Lue keskustelun säännöt.
Ystävä jolla ei ole koskaan nälkä. Tulee kiusallinen olo kun pitää vihjailla että voisin syödä jotain
30.11.2025 |
Hän asuu kaupungin toisella puolella ja jotenkin noloa kahden,kolmen tunnin kyläilyn jälkeen sanoa että lähden kotii syömään. Samoin uun hän on luonani hävettää mennä huudattamaan mikroa kun kaveri istuu olohuoneessa.
Tai jos olemme shoppailemassa niin pitää sanoa että anteeksi olisi nälkä,menen haukkaamaan jotain. Kahvilaan saattaa tulla mukaan ja ottaa limsan,ravintolaan ei.
Tuntuu että pitää pyytää anteeksi että minun pitää syödä.
Ystävän en juuri.koskaan näe syövän,sanoo ettei tunne nälkää ja on ollut lapsesta asti sellainen. Jonkun karjanpiirakan saattaa vetää kahvin kanssa ja päivän ruoka oli sitten siinä.
Kommentit (61)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä tunnen yhden, joka ei tunne nälkää. Se on joku sairaus, en muista nimeä. Hän vain syö aamupalan ja sitten illalla päivällisen. On sanonut että yritän syödä riittävästi mutta ei syö päivällä kun ei ole tarvetta.
Joku sairaus kun suu ei käy kaiken aikaa, hehheh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syöt etukäteen ennen kuin menet ystävälle kylään tai shoppailemaan. Eikö kolmen tunnin tapaaminen ole jo riittävän pitkä muutenkin?
Syön itsebaamulla lautasellisen puuroa ja töissä klo 11 lounaan. Kotiin tulen n. 17, jolloin syön jotain. Onnistuu helposti.
Onnistuuhan se, mutta yksikään terveydenhuollon tyyppi ei tuota voi suositella. kolmen-neljän tunnin ruokailuvälit pitää aikuisiändiabeteksen ja lihavuuden loitolla.
No älä nyt viitsi :)
Vierailija kirjoitti:
Kahden tunnin jälkeen on jo nälkä?
Taidat kuulua kehopositiivisiin.
Kyllä aikuinen ihminen vaivatta voi kuutisen tuntia olla syömättä.
Mutta toki kohteliaisuussyistä tarjotaan vieraalle jotain parinkin tunnin vierailun aikana. Joten vähän törpöltä kansi vaikuttaa.
Tai sitten on yksinkertaisesti todella pihi tai köyhä tai molempia.
Anteeksi nyt vain, mutta olet melkoinen ääliö. Ensinnäkin kehopositiivisuus tarkoittaa kehorauhaa KAIKILLE. Toisekseen ylipaino ei tarkoita sitä, että syö koko ajan.
Miksi susta ihan tavallinen asia kuten syöminen on kiusallista? Häpeätkö hengittämistäkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sulle voi yhtäkkiä tulla nälkä? Mulla ainakin on suht vakiintuneet ruoka-ajat, joiden ulkopuolella ei tarvitse napostella.
Yhtäkkiä on venyvä käsite mutta kyllähän suositusten mukaan pitäisi syödä jotakin 4-5 tunnin välein.
Suvussa on vahva diabetestausta. Itsellä ei ole diabetesta mutta aineenvaihdunta vaatii selkeää ruokarytmiä. Jos verensokeri pääsee liian alhaiseksi, kädet alkaa täristä, tulee voimaton ja huono olo ja pinna palaa totaalisesti ihan pienestä. Kun saan voileivän, kaikki on taas ok. Sama aamulla ennen kuin saan aamiaista: mitään poikkipuolista ei parane tulla sanomaan, koska suutun sekunneissa.
Nälkäkiukku on kyllä kamala ilmiö, jos sitä ei toisessa osaa odottaa. Lähdin muinoin hyvän ystävän kanssa matkalle. Oltiin tunnettu jo monta vuotta ja kotimaassa vähän reissattukin. InterRaililla ruuan saatavuus oli kuitenkin sen verran epätasaisempaa, että tämä ihana piirre kävi hyvin selväksi. Koko ajan piti olla tarkasti selvillä, koska saadaan purtavaa (kaikissa pikkujunissa ei oo ravintolavaunua ja paljon talsittiin kohteissa jalan, eli kulutus oli kovaa) ja yleensä huumorintajuinen ystävä muuttui suunnilleen monsteriksi nälkäisenä. Itelleni ei oo niin väliä. Nopeasti piti hyväksyä tämä piirre, että saatiin matka kunnialla loppuun. Loppureissusta onneksi jo laskettiin leikkiäkin asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahden tunnin jälkeen on jo nälkä?
Taidat kuulua kehopositiivisiin.
Kyllä aikuinen ihminen vaivatta voi kuutisen tuntia olla syömättä.
Mutta toki kohteliaisuussyistä tarjotaan vieraalle jotain parinkin tunnin vierailun aikana. Joten vähän törpöltä kansi vaikuttaa.
Tai sitten on yksinkertaisesti todella pihi tai köyhä tai molempia.
Anteeksi nyt vain, mutta olet melkoinen ääliö. Ensinnäkin kehopositiivisuus tarkoittaa kehorauhaa KAIKILLE. Toisekseen ylipaino ei tarkoita sitä, että syö koko ajan.
Kyllä se useimmiten sitä tarkoittaa. Ylipainoiset eivät sitä koskaan kuitenkaan myönnä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, turhaan kiusaannut. Sanot reilusti, että sulla on nälkä, pitää syödä.
Mulla ei ole näläntunnetta, ja seurassa syöminen on jotenkin hankalaa (<autismi).
En pidä mitenkään kummallisena, että ihmiset huolehtivat omista perustarpeistaan. Minä vaistoan kiusaantumisen ja sitten mielessäni ihnettelen mistä se johtuu. En osaa lukea ajatuksia.
Toivon, että itsekin ymmärtäisin pitää tämän linjan, enkä seuraisi muiden esimerkkiä. Usein silti teen näin, että pääsen selittelemästä kun olen (se ainoa) poikkeava mielihaluineen ja rajoitteineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahden tunnin jälkeen on jo nälkä?
Taidat kuulua kehopositiivisiin.
Kyllä aikuinen ihminen vaivatta voi kuutisen tuntia olla syömättä.
Mutta toki kohteliaisuussyistä tarjotaan vieraalle jotain parinkin tunnin vierailun aikana. Joten vähän törpöltä kansi vaikuttaa.
Tai sitten on yksinkertaisesti todella pihi tai köyhä tai molempia.
Anteeksi nyt vain, mutta olet melkoinen ääliö. Ensinnäkin kehopositiivisuus tarkoittaa kehorauhaa KAIKILLE. Toisekseen ylipaino ei tarkoita sitä, että syö koko ajan.
Kyllä se useimmiten sitä tarkoittaa. Ylipainoiset eivät sitä koskaan kuitenkaan myönnä.
Sori nyt vaan mutta jos ylipainoiset söisi koko ajan, ne todennäköisesti ei olisi niin ylipainoisia. Esim hotkiminen yöllä johtuu nimenomaan siitä, ettei päivällä syödä tarpeeksi paljon ja/ tai tarpeeksi usein.
Vierailija kirjoitti:
Olen tuollainen ja voisinpa tässä paljastaa myös syyn sille miksi en syö joka välissä ja harvoin muualla kuin kotona :)
Minulla on sairaan herkkä vatsa joka menee sekaisin lähes aina kun syön jotain!!
Eikö ollutkin ihmeellistä ja kiinnostavaa :D En yksinkertaisesti näe vaivan arvoiseksi "haukata kahvilassa jotain" seuran vuoksi koska riskinä on että olen sitten seuraavat 3 tuntia siellä kahvilan vessassa. Mieluummin näen pientä nälkää hetken.
Muita ihmisiähän tämä häiritsee aivan suunnattomasti. Olen ylimielinen, nirso, luulen olevani parempi kuin muut jne. Osalla tutuista on suoranainen pakkomielle siitä, että miksi en syö aina kun ruokaa on tarjolla. Olen yrittänyt rauhoitella heitä sanomalla että aikuisena ihmisenä tiedän itseni ja sen milloin minun kannattaa syödä, mutta tämä aiheuttaa yleensä sellaista tyytymätöntä, hermostunutta kihinää. Nykyään olen siihen tottunut ja otan sen varsin zeniläisest
Niin tuttua :( Vähän hienotunteisuutta oikeasti toivoisin ihmisiltä. Jos joku ei vaikkapa halua syödä, luottakaa siihen että hän itse kyllä osaa hoitaa ravinnontarpeensa, ja jos hän ei oma-aloitteisesti kerro syytä syömättömyydelleen, niin siitä voi päätellä että se on jotain sellaista jota hän ei HALUA kertoa siinä hetkessä. Ei tarvitse alkaa painostamaan ja ihmettelemään häntä, sallikaa hänen pitää vaikkapa terveystietonsa ominaan. Minäkään en halua läpikäydä vatsaongelmiani ja niiden seurauksia kuin lähimpien ihmisten kanssa jos heidänkään. Tuntuu suorastaan väkivaltaiselta kun jotkut yrittävät kaikin keinoin saada minut syömään itselleni epäsopivalla tavalla, eivätkä usko että tiedän itse omat rajoitteeni enkä ole velkaa paljastaa niitä heille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syöt etukäteen ennen kuin menet ystävälle kylään tai shoppailemaan. Eikö kolmen tunnin tapaaminen ole jo riittävän pitkä muutenkin?
Syön itsebaamulla lautasellisen puuroa ja töissä klo 11 lounaan. Kotiin tulen n. 17, jolloin syön jotain. Onnistuu helposti.
Onnistuuhan se, mutta yksikään terveydenhuollon tyyppi ei tuota voi suositella. kolmen-neljän tunnin ruokailuvälit pitää aikuisiändiabeteksen ja lihavuuden loitolla.
Ne ei suosittele, koska eivät saa suositella mitään muuta kuin sitä "virallista" tapaa.
Diabetes ja lihavuus pysyy loitolla kun syö sisällöltään sopivaa ruokaa, ruokailuväleillä on vaikutus siten, että mieluummin harvemmin kuin usein ruokailut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahden tunnin jälkeen on jo nälkä?
Taidat kuulua kehopositiivisiin.
Kyllä aikuinen ihminen vaivatta voi kuutisen tuntia olla syömättä.
Mutta toki kohteliaisuussyistä tarjotaan vieraalle jotain parinkin tunnin vierailun aikana. Joten vähän törpöltä kansi vaikuttaa.
Tai sitten on yksinkertaisesti todella pihi tai köyhä tai molempia.
Anteeksi nyt vain, mutta olet melkoinen ääliö. Ensinnäkin kehopositiivisuus tarkoittaa kehorauhaa KAIKILLE. Toisekseen ylipaino ei tarkoita sitä, että syö koko ajan.
Kyllä se useimmiten sitä tarkoittaa. Ylipainoiset eivät sitä koskaan kuitenkaan myönnä.
Sori nyt vaan mutta jos ylipainoiset söisi koko ajan, ne todennäköisesti ei olisi niin yli
Voi jessus:)
Yöllä syövät ovat juurikin niitä, jotka muutenkin pupeltaa pitkin päivää.
Harvemmin syövät nukkuvat hyvää unta eikä mieti ruokaa yöllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ainakin syön niin pieniä annoksia että ei toivoakaan mistään kerran-kaksi päivässä syömisestä. Syön kerralla maximissaan 2dl ja juonkin eri aikaan kun syön. Kaloreita tulee aikalailla tarpeeksi, ehkä vähän alakanttiin, jos syön viidesti päivässä.
Vierailija kirjoitti:
Kahden tunnin jälkeen on jo nälkä?
Taidat kuulua kehopositiivisiin.
Kyllä aikuinen ihminen vaivatta voi kuutisen tuntia olla syömättä.
Mutta toki kohteliaisuussyistä tarjotaan vieraalle jotain parinkin tunnin vierailun aikana. Joten vähän törpöltä kansi vaikuttaa.
Tai sitten on yksinkertaisesti todella pihi tai köyhä tai molempia.
Olen aikuinen, mutta en voi olla 6 tuntia syömättä muuta kuin yöllä. Muuten menee taju.
T diabeetikko
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli kaveri, joka kerran yllätti mut ihan täysin. Pidin häntä ihan normaalina, kunnes kerran vietettiin päivää yhdessä ja mentiin sitten hänen luokseen. Hän alkoi laittaa ruokaa, ja kun se tuli valmiiksi, hän otti sitä itselleen ja alkoi syödä siin mun nenäni edessä tarjoamatta mulle ollenkaan. Söi pääruoan ja vielä jälkkärinkin ja kehui koko ajan, miten hyvää oli. Olin ihan puulla päähän lyöty, että miten kukaan voi olla noin törppö. Lähdin sitten hyvin nopeasti tuon jälkeen.
Ehkä siis minä olin törppö, kun en tajunnut lähteä ennemmin, mutta mielestäni mitään sellaisia signaaleita ei ollut. Itse en ikimaailmassa olisi pystynyt tekemään noin.
Kuinka pitkään olit kylässä?
Siis oltiin yhdessä kaupugilla ja sitten kaveri ehdotti, että mentäisiin hänen luokseen. Alkoi siinä sitten heti laittaa ruokaa ja olin sen aikaa, että se ruoka tuli valmiiksi ja syödyksi. Sitten lähdin kotiin syömään, koska olin itsekin siinä vaiheessa jo tosi nälkäinen. Se oli tosi outo tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli kaveri, joka kerran yllätti mut ihan täysin. Pidin häntä ihan normaalina, kunnes kerran vietettiin päivää yhdessä ja mentiin sitten hänen luokseen. Hän alkoi laittaa ruokaa, ja kun se tuli valmiiksi, hän otti sitä itselleen ja alkoi syödä siin mun nenäni edessä tarjoamatta mulle ollenkaan. Söi pääruoan ja vielä jälkkärinkin ja kehui koko ajan, miten hyvää oli. Olin ihan puulla päähän lyöty, että miten kukaan voi olla noin törppö. Lähdin sitten hyvin nopeasti tuon jälkeen.
Ehkä siis minä olin törppö, kun en tajunnut lähteä ennemmin, mutta mielestäni mitään sellaisia signaaleita ei ollut. Itse en ikimaailmassa olisi pystynyt tekemään noin.
Kuulostaa ihan mun mieheltä. :D Jossain välissä ruokailuaan hän ehkä totes, "eikö sulle maistu". Tai sitten syötyään voipi todeta, että "voi ei olisitko säkin halunnut?"" "ota ihmeessä vaikka ehdin jo jääkaappiin laittaa.. "
Se vaan aina oletti, että vieras ottaa automaattisesti, vaikkei mitään tarjoiluun viittaava puhukaan. Hän on äitinsä ainoa lapsi ja paljon oli vastaaviia outouksia... ja menin vielä naimisiinkin tuon törpön kanssa! :D Hänessä oli paljon etuja. Esim hän tekee järjettömän hyvää ruokaa, vaikkei aina hoksaa tarjotakaan sitä. On sittemmin oppinut.
Anoppi joskus kertonut, että hänelle tuli kiire opettaa yhtä ja toista, kun huomas, että me ollaan vakavasti yhdessä. esim imurointi oli pyytänyt poikaansa 19v imuroimaan, niin tämä oli tomerana ryhtynyt tuumasta toimeen. Ottanut imurin, ähkinyt ja pähkinyt aikansa ja kysässyt, että miten tää lähtee käyntiin. Oli myös hämmästellyt pirun lyhyttä johtoa ekana...
Yhteenmuutettaessa anoppikulta sanoi, että soitto vaan, niin hän tulee tekemään, kun jäi koulutus kesken.. Jos hän oli ainoa lapsi, niin mä viidestä vanhin ja äitini oikea käsi. Kieltämättä pelkäsinhän mä, että kaikki kotityöt jää mulle, enkä kouluttamaan suostu. Toisin kävi. Hän oli innokas kyselijä ja seuraamaan sivusta. "onko kaikki aina pakko tehdä naisen aikataulun mukaan?" oli yks kysymys, josta taas itse opin hölläämään. No, ei ole, jos ei sikolätissä tarvii asua.
Sorry lähti laukalle, nostalgia puuska OT OT OT
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä te pärjäätte edes ihan tavallisesta työpäivästä? Kuljetteko te aina joku makkaravoileipä taskussa?
Kai te tiedätte, että ihminen voi olla vaikka viikon paastolla syömättä mitään. Tottakai nälkä tulee jossain vaiheessa, mutta ei se tarkoita sitä että täytyisi heti-nyt-välittömästi syödä jotain.
Paastohan ei tarkoita kalorittomuutta. Silloin juodaan hyvinkin kaloripitoisia mehuja, joista saa kaikki ravintoaineet.
Itsellä on aina pähkinöitä ja kuivattuja hedelmiä mukana ja vesipullo. Tavallisesta työpäivästä selviää, kun syö aamupalan, lounaan ja välipalan. Kotona illallinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syöt etukäteen ennen kuin menet ystävälle kylään tai shoppailemaan. Eikö kolmen tunnin tapaaminen ole jo riittävän pitkä muutenkin?
Syön itsebaamulla lautasellisen puuroa ja töissä klo 11 lounaan. Kotiin tulen n. 17, jolloin syön jotain. Onnistuu helposti.
Onnistuuhan se, mutta yksikään terveydenhuollon tyyppi ei tuota voi suositella. kolmen-neljän tunnin ruokailuvälit pitää aikuisiändiabeteksen ja lihavuuden loitolla.
No älä nyt viitsi :)
Niin sä et ole selkeesti näissä asioissa vierailemaan hoidossa. Olisit onnellinen. He ovat hyvinkin ehdottomia 3-4 tunnin ruokavälistä. Kello soimaan, jos ei muuten huomaa.
Olen painonhallintatalon asiakkaana parhaillaan.
Miten ihmeessä te pärjäätte edes ihan tavallisesta työpäivästä? Kuljetteko te aina joku makkaravoileipä taskussa?
Kai te tiedätte, että ihminen voi olla vaikka viikon paastolla syömättä mitään. Tottakai nälkä tulee jossain vaiheessa, mutta ei se tarkoita sitä että täytyisi heti-nyt-välittömästi syödä jotain.