäriinsä



Että lapset vaan itse kävelemään ja rattaat pois mahdollisimman aikaisin!

Kaksi suomalaista nuorta naista ihmetteli ääneen toisilleen puolitoistavuotiaan lapseni valjaita Kanarian saarilla. Kyllä pehmensivät puheitaan, kun valaisin valjaiden kätevyyttä ja tajusivat minun olevan suomalainen.

Puolitoistavuotias haluaa usein kävellä itse, eikä istua rattaissa. Ja meidän puolitoistavuotias ei tykkää jos yritän ottaa kädestä kiinni. Pakko on kuitenkin pitää jostain kiinni jos ollaan lähellä autotietä tai muuten vaan vilkkaalla paikalla. No, olen pitänyt haalarin tai hupparin hupusta kiinni, mutta tuollaiset valjaat haluaisin kyllä hankkia ja aionkin sen tehdä.



Älä ap välitä siitä mitä ihmiset sanoo. Tärkeintä on lapsen turvallisuus.

kuulemma käsi väsyy! valjaissa voi heilutella käsiä ja askelkin liikkuu vapaammin. Ei ole hullumpi idea alkaa suosimaan valjaita jotta vältyttäisiin vaaratilanteilta kauppakeskuksissa ja parkkipaikoilla.

Katukuvasta ovat kadonneet, silloin seitsemänkymmentäluvulla näitä taisi olla joka toisella. Itse muistan vielä valjaissa kulkemisen: ei haitannut yhtään. Ja taisin kulkea aika isonakin, kun kerran vielä muistan. Tiedossa olevalla ulkomatkalla voisi olla varsin kätevä kapine meidän 2- tai 4-vuotiaille (jotka edelleen ryntäävät tilaisuuden tullen karkuun, vaikka on johdonmukaisesti kielletty ja päivittäin kävellään käsi kädessä puistoon, kauppaan ja takaisin).



Ps. Isoveljeäni on myös kuljetettu kaulapannassa ja " lieassa" , omasta pyynnöstään. Kauppamatkan varrella oli piha, jossa oli narun päässä pässi/pukki. Isoveli (silloin 3-4 v) halusi myös olla pässi, ja väkisin vaati saada kulkea lieassa. Tämä tapahtui noin vuonna 1976-1977 keskisuomalaisessa pikkukaupungissa, ja siellä joku oli ottanut sosiaaliviranomaisiin yhteyttä, jotka sitten soittivat ja tulivat syynäämään kotiinkin.

Ennen olivat valjaat Suomessa ihan normaali näky. Toista on tänään, kun mitään ei uskalla tehdä ilman että pitää ottaa yhteyttä johonkin Lapsen Oikeuden Puolustajien Liittoon vähintään että saisi luvan viedä lapsi oman mökin järvenrantaan!! Hitto että ärsyttää tuo kauhistelu, minusta valjaat olivat aikoinaan hyvä keksintö..! Te aikuiset teette elämästänne yhtä helvettiä kun ette muuta ajattele kuin sitä että loukkaatteko nyt vahingossa joka ikisellä teolla tai sanalla lapsen oikeuksia...sitten ihmetellään kun vanhempi väsyy! Onko ihmekään; lapsi totutetaan pienestä pitäen siihen että häneen ei saa koskea ollenkaan, hän saa itse päättää vähän kaikesta (eli kukaan ei saa pakottaa mihinkään) ja kaikkialla lapsi näkee kun vanhemmat kyynelehtivät lasten oikeuksien puolesta (joista lapsi ei itse ymmärrä juuri mitään). Sitten kun hoidossa onkin täti, joka käskee syömään nirsoilematta lautasen tyhjäksi ja joka lähestyy lasta aikeissaan pyyhkiä tämän suu (kun on sotkenut epämieluisan ruoan kanssa), niin johan alkaa huuto!! Ja vanhemmat tietenkin kuullessaan asiasta ovat ihan että " voivoi meidän pientä Silja-Eveliinaa, oliko täti sulle ilkeä? Älä sure, se tyhmä täti enää hoida sua koskaan!" ...sitten kirjoitellaan tänne ja kauhistellaan hoitajia, ihan jokaikistä.

tosi edullisesti.

Vierailija:

Olen samaa mieltä! Kyllähän kaksivuotias jo ymmärtää pysyä vierssä tai kädestä pitäen.

Mikä onkaan kauniimpaa kun kävellään lapsen tahtiin käsikädessä!

Minua on kävelytetty valjaissa ja jopa sidottu pöydän jalkaan kiinni että pysyn paikallani. En muista mutta kerrottu.

Siksikö olen niin tarkka omasta rajastani ja en suostu millään sitoutumaan.

Muistamattomista asioistahan ne traumat syntyvät. Jokin vaivaa mutta ei osaa selittää!

Pimeässä komerossa myös istutettu ja pelkään pimeää!

Onhan se nyt paljon turvallisempaa pitää lasta valjaissa suuressa ostoskeskuksessa kuin antaa juosta esim. irrallaan. Tuosta pituudesta, olen lyhyt ihminen, mutta silti on aika raskasta pitää lasta kädestä kiinni pitempiä matkoja. Olen ottanut avuksi pienen muovipussin, lapsi pitää kiinni kahvasta, minä pussin pohja puolesta. Tämä ei kyllä toimi jos haluaa tehdä ostoksia.

onhan se parempi käyttää niitä kuin jossitella sitten, kun lapsi päässyt karkaamaan viereltä autotielle.



Virkamies antoi ansaitusti besserwissernaiselle takaisin. Hyvä! :D

Ihan samaa vapaudenriistoa sekin on..



Joo meillä on valjaat. Niitä on käytetty syöttötuolissa, ettei lapsi kiipeile siitä pois. Ja kun joku sanoi, että kaksivuotias jo ymmärtää, kun kielletään, niin hyvä, että sulla on helppo lapsi. Niitä on kuule kovapäisiäkin. (Vaikka sinä tietenkin väität, että sun omasi muka on.)



Ja toinen paikka, missä niitä valjaita on käytetty oli puimurissa. Kun siinä ei apukuskin penkillä oo mitään turvavöitä, niin kuin ei traktoreissakaan. Mutta traktoreihin on laitettu lapsille tietysti turvaistuimet. Puimurin käyttöaika on vuodessa kuitenkin niin lyhyt, ettei siihen olla alettu mitään istuinta väsäämään, varsinkin kun ei siihen mahtuisi. Mutta valjailla lapsi pysyy siinä puimurin omassa istuimessakin, ettei tuiskahda lattialle, kun isäntä nostaa kaasua.



Eli joo on valjaat tosi tarpeelliset, ja kukin käyttää niitä siellä, missä tarpeelliseksi näkee.

siis mieluummin turvassa ja tallessa kuin hukassa ihmisvilinässä tai auton alla. Sain minäkin muljauksia, mutta pakko mikä pakko, mun lapsi on ainakin niin vilkas että se on sekunti ja hukkaan menee.



Älä välitä, kaikki ei vaan tiedä.