Miksi ihmiset päästävät itsