Mitä iloa on isosta omakotitalosta jossain korvessa,

Mä itse olen helsingistä, mutta olen ajatellut ihan samoin kuin sinä. On meillä tässä lähellä kieltämättä paljonkin vaikka mitä. On puistoja, kirjasto, uimahalli jne. Mutta esim. mun työpaikka on toisella puolella helsinkiä ja matka vie kauheesti aikaa. Samoin on lasteni harrastusten kanssa. Myös osa ystävistä asuu ihan toisella puolella kuin me.

Mutta en mä täältä minnekään muuta. Sen vaan sanon että ei isossakaan kaupungissa kaikki ole nyt ihan käden ulottuvilla, tai jos on niin varmaan harvemmalle?

Pikkukylässä kuitenkin, jos se nyt korveksi luokitellaan. Työmatkaan menee mieheltä 45 min suuntaansa. Lähimmät isot kaupungit ovat noin ½ tunnin ajomatkan päässä.



Kun asuttiin ison kaupungin keskustassa, esim. työmatkat oli jopa ajallisesti pidempiä. Meillä on nyt ruokakauppa ihan lähellä (3 min kävellen), samoin kioski ja joitain muitakin palveluja. Uimahallikin löytyy täältä :). Tarha ja koulu on kävelymatkan päässä.



Iso talo (6h+k+iso kellari) ja iso piha. Tilaa riittää. Mukava asuinympäristö kaiken kaikkiaan. Asuinkulut on halvemmat kuin aikaisemmin vuokralla asuessamme.



Kyllä maalla on mukavaa :)

Siksi meillä onkin iso omakotitalo lähellä keskustaa, isossa kaupungissa, jossa on myös duunit ja harrastukset :o)

Mulla on työmatkaa keskustaan 19 km, tosin on jo eri kunnassa.

Siksi möimme juuri talomme maalta, ja ostimme kivan talon kaupungista.

Eli ihanaa päästä rauhaan ja hiljaisuuteen päivän päätteeksi.

Mulla on keskustaan töihin matkaa 19 km, tosin on jo eri kunnassa.

Mä muuttaisin heti perheeni kanssa korpeen jos saatais lottovoitto.

Joku 30 kilometriä työpaikasta ei ole matkana mikään etenkään kun taajama-alueella saattaa joutua saman ajan istumaan autossa liikennevaloista toiseen.



Ja kun kerran kaupngissa käy töissä niin kauppareissut hoituu samalla, ei tule lähdettyä liian heppoisan ostoslistan kanssa liikenteeseen. Tai muuten vaan shoppailemaan. Säästyy rahaa ja aikaa..



Ja miten sen ajan käyttäis paremmin kuin leikkimällä siellä korvessa lasten kanssa omalla kunnon kokoisella tontilla.

jos työpaikka on keskustassa? En tajua millään! En, en, en.

mutta annas olla kun ovat vähän isompia. Sitten ovat riippuvaisia sinusta autokuskina jokaisen menonsa ja harrastuksensa kanssa.

En suosittele korpeen muuttoa vaikka olis kuinka ihana lukaali. Lapsille se voi olla aika tylsä juttu. Siinähän pomppivat trampoliinilla aamusta iltaan kunnes mopoikäisiksi tulevat ja kaasuttavat keskustaan.

t: se jolla 19 km työmatkaa.

mutta annas olla kun ovat vähän isompia. Sitten ovat riippuvaisia sinusta autokuskina jokaisen menonsa ja harrastuksensa kanssa.

En suosittele korpeen muuttoa vaikka olis kuinka ihana lukaali. Lapsille se voi olla aika tylsä juttu. Siinähän pomppivat trampoliinilla aamusta iltaan kunnes mopoikäisiksi tulevat ja kaasuttavat keskustaan.

pöllyytellä pois omalta pihalata, tai jos tulevat, niin sitten tulevat. Ja tämä iso tontti, jaa'a en edes taida tietää kuinka iso on, mutta arvelisin noin 6 hehtaaria, päättyy rantaa, jossa rantasauna ym. Työmatkaa tulee noin 25km eli 20 min, vai miten se siellä kaupungissa sanotaan. Tämä on muuten sellainen asia, jota en ymmärrä millään: miksi matka mitataan minuuteissa, minulle koulussa pienenä tyttönä opetettiin, että minuutti, kuuluu aikaan ja kilometrit matkaan. Mutta ysja kuoleman kysym ole elämän siitähän on jo niin kauan, että sekin on kyllä voinut muuttua....



Muutto kaupunkiin, ei ikinä, jos ei ole elämän ja kuoleman kysymys.

mutta annas olla kun ovat vähän isompia. Sitten ovat riippuvaisia sinusta autokuskina jokaisen menonsa ja harrastuksensa kanssa.



En suosittele korpeen muuttoa vaikka olis kuinka ihana lukaali. Lapsille se voi olla aika tylsä juttu. Siinähän pomppivat trampoliinilla aamusta iltaan kunnes mopoikäisiksi tulevat ja kaasuttavat keskustaan.

ja maalta en muuttaisi pois, en ikuna.

Lapset pysyvät omalla pihalla, ja siltikin kaikki mihin lapset isompana haluavat ovat 1km päässä, vaikkakin kaupunkiin on matkaa 30km.

Ei ole naapurit vahtaamassa ym. saa olla vaikka alasti omalla pihalla ja karjua lapsille kuinka lystää. Turvallisuutta löytyy kun ei tarvitse pelätä että lapset jäävät ensimmäisen auton alle.



Tuttavan lapset jotka asuvat 4km keskusta, heidän vanhempansa joutuvat kuljettamaan harrastuksiin :) Joten se siitä...

tähän viestiosioon, kursori hyppii väliin mihin sattuu. Sikispä juuri tuosta jutun lopusta ei saa mitään tolkkua. Vai onko vika vauva-lehden puolella? terveisin 13

Enkä minä näe tuossa sellaisia suuri ongelmia kuin sinä. Ei siellä korvessakaan yleensä ilman mitään naapureita asuta. Itse olen maalta kotoisin, ja silti kahdessa naapurissa oli saman ikäinen lapsi, joiden kanssa leikittiin. Ja tietysti omista sisaruksista oli seuraksi.

Nyt asumme maalla toisaalla, ja kyllä vain taas sattuu naapurissa olemaan perhe, jossa on samanikäinen poika kuin meidän poika on.

Kavereita löytyy kerhoista ja koulusta, ja koulun jälkeen voi kaverit tulla samalla kyydillä meille leikkimään, ja sitten vain viedään tai haetaan pois. Tai oma lapsi voi jäädä koulukaverin luo koulun jälkeen. Ja tietysti on yritetty tehdä itsekin lapsia niin pienellä ikäerolla, että heille olisi seuraa toisistaan.

Ei tuo kavereiden puute tarvi olla mikään ongelma, jos ei siitä tee sellaista.

Eikä maalaisuus tarkoita sitä, että vesuria heilutellaan hiihdellessä. Meillähän on täällä sitä tilaa, eikä aina jakseta vain umpihankihiihtoa harrastaa, joten meillä isän harrastus on latujen tekeminen. Vanhalla joustopiikkiäkeellä ja peltojyrällä saa loistavan luistelubaanan tehtyä pellolla, ja on muuten parempi kuin latukoneella tehty, vaikka itse kehunkin. Naapurilla on vielä traktorivetoinen itse tehty latuhöylä, joten perinteistäkin päästään hiihtämään. Ja ihan kotipihalta päästään lähtemään, eikä tarvi suksia pakata autoon.

Jos mun jutut kuulostaa susta maalaisromanttiselta hölynpölyltä, niin mulle ne on kuitenkin ihan meidän oikeaa elämää, jossa on takana mun koko elämän mittainen kokemus.

Eli jos asuu siellä maalla, niin ei ole edes sellaista tarvetta lähteä mukaan siihen harrastusrumbaan ja kaupoissa ravaamiseen. Maalla lapset oppivat tekemään sitä mitä siellä on, peuhaamaan luonnossa, retkeilemään, kalastamaan, hiihtämään, jne. Siellä tilavassa kodissakin mahtuu tekemään kaikenlaista mikä ei ahtaammassa ole mahdollista: mahtuu biljardipöydät ja jääkiekkopelit. Takametsässä voi järjestää omat värikuulasessiot, jne.

Vaan kenen kanssa noita tekee? Meitä oli viisi sisarusta ja silti kaipasimme oman ikäisen ja omaa sukupuolta olevaa leikkiseuraa. Kesät mun mielestä oli erityisen kamalia, koska ei ollut sitä leikkikaveria. Talvella oli sentään koulu. Tosin me käytiin pienessä kyläkoulussa, joten mun luokalla oli yksi poika ja toinen tyttö. Tuo tyttökin asui meiltä 9 km päässä.

Mun veli oli 2 v nuorempi ja isosisko 3 v vanhempi. Kaksoset sitten neljä vuotta nuorempia. Kyllä mun mielestä vaikka 6- ja 9-vuotiailla tytöillä on aika eri leikit, ei siitä pääse mihinkään.

Me käytiin partiossa ja seurakunnan kerhoissa, ei sen kummemmissa harrastuksissa. Yläaste ja lukio oli sitten jo kirkonkylällä.

Me kyllä ihan urheiltiinkin niissä "takametsissä", mutta jos valita saa niin kyllä mä mieluummin hiihdän oikein latukoneella tehdyllä ladulla enkä tee itse umpihankeen omaa latua ja siinä samaan aikaan siivoa vesurilla reittiä pahimmista oksista ja rydöistä.

Näissä maalaisromanttisissa jutuissa aina kuultaa kyllä läpi idealismi niiltä, jotka eivät oikeasti ole asuneet maalla.

Erakkoluonteet sitten erikseen, mutta kyllä varmaan useimmat lapset kaipaavat ikäistään seuraa.

36

NE JOTKA VIIHTYVÄT MAALLA VIIHTYVÄT SIKSI ETTÄ ITSE ASIASSA HEILLÄ ON LÄHELLÄ KAIKKI OLEELLISET PALVELUT JA/TAI SOSIAALISET YMPYRÄT.

TODELLA HARVA VIIHTYY IHAN OIKEASTI KORVESSA.

Anteeksi että huudan, mutta en kestä kun tänne kirjoittelevat ne, jotka eivät tiedä tosi korvesta mitään ja ihmettelevät kun sieltä kaipaa pois!

Ja puhuvan kuin se olisi sitä korpea. Että sellaista.

Mä tykkään asua lähiössä.

Talossa on tilaa ja pihalla on tilaa, kouluun on 500m, päiväkotiin saman verran, lähikauppa on naapurissa ja pubi löytyy kylältä myös. Kuitenkin ollaan maalla, ja esim. lähimmälle pankkiautomaatille/pankkiin on matkaa paljon (10-15km). yömatkat minimissään sitä samaa.



Mistään hinnasta en muuttaisi kaupunkiin, vaan toivon, että meidän kylällekin jossain vaiheessa tulisi ihan oikea julkinen liikenne, joka mahdollistaisi töissä käymisen ilman omaa autoa. Tällä hetkellä bussilla pääsee kouluvuoden aikana töihin, muttei takaisin, ja muuna aikana ei pääse mihinkään.



Maalla ei lapset pyöri kännissä 12v, eivätkä isommatkaan kovin usein, kun mihinkään ei ilman kyytiä pääse. Ja kun kaikki vielä tuntee toisensa, on riski pöllöilyyn paljon pienempi. Ainakin täällä toisista välitetään.

Miten on päivämatkojen laita? onko lyhyemmät?