40-50-vuotias nainen, kriteerisi uudelle kumppanille?

Vierailija kirjoitti:

Luulen, et tämän ketjun naiset eivät tule löytämään miestä, joka kriteerit täyttää.

Eihän nuo mitään mahdottomia kriteereitä ole. Sä aliarvioit miehiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Empaattinen, lämmin, älykäs, keskustelukykyinen, naisia arvostava ja ystävällinen. Nämä kriteerit karsivat 95% sinkkuina olevista miehistä pois.

Onko oikeasti näin, että vain 5 prosenttia jää jäljelle?

 

Aika harva osaa/kiinnostaa keskustella syviä keskusteluja. 

 

Mun miesystäväni (180 cm, 43 v, amistausta) kanssa käydään aika ajoin erittäin hyviä keskusteluja. Tärkeätä on, ettei kumpikaan dissaa toisen mielenkiinnon kohteita tai yllättäviä ajatusjuoksutuksia. Avoin mieli on kokemukseni perusteella oikeasti tosi harvinainen ominaisuus kumppanissa. N50.  

Miksi korostat amistaustaa? Eihän älykkyys ja käytöstavat saati tausta ole kiinni koulusta.

Tuo jos nainen puhuu oikein erikseen äitisuhteesta, niin se olisi minulle saman tien akka luiskaan. Jotenkin tuntuu, että nämä naiset ikään kuin näkee miehen äidin kilpailijanaan. Äiti on minulle tärkeä, mutta en minä hae äidistä ja vaimosta elämääni siltikään samoja asioita. Äitini jäi leskeksi isäni kuoltua ja hänellä on varsin vähän ihmiskontakteja. Päätin, että pyrin kerran viikossa käymään hänen tykönään. Sen olen hänelle "velkaa", niin hyvä äiti hän on minulle ollut. Onneksi vaimoni tämän ymmärtää eikä ole mikään mammanpoika ruikuttaja. Varmaan sekin vaikuttaa, että syöpä vei hänen molemmat vanhemmat ja edelleen joskus miettii, että olisi pitänyt nähdä enemmän vielä silloin kun voi.

Vierailija kirjoitti:

Ja mitäs näillä ketjun leideillä on itsellään tarjota näille kriteerimiehille? Antakaas kun arvaan: ryppyjä, hamppuista tukkaa, selluliittia, ylipainoa, pöhöä, ientulehdusta, hiivatulehdusta, ulkonevia peräpukamia, vinoja hampaita, riippurintoja, silmäpusseja, kaksoisleukoja, virtsankarkailuja, haluttomuutta ja kiukuttelua?

Menipäs jollakin tunteisiin.. Tuo ei ole ketjun aihe.

Vapaa testosteroni > 450pmol/L

Vierailija kirjoitti:

Ja mitäs näillä ketjun leideillä on itsellään tarjota näille kriteerimiehille? Antakaas kun arvaan: ryppyjä, hamppuista tukkaa, selluliittia, ylipainoa, pöhöä, ientulehdusta, hiivatulehdusta, ulkonevia peräpukamia, vinoja hampaita, riippurintoja, silmäpusseja, kaksoisleukoja, virtsankarkailuja, haluttomuutta ja kiukuttelua?

Tarkoitatko, että sinulla itselläsi ei ole ryppyjä, huonoja hiuksia, ientulehdusta, vinoja hampaita, silmäpussejä, peräpukamia

- eikä eturauhasongelmia, riippuvia kiveksiä, pienehköä elintä

- eikä naisia tai ikääntymistä halveksivaa elämänasennetta? 

 

Minulle käy tuollainen mies kaikilta muulta osin, mutta ei halveksuvan asenteen puolesta. En halua miestä, joka kuvittelee olevansa muiden ihmisten yläpuolella ja alitajuisesti pelkää omaa ikääntymistään. Sellaisesta suhteesta koituu pelkkää harmia.

Ystävällinen, kohtelias, empaattinen, ymmärtäväinen, omaa sosiaaliset taidot, feministi ja ei misogystinen, omaa hyvät kommunikaatiokyvyt, huolehtiva, omaa samanlaisen huumorin kanssani, valmis kokeilemaan uusia asioita, ei juo alkoholia, ei polta tupakkaa, ei käytä päihteitä, tykkää eläimistä, tykkää luonnosta edes vähän, pitää hygeniasta ja ulkonöstä huolta (ei tarvitse olla hoikka tai lihaksikas, ihan normaali riittää), osaa pitää kodista huolta, tekee ruokaa, tekee pyykit, käy töissä tai sentään etsii töitä aktiivisesti, jos ei ole löytänyt. Osaa näyttää tunteet, osaa olla romanttinen, osaa hassutella ja tehdä vähän "tyhmiäkin" asioita yhdessä.

