Mitä iloa on isosta omakotitalosta jossain korvessa,

vaikka olis mikä kaupunki. Täällä maalla kun meillä esimerkiksi on kolme taloa, kaksi tuotantorakennusta yli tuhannelle eläimelle, viljankuivaamo, konehalli, lämpökeskus, kolme autotallia, aitta, kaks latoa ja varmaan jotain vielä unohtuikin. Noista kertyy monta tuhatta neliötä rakennusalaa ja kaikista pitää maksaa kiinteistövero.

Ihan tiedoksi vaan.

Vaikka ite asunkin maalla, mutta meillä on molemmilla työpaikat ihan kotipaikkakunnalla. Eli ei tarvii lähteä lähikaupunkiin joka päivä. Mitä ajanhaaskausta sekin olisi!!



Meillä on yks sukulaisperhe, joista sekä isä että äiti lähtevät joka päivä 50 km päähän töihin. Lapsilla hoitopäivät 7-17. Täytyy sanoa etten kadehdi heitä pätkääkään. Ihan oravanpyörässä ovat. Valittavat kyllä etteivät ehdi mitään kotosalla tehdä, enkä ihmettele. Viikonlopuiksi kädet täynnä pihatöitä.



Ja sekin on totta että talvisin maalla on tylsää ja PIMEÄÄÄÄÄ! Eikä mitään tekemistä jos ei sisällä nysväämistä lasketa. Nykyajan lumettomat talvet eivät tilannetta paranna:(.

Työmatkaan kuluu ajallisesti kamalasti aikaa, palvelut voivat olla mitä lie,

ja naapurissa ei ketään(?) ja harrastuksen kaukana, ilman autoa ei pärjää

ja keskustaan on turha lähteä autolla kun ei ole parkkipaikkoja, ja milläs muuten käyt töissä. Varsinkin jos molemmat käy keskustassa töissä ja täydet työpäivät, pienet lapset, niin eihän vuorokaudessa ole tunteja talon ja pihan ylläpitoon ja työmatkoihin ja kaupassa käynteihin jnejne.

Ja talvella mitä iloa pihasta on?

rakennusta ja teidän kohdalla taitaa olla elinkeinosta kyse....? Nyt verrataan siihen, mitä maksaa talosta kiinteistöveroa tyypillisellä 0,5-1 ha:n haja-asutusaluetontilla. En usko, että puolikaan siitä ainakaan maapohjasta, mitä me maksamme kaupungissa 700 m2 tontista.

Paljonko teidän kiinteistövero muuten on?

vaikka olis mikä kaupunki. Täällä maalla kun meillä esimerkiksi on kolme taloa, kaksi tuotantorakennusta yli tuhannelle eläimelle, viljankuivaamo, konehalli, lämpökeskus, kolme autotallia, aitta, kaks latoa ja varmaan jotain vielä unohtuikin. Noista kertyy monta tuhatta neliötä rakennusalaa ja kaikista pitää maksaa kiinteistövero.

Ihan tiedoksi vaan.

Työmatkaan kuluu ajallisesti kamalasti aikaa, palvelut voivat olla mitä lie,

ja naapurissa ei ketään(?) ja harrastuksen kaukana, ilman autoa ei pärjää

ja keskustaan on turha lähteä autolla kun ei ole parkkipaikkoja, ja milläs muuten käyt töissä. Varsinkin jos molemmat käy keskustassa töissä ja täydet työpäivät, pienet lapset, niin eihän vuorokaudessa ole tunteja talon ja pihan ylläpitoon ja työmatkoihin ja kaupassa käynteihin jnejne.

Ja talvella mitä iloa pihasta on?

työmatkoihin menee 15 min, enemmän kuin Helsingin keskustassa asuessamme. Täydet palvelut löytyvät ja huom! ilman jonottamisia. Helsingissä jonotin hammashoitolaan 9 kk, täällä 3 kk. Naapureita on runsaasti tällä pientaloalueella. Harrastukset ovat lähempänä kuin kaupungissa, riippuu tietysti harrastuksesta. Yksi auto riittää, ja täällä "keskustassa" on parkkipaikkoja - ja vieläpä ilmaisia sellaisia. Talon ja pihan ylläpito ei vie paljoa aikaa. Toisaalta pihan hoidosta voi saada perheen yhteisen harrastuksen. Voi opettaa lapsille kasvimaan hoitoa ja yhdessä katsoa, miten sato kasvaa. Oppii lapset muutakin kuin shoppailemaan punavuorten lähikaupoissa. Talvella pihalle voi tehdä vaikka lumiukon tai lumilyhdyn.

Oma rauha eli saa omalla pihalla tehdä, mitä tykkää ilman, että naapurin verhot heti heilahtaa. Puhumattakaan siitä, että luonto on lähempänä kuin tiheään asutuissa kaupungin omakotilähiöissä. Onnellinen olen, että sieltä pääsen muuttamaan maalle:)

Eli jos asuu siellä maalla, niin ei ole edes sellaista tarvetta lähteä mukaan siihen harrastusrumbaan ja kaupoissa ravaamiseen. Maalla lapset oppivat tekemään sitä mitä siellä on, peuhaamaan luonnossa, retkeilemään, kalastamaan, hiihtämään, jne. Siellä tilavassa kodissakin mahtuu tekemään kaikenlaista mikä ei ahtaammassa ole mahdollista: mahtuu biljardipöydät ja jääkiekkopelit. Takametsässä voi järjestää omat värikuulasessiot, jne.

Vaan kenen kanssa noita tekee? Meitä oli viisi sisarusta ja silti kaipasimme oman ikäisen ja omaa sukupuolta olevaa leikkiseuraa. Kesät mun mielestä oli erityisen kamalia, koska ei ollut sitä leikkikaveria. Talvella oli sentään koulu. Tosin me käytiin pienessä kyläkoulussa, joten mun luokalla oli yksi poika ja toinen tyttö. Tuo tyttökin asui meiltä 9 km päässä.

Mun veli oli 2 v nuorempi ja isosisko 3 v vanhempi. Kaksoset sitten neljä vuotta nuorempia. Kyllä mun mielestä vaikka 6- ja 9-vuotiailla tytöillä on aika eri leikit, ei siitä pääse mihinkään.

Me käytiin partiossa ja seurakunnan kerhoissa, ei sen kummemmissa harrastuksissa. Yläaste ja lukio oli sitten jo kirkonkylällä.

Me kyllä ihan urheiltiinkin niissä "takametsissä", mutta jos valita saa niin kyllä mä mieluummin hiihdän oikein latukoneella tehdyllä ladulla enkä tee itse umpihankeen omaa latua ja siinä samaan aikaan siivoa vesurilla reittiä pahimmista oksista ja rydöistä.

Näissä maalaisromanttisissa jutuissa aina kuultaa kyllä läpi idealismi niiltä, jotka eivät oikeasti ole asuneet maalla.

Erakkoluonteet sitten erikseen, mutta kyllä varmaan useimmat lapset kaipaavat ikäistään seuraa.

36

Töihin hurautan 14 minuutissa.



t: 4

Tuskinpa kovin moni vastaajista edes on asunut tai asuu moisessa paikassa, jossa ei lähimaillakaan lapsille ikäisiä kavereita. Täällähän herrajee vastailee porukka, joka asuu jossain keskustoissa! Ja kuvittelee sen olevan "landea ja korpea"!!!



Kyllä useimmille lapsilel on tosi tylsää asua yksin jossain metsän keskellä. Useimmat lapset kaipaavat ikäistään seuraa! Meilläkin kolme lasta, ja huomaan että eritoten poika, 7v, kaipaa välillä muutakin seuraa kuin sisarensa 6v tai pikkuveljensä 3v. Tosin onneksi asumme niin lähellä muita lapsia että seuraa löytyy kyllä.



***



Itsekin asuin ja vartuin maalla. Muistan itsekin että kesät olivat erityisen tylsiä! Kun ei saanut eikä voinut tavata kavereita JOKA päivä. Muistan että kerran itkinkin kun koulu loppui:). Tiesin että oli edessä piiiiitkä yksinäinen kesä. Harvoin tapasin nimittäin ketään ikäistäni. Äidillä ei ajokorttia eikä muutenkaan halunnut että kävisin missään.



Kyllähän maalla asumista idealisoidaan hirveästi. Ja on se varmaan joissain paikoissa vielä ihanaa, missä esim.

a) on kyläkoulu

b) on kauppa

c) on muutenkin nuorta väkeä ja ehkä jotain seuratoimintaa



Tosiasia vaan on että Suomessa moni kylä autioitui jo 60-luvulla ja sama autioituminen jatkuu yhä 2000-luvulla! Ei tartte kuin omaa kuntaani katsoa, kuinka nuori väki muuttaa keskuksiin.

Aina näissä jutuissa puhutaan lasten harratuksiin kuskaamisista... Me asumme maalaispitäjässä mutta sen keskustan tuntumassa. Lapset pystyvät ihan omin nokkinensa kulkemaan niin kouluun, kirjastoon, useimmille ystäville kuin harrastuksiinkin (tanssitunnit, pianotunnit, taidekoulu, jalkapallo ja sähly). Niin ihmeellistä kuin se kaupunkilaisille onkin, täällä maalla on oikeasti elämää ja jopa paljon vireämpää kuin esim. Tampereen lähinaapurikunnissa.



Muutimme ja rakesimme tänne maalle talon siksi että saimme aivan ihanan tontin 7000e. Puolta pienemmän ja huonomman tontin saisi entisestä kotikunnasta tällä hetkellä kunnalta noin 60 000e ja yksityisiltä 120 000e. Jäi siis mukavasti ropoja talon rakennukseen. Työmatkat cityyn miehellä 42km ja itsellä 35km hyvää tietä. On oikeastaan aika ihanaa jättää työt ihan konkreettisesti taakseen kun töistä lähtee :)



En ole päivääkään katunut maalle muuttoa.

Joku epäili että tampereella erityislasten asiat paremmin kuin maalla: Kannattaa ottaa selvää eikä olettaa meillä on erityislapsi ja hänen asiansa erittäin hyvällä mallilla. Toki kontrollikäynnti taysissa ovat ajomatkan päässä mutta muuten pelaa tuet, terapiat, päivähoito yms erinomaisesti. Pienessä kunnassa on helppo ajaa asioita kun kunnassakin kaikki ovat tuttuja.

Jos siis lapset pääsevät itse harrastuksiinsa eikä heitä tarvitse kuskailla.



Mutta nyt ei ollutkaan kyse tällaisesta paikasta. Ettehän te varsinaisesti edes korvessa asuskele! Luultavasti asutte samankaltaisessa maalaiskunnassa tai pitäjässä kuin itsekin. Kaikkeen suht lyhyt matka, kauppoihin kouluun harrastuksiin... Ja ennen kaikkea KAVEREILLE. Voivat mennä helposti kaverin luo koulun jälkeen tai illalla hetkeksi.



Mutta kun itsekin olen asunut paikassa jossa jokaiseen palveluun oli yli 10 km eikä edes voinut mennä itse pyörällä kun oli liian vaarallinen tie... Siinä on aika riippuvainen vanhemmistaan.

mitään korvessa asumista. Palvelut löytyy 10min kävelyn päästä?

korvessa, vain metsää, peuroja ja kettuja näkyvissä sekä pari maalaistaloa. Silti kunnan keskustaan 800m, siellä kaikki palvelut. Työmatkaan Tapiolaan menee n 30 min eli vähemmän kuin aikanaan Hesan sisällä. En luovu tästä - en, en, en

Mutta silti vaaditaan että ihmiset asuvat keskustassa..... siis älytön alotus kaiken kaikkiaan.



Mikä on keskusta?

Kuinka kaukana työpaikasta saa asua?

Entä jos mies saa töitä toiselta itä-helsingistä ja vaimo on töissä espoon keskustassa?? Missä saa asua?

Entä jos lasten harrastukset ovat eri puolilla KAUPUNKIA? Pitääkö molempien lasten harrastaa samaa? tai toisen luopua harrastuksesta?

Kodin on hyvä olla lähellä työpaikkoja, päiväkotia, kouluja, palveluja, harrastuksia, ystäviä. Toki myös luontoa löytyy läheltä.



Mutta sitten on mökki ja mummolat siellä korvessa jossa voi viettää aikaa aina kun haluaa ja sieltä pitäen voi tarvittaessa kulkea myös töihin, eli matka kohtuullinen jos sinne haluaa hengähtämään arkenakin. (Yleensä ei halua).

Kasvoin ihanan idyllisessä pikkukunnassa. Lähikaupat yli 10 km:n päässä, kaupunkiin 40 km, ei harrastusmahdollisuuksia... Tapasin ikätovereitani ensimmäistä kertaa 3-vuotiaana muutaman tunnin ajan seurakunnan järjestämässä kerhossa pari kertaa viikossa. Vasta koulussa sain ikäistäni seuraa. Joku sanoi, että nuorisoa on helpompi vahtia maalla. Paskapuhetta, sanon minä! Vanhempamme eivät tähänkään päivään mennessä tiedä läheskään kaikkea missä olimme ja mitä teimme milloinkin. He kuitenkin uskovat, että maaseutu on paras paikka kasvattaa lapset.



En voisi koskaan edes kuvitella kasvattavani lapsia maalla. Siellä ei ole mitään ellei sitten asu kuntakeskuksessa, jossa on joitain palveluja. Edullinen asuminen houkuttelisi muuttamaan maaseudulle, mutta muuta positiivista siellä ei olekaan.

Mulla on työmatkaa 14 km, ajallisesti kesäkelillä n. 10 min ja talvella pari minuuttia enemmän. Lapset tosiaan kulkevat koulussa taksilla, ja he tykkäävät siitä kovasti. Miehen työpaikka onkin kotona, ei ole kuitenkaan maanviljelijä. Molemmat tienataan varsin mukavasti ja kun asumismenot on kohtuulliset, ei bensan hintakaan niin kovasti hirvitä.



Kaupassa käyn työreissulla pari kertaa viikossa. Silloin tällöin lähden ystävien kanssa kunnolla ostoksille lähimpään isoon kaupunkiin, sehän käy pienestä lomasta. Koko perheelläkin käydään joskus ostoksilla ja samalla uimassa, syömässä tms.



Meidän kylällä on aika kivasti lapsia, ihan pyöräillen ja potkutellen kulkevat kavereilla. Kylältä löytyy myös heppatalli, jossa tytön kanssa käymme ratsastamassa ja haaveilemme omasta hepasta. Mulla on pieni kanala ja meillä on 2 koiraa. Naapuri tekee moottorikelkallaan ladut ihan tuohon viereen pellolle ja metsään. Kilometrin päästä löytyy talvella luistinrata, jossa lapset käyvät ahkerasti luistelemassa. Meillä on oma uima-allas ja puolikas jalkapallokenttä. Melkoinen vilinä on välillä meidän pihalla.



Koululle lapset jäävät erilaisiiin kerhoihin ja soittotunneille koulun jälkeen, on mm. sirkuskoulua, teatterikerhoa, jalkapallokerhoa, kuoroa, kantelepiiriä... Koko perheellä käymme suunnistamassa. Omassa kotiteatterissa vietetään elokuvailtoja. Pihalla riittää puuhaa kaikille ja myös lapset ovat innolla mukana kasvimaalla, mansikkamaalla jne kuten myös marja- ja sieniretkillä.



Naapureiden kanssa vietetään kivoja grilli-iltoja, lämmitellään savusaunaa, lauletaan karaokea, pelataan seurapelejä.



Tämä kylä ei kyllä näytä autioituvan, nytkin on rakenteilla kolme taloa, tulee yhteensä 10 lasta lisää kylälle.

NE JOTKA VIIHTYVÄT MAALLA VIIHTYVÄT SIKSI ETTÄ ITSE ASIASSA HEILLÄ ON LÄHELLÄ KAIKKI OLEELLISET PALVELUT JA/TAI SOSIAALISET YMPYRÄT.



TODELLA HARVA VIIHTYY IHAN OIKEASTI KORVESSA.



Anteeksi että huudan, mutta en kestä kun tänne kirjoittelevat ne, jotka eivät tiedä tosi korvesta mitään ja ihmettelevät kun sieltä kaipaa pois!

NE JOTKA VIIHTYVÄT MAALLA VIIHTYVÄT SIKSI ETTÄ ITSE ASIASSA HEILLÄ ON LÄHELLÄ KAIKKI OLEELLISET PALVELUT JA/TAI SOSIAALISET YMPYRÄT.

TODELLA HARVA VIIHTYY IHAN OIKEASTI KORVESSA.

Anteeksi että huudan, mutta en kestä kun tänne kirjoittelevat ne, jotka eivät tiedä tosi korvesta mitään ja ihmettelevät kun sieltä kaipaa pois!

ja katuvaloista ei tietoakaan. Kerran yritin nähdä sytkän valossa tieni kotio, kelpaako?

ps. viihdyin

t: 4, joka nytkin mielestään asuu korvessa, kun ikkunasta ulos katsoo.

Minä olen asunut monessakin kaupungissa eikä ikinä ollut niin, että kaikki palvelut olis ollut 5-10 minuutin matkan päässä. Jos oli työpaikka vieressä, niin uimahalliin meni puoli tuntia, lenkkipolkua ei mailla halmeilla. Tai jos oli harrastuspaikat vieressä niin sitten oli kauppaan pitkä matka. Ja kun isommassa kaupungissa lähtee autoilemaan niin lyhyenkiin matkaan menee sama aika kuin maalla 20 km:in.



Onko teillä kaupunkilaisilla tosiaan kaikki palvelut kivenheiton päässä; työpaikka, koulut, päiväkoti, uimahalli, liikuntapaikat, lenkkipolut, leikkikentät, lasten kaverit, omat ystävät, koirakoulu, ratsastustalli, kirjasto, tanssikoulu, jalkapallokenttä...miten ne kaikki mahtuu niin pienelle alalle? Ja kun pitäisi vielä olla peltoa ja metsääkin, mielellään myös järvi tai ainakin lampi!



Eli voiskohan se olla niin, että maalla asuvat ihmiset ovat tyytyväisiä palveluihin ja niihin harrastusmahdollisuuksiin mitä maaseutu tarjoaa? Meillä esim. harrastus- ja työmatkaa on 15-20 km, eli 10-15 minuuttia ja kaikkea voidaan harrastaa mitä halutaan, osittain tässä omalla kylälläkin. Täällä on muuten tosi helppoa päästä esim. musiikkiopistoon, tanssikouluun, jalkapalloseuraan yms ja puitteet on loistavat.



Ja koulutkin on hyviä; ei liikaa oppilaita ja täällä lapsetkin on keskimäärin rauhallisempia kuin kaupungeissa. Silti meidänkin kyläkoulussa on uusi urheilukenttä ja tosi hieno musiikkiluokka ja atk-luokka, iso liikuntasali, leikkipuisto...