Miten saada ruotsi lukiossa läpi?
Onko kellään antaa vinkkejä lukiossa ruotsin opiskeluun? vasta eka kurssi lukiossa takana ja 2 jäljellä ja mitään ei ole jäänyt opettajan huonosta opetuksesta päähän.. Ja vaikka kuinka yritän, en ymmärrä yhtään mitään...
Kommentit (35)
Itse luin lukion kakkosella ruotsinkielisiä lehtiä ja kuuntelin ruotsinkielistä musiikkia. Nykyään voi netin kautta saavuttaa paljon helpommin leffoja, sarjoja ja vaikka somesisältöä.
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse mitään viihdettä, duolingoa tmv.
Ylioppilaskoe mittaa vain sanavarastoa ja kielioppia niiden oppikirjojen laajuudessa. Kun lukee ne, ja sisäistää lukemansa, pääsee heittämällä läpi.
Turha lähteä keksimään mitään "kivoja kiertoteitä" ja haaskata aikaansa epäoleellisuuksiin.
Tuskin tarkoitus oli kuitenkaan jatkossa osata ruotsia varsinaisesti. Samalla metodilla pääsee myös ns. virkamiesruotsin läpi heittämällä korkeakoulussa. Ei sen jälkeen monenkaan tavoite ole oikeasti osata toimia ruotsinkielelleä.
Stokiksessa käydessä tilaan ruuatkin englanniksi, vaikka on se virkamiesruotsi suoritettu joskus. Nykyään kaikkialla puhutaan muutenkin englantia, joten ruotsin voi unohtaa - jos ei aio muuttaa pariin pohjalaiskuntaan tai Tammisaareen.
Keskity oleennaiseen. Pätee kaikkeen elämässä.
Ruotsia ei kannata unohtaa. Minäkään en ollut lukiossa erityisen hyvä ruotsissa, mutta silti kiinnostuin kielestä, ja nyt elätän itseäni ja perhettäni suomentamalla pohjoismaista kirjallisuutta. Enkä ole tässä maassa ainoa.
Etkö oppinut peruskoulussakaan mitään?
Sun pitää etsiä ruotsinkielinen seurustelukumppani ja sitten puhutte vain ruotsia. No joo. Hyvä idea, mutta toteutus taitaa olla mahdoton.
Opettelet ne kirjan kappaleet. Kuuntelet ne luettuna ( kirjassa on linkki, voit kuunnella puhelimella). Kuuntele niin monta kertaa, että hahmotat sanat tekstistä. Opettele sanaston sanat. Lue kielioppi. Kirjoita malliksi yksinkertaisia lauseita kappaleen sanoista. Opettele ulkoa jotain lauseita.
Näin pärjäät varmasti!
T. Mummu, joka opetti vastahakoiselle lapsenlapselle ruotsia. Läpi meni eikä edes alimmalla arvosanalla.
Jos kurssit menevät juuri ja juuri läpi, se riittää. Jos ruotsi pitää kirjoittaa, kompensaatiolla voi vielä siitäkin päästä jos on muissa aineissa tarpeeksi hyvä.
Jos taas edes kurssit eivät mene läpi, pitää varmaan aloittaa kertaus ihan kielen perusasioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse mitään viihdettä, duolingoa tmv.
Ylioppilaskoe mittaa vain sanavarastoa ja kielioppia niiden oppikirjojen laajuudessa. Kun lukee ne, ja sisäistää lukemansa, pääsee heittämällä läpi.
Turha lähteä keksimään mitään "kivoja kiertoteitä" ja haaskata aikaansa epäoleellisuuksiin.
Tuskin tarkoitus oli kuitenkaan jatkossa osata ruotsia varsinaisesti. Samalla metodilla pääsee myös ns. virkamiesruotsin läpi heittämällä korkeakoulussa. Ei sen jälkeen monenkaan tavoite ole oikeasti osata toimia ruotsinkielelleä.
Stokiksessa käydessä tilaan ruuatkin englanniksi, vaikka on se virkamiesruotsi suoritettu joskus. Nykyään kaikkialla puhutaan muutenkin englantia, joten ruotsin voi unohtaa - jos ei aio muuttaa pariin pohjalaiskuntaan tai Tammisaareen.
Keskity oleennaiseen. Pätee kaikkeen elämässä.
No aika kapea sektori hyödyntää ko. osaamista. Oletan, ettei ap aikonut kielenkääntäjäksi kuitenkaan.
Näin teknokraattina sanoisin, että jatkossa LLM mallit tulevat hoitamaan tuon kielenkääntämisen muutenkin. Jo nykyisellään se onnistuu lennosta esimerkiksi kuullokkeiden sisäisten käännösmallien ja text-to-speech syntetisoinnin avulla. Parin vuoden päästä kukaan normikorvalla varustettu ei erota tuota laadullisesti tulkin tekemästä livekääntämisestä.
Kannattaa siis nykyään käyttää omat resurssinsa sellaisiin asioihin, mistä on potentiaalista hyötyä tulevaisuudessakin. Se, mikä se on, onkin vaikeampi kysymys... Periaatteessa matemaattisen teorian osaaminen on edellytys moneen jatkossakin, mutta kyllä sekin tulee muuttumaan rajusti. Huippuosaamiselle on kysyntää, mutta perus sivuaineopintojen tarjoamalle osaamiiselle todennäköisesti ei.
Kädentaidoille voi jossain yhteydessä olla kysyntää jatkossakin. Voi olla, että ne jopa saadaan brändättyä pois matalapalkka-ammattien joukosta. Tähän ei riitä tosin pelkkä perus "putkarin" osaaminen, koska tuolloin siitä markkinasta tulee kilpailemaan nykyiset DI opiskelijat ja odotustaso tulisi nousemaan silläkin puolella rajusti, tiputaen monet nykyiset vastaavasti pois. .... no, tämä on jo isosti ohi alkuperäisestä.
Vierailija kirjoitti:
Keskity oleennaiseen. Pätee kaikkeen elämässä.
Eli älä tee mitään kivaa koska menestyjät osaa jo lukiossa prioirisoida tavoitteensa ja olla huipulla kolmikymppisenä?
Kannattaa muistaa valita sitten omat ihmissuhteensakin tämän mukaan. Jos liikut menestyjien porukassa, susta itsestäkin tulee sellainen.
Vierailija kirjoitti:
Lukion alussa ei tule mitään uutta, myöskään ruotsin opinnoissa. Kyllä siinä on takana jo monta vuotta "huonoa opetusta ja huonoja opettajia" jos ei lukiossa osaa mitään.
Sama tilanne melkein aineessa kuin aineessa. Alku on pelkkää kertausta. Yllättävän monella on ollut pelkkiä huonoja opettajia ja pelkkää huonoa opetusta. Mitään ei ole opittu aiemmin eikä edelleenkään opita mitään.
Vika opetuksessa. Jotkut toki oppii huonosta opetuksesta huolimatta.
Miksi onnettomat "joka kerta huono opettaja" uhrit menee lukioon? Miksi muuttuisi. Parempi myöntää ettei vaan opi kieliä. Näkee paljon vaivaa että pääsee läpi.
Esseitä varten opettele fraaseja ja sanontoja ulkoa
Sanavarastoa lisää ja taivutukset Opettele vaikka 10 ihan uutta sanaa päivässä Ajattele ja puhu itsekseen ruotsia
Kyllä sinä opit :)
Vierailija kirjoitti:
Kädentaidoille voi jossain yhteydessä olla kysyntää jatkossakin. Voi olla, että ne jopa saadaan brändättyä pois matalapalkka-ammattien joukosta. Tähän ei riitä tosin pelkkä perus "putkarin" osaaminen, koska tuolloin siitä markkinasta tulee kilpailemaan nykyiset DI opiskelijat ja odotustaso tulisi nousemaan silläkin puolella rajusti, tiputaen monet nykyiset vastaavasti pois. .... no, tämä on jo isosti ohi alkuperäisestä.
Tässähän luonnollinen kulku olisi ns. "fulll-full stack putkari". Sama kuin on tapahtunut järjestelmäkehityspuolella nopeassa tahdissa viimeisen 10 vuoden aikana. Saman henkilön odotetaan myyvän projektin asiakkaalle, ymmärtävän toimialakohtaisen liiketoimintamäärittelyn asiakkaan edustajien kanssa, suunnittelavan teknisen ratkaisun ja lopulta toteuttavan sen ainakin kehystasolla pitkälle.
Putkarimaailmassa sama tyyppi ensin kontaktoi asiakkaan. suunnittelee kattavasti koko kohteen ratkaisun ja sen jälkeen toteuttaa sen. Tällöin hän myös ymmätää kokonaisuuden alusta loppuun ja oletettavasti tekee parempaa jälkeä, ja pystyy reagoimaan ketterämmin muutoksiin kuin eriytyneet tiimit. Asennusvaiheesta tulisi osa ammattiylpeyttä ja se tehtäisiin laadulla, koska ko. tekijä olisi vain niin hyvä kuin se loppuun saatettu projekti kokonaisuudessaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskity oleennaiseen. Pätee kaikkeen elämässä.
Eli älä tee mitään kivaa koska menestyjät osaa jo lukiossa prioirisoida tavoitteensa ja olla huipulla kolmikymppisenä?
Kannattaa muistaa valita sitten omat ihmissuhteensakin tämän mukaan. Jos liikut menestyjien porukassa, susta itsestäkin tulee sellainen.
Kivaa tehdään vapaa-ajalla. Töissä maksimoidaan panos-tuotto -suhde.
Se myös mahdollistaa ne kivat reissut kavereiden kanssa vs. kotona kyhnääminen "kivojen valintojen" seuraksena. Aika perusjuttua, mielestäni.
Tottakai myös esimerkiksi kumppanin valinnassa on huomioitava realiteetit. Olen itse rahoituspuolen kauppatietelijä ja mies on asianajaja. Totta hitossa se painoi vaakakupissa aikanaan osaltaan. Vastaavasti joitakin lapsuuden ajan kavereita on jäänyt pois, koska maailmat on niin erilaiset aikuisena. Itse lähtöisin siis kohtuullisen perus alemman keskiluokan lähtökohdista.
Ps: En myöskään osaa virkamiesruotsista enää yhtään mitään. Ruotsinkieliset asiakkaatkin puhuvat englantia nykyään aina, koska heidän organisaatioissaan on myös englanninkielisiä, mikä johtaa työkielen valintaan automaattisesti.
Vierailija kirjoitti:
Opettele sanastoa ja kielioppia, kuuntele ruotsinkielisiä podcasteja tai kirjoja, seuraan telkkarista ruotisnkielisiä ohjelmia niin, että laitat tekstityksen pois päältä. Kirjoita päivittäin vaikka päiväkirjaa ruotsiksi, jolloin tulet harjoitelleeksi sanastoa ja sanajärjestykisä. Tilaa jokin ruotsalainen lehti.
Ruotsi on loppujenlopuksi helppo kieli.
Itse harjoittelin yo-kirjoituksia varten siten, että kuuntelin ruotsinkielisiä radiokanavia ja katselin ruotsinkielisiä tv-ohjelmia ja toki myös opettelin sanoja oppikirjoista ja erilaisia lauserakenteita: Jag heter Tuffe-Uffe Isberg. Jag är ishockeyspelare från TallkullaIf. Titta på, tycker om, jne. Ja lisäksi vihdoin ymmärsin, että aineessa on pysyttävä lyhyissä lauseissa, niin ei tule kielioppivirheitä ja sitten harjoiteltava ulkoa muutama sellainen, jossa on sivulause sinne sekaan ja sen on oltava sitten varmasti oikein.
Tuollaisella valmistautumisella irtosi muuten Laudatur ruotsista, ja olin lukioaikana sellainen keskinkertainen ruotsin osaaja.
Ruotsi on niin turha että sen läpirämpimiseen olkoon sallittua käyttää tekoälyä. sen muodollinen opiskelu on pakkopilleri jos unelma on päästä virkoihin missä pakkopillerin syömisen todistus on pakollinen.