Ei peliongelmia tai talousongelmia, ei törsää rahaa turhaan, ei isoja lainoja paitsi jos liittyvät asuntoon tai autoon. Samanlainen elämäntyyli kuin itselläni

Muuten ei hirveästi ole muita kriteerejä. Ihan sama minkä pituinen, ihan sama minkä väriset hiukset tai silmät tai onko kalju. Sisin ratkaisee kaikista eniten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Empaattinen, lämmin, älykäs, keskustelukykyinen, naisia arvostava ja ystävällinen. Nämä kriteerit karsivat 95% sinkkuina olevista miehistä pois.

Onko oikeasti näin, että vain 5 prosenttia jää jäljelle?

 

Aika harva osaa/kiinnostaa keskustella syviä keskusteluja. 

 

Mun miesystäväni (180 cm, 43 v, amistausta) kanssa käydään aika ajoin erittäin hyviä keskusteluja. Tärkeätä on, ettei kumpikaan dissaa toisen mielenkiinnon kohteita tai yllättäviä ajatusjuoksutuksia. Avoin mieli on kokemukseni perusteella oikeasti tosi harvinainen ominaisuus kumppanissa. N50.  

Miksi korostat amistaustaa? Eihän älykkyys ja käytöstava

Olen eri, mutta ymmärrän oikein hyvin. N50 on ollut palstalla niin kauan, että tietää av:n ennakkoluulot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kukaan täydellinen ole mutta kun lukee näitä niin itselläni on aika hyvä mies, pitää olla kiitollinen!

Ei täällä parilliset aikaansa kuluta/tuhlaa.

Kyllä minä kuvasin aviomieheni.

Samoin 🥰 !

Tunsin yhden naisen, hän oli vieläpä sukua minulle, joka palvoi nuorinta lastaan, joka syntyi kymmenen vuotta edellisen lapsen jälkeen. Lapsi oli poika ja ne edelliset lapset oli tyttöjä. Tokihan se armeijaikäisestä pojasta oli mukavaa, kun äiti kuori perunat ja voiteli voileivätkin valmiiksi. Sitten poika löysi tyttöystävän ja meni naimisiin. Siinä avioliitossa oli kolme jäsentä, mies, vaimo ja tärkeimpänä miehen äiti. Muutaman vuoden sitä kesti, sitten nainen sai tarpeekseen ja lähti. Miehellä oli pari lyhyttä suhdetta sen jälkeen, mutta ilman kumppania hän lopulta jäi.

Tämä itsestäänselvyys niille, jotka ihmettelevät joiden vaatimuksia miehen normaalille äitisuhteelle.

Olen vielä muutaman vuoden vaille 40, mutta niin lähellä, että vastaan silti.

Tulisi olla pitkälti samanlainen, mitä itse olen. Monelle olen liian outo edes kaverisuhteeseen, joten me olisimme tyytyväisesti outoja yhdessä, harrastaen yhdessä outoja harrastuksiamme.

Tähän yhdistettynä toki perusjutut, eli oma elämä kunnossa. En itse ole rikas, enkä omista juuri mitään. Joku jos murtautuisi vuokra-asuntooni, niin luultavasti jättäisi pöydälle rahaa ennen tyhjin käsin poistumistaan. Mutta toisaalta ei ole velkaakaan pientä opintolainaa lukuunottamatta, enkä kaupassa kulje laskimen kanssa. Niin tuota odottaisin myös toiselta.

Ja toki se yksi tärkein. En ikinä lähtisi enää suhteeseen, jossa toiselle riittää, että olen ihan ok ja saatavilla. Ilman molemminpuolista todella vahvaa ihastumista ei alkaisi yhtään mitään.

Mutta elämä on hyvää myös yksin. En mene deittisovelluksiin ketään etsimään.

Vierailija kirjoitti:

Ja mitäs näillä ketjun leideillä on itsellään tarjota näille kriteerimiehille? Antakaas kun arvaan: ryppyjä, hamppuista tukkaa, selluliittia, ylipainoa, pöhöä, ientulehdusta, hiivatulehdusta, ulkonevia peräpukamia, vinoja hampaita, riippurintoja, silmäpusseja, kaksoisleukoja, virtsankarkailuja, haluttomuutta ja kiukuttelua?

Ohis, mutta todennäköisesti just tuon ikäisillä ihmisillä, niin naisilla kuin miehillä, on kaikkein vähiten vinoja hampaita. Nimenomaan 80-luvulla hampaat hoidettiin hyvin ja oikaisuhoitoja tehtiin matalalla kynnyksellä. Nuoremmilla ikäluokilla on säästösyistä näistä karsittu ja tehty vain ehdottomasti välttämättömät. Hampaathan eivät mene vinoon iän myötä, vaan ne menevät vinoon jo lapsuudessa ja nuoruudessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Empaattinen, lämmin, älykäs, keskustelukykyinen, naisia arvostava ja ystävällinen. Nämä kriteerit karsivat 95% sinkkuina olevista miehistä pois.

Onko oikeasti näin, että vain 5 prosenttia jää jäljelle?

 

Aika harva osaa/kiinnostaa keskustella syviä keskusteluja. 

 

Mun miesystäväni (180 cm, 43 v, amistausta) kanssa käydään aika ajoin erittäin hyviä keskusteluja. Tärkeätä on, ettei kumpikaan dissaa toisen mielenkiinnon kohteita tai yllättäviä ajatusjuoksutuksia. Avoin mieli on kokemukseni perusteella oikeasti tosi harvinainen ominaisuus kumppanissa. N50.  

Miksi korostat amistaustaa? Eihän älykkyys ja käytöstava

Samasta syystä kuin mainitsin pituuden. Näyttävät olevan tässä keskustelussa niitä ominaisuuksia, joita haetaan.

Miksi sinä et kiinnittänyt huomiota siihen, että mainitsin pituuden? :D



Kumpikaan ei ole mulle se oleellinen asia, eikä ikäkään, jos oikein tarkkaan luet rivien välejä tuosta kommentistani.

Sinkkuna on parasta ja turvallisinta olla.

Vierailija kirjoitti:

Luulen, et tämän ketjun naiset eivät tule löytämään miestä, joka kriteerit täyttää.

Ai kriteerejä kuten älykäs ja itsensä elättävä? Joo nämä onkin ihan hurjia kriteerejä tällaiset. 

Olen 42v ja haluan samanikäisen kumppanin. En halua asua yhdessä. En aio enää koskaan toimia miehen piikana, ja tähän ikään mennessä olen todennut, että miehistä on hirveä taloudellinen rasite. Olis kiva sellainen mies, ketä voi tavata muutaman kerran viikossa, vaikka käydä kävelyllä, salilla ja harrastaa seksiä ja ei mitään yökyläilyä tms. 

Vierailija kirjoitti:

Olen eri, mutta ymmärrän oikein hyvin. N50 on ollut palstalla niin kauan, että tietää av:n ennakkoluulot.

Ei täällä kukaan tiedä trolleista kuka on kukin tai mikin.

N50

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen eri, mutta ymmärrän oikein hyvin. N50 on ollut palstalla niin kauan, että tietää av:n ennakkoluulot.

Ei täällä kukaan tiedä trolleista kuka on kukin tai mikin.

N50

Just näin. N50

Paksu lompakko,iso ja kestävä muna,yleensäkin omaisuutta ja materiaa yllin kyllin..köyhä ukko on yks pahinta,jos kohdalle osuu.. 

Vierailija kirjoitti:

Luulen, et tämän ketjun naiset eivät tule löytämään miestä, joka kriteerit täyttää.

Olen jo hyväksynyt sen, että näin tosiaan voi käydä, ja olen loppuelämäni yksin.

Silti, sekin on parempi vaihtoehto kuin "ottaa joku joka nyt vaan sattuu huolimaan".

En ole mikään missi, enkä ole koskaan edes nuorena ollut mikään tavoiteltu. Olen ollut oikeastaan aina se, johon on tyydytty huomatessaan, ettei saada sitä ihailemaansa kaunotarta. 

Se reitti on siis jo nähty. Minulla ei ehkä sitten tämän elämän aikana ole mahdollisuutta parisuhde-rakkauteen, mutta itsekunnioitukseen on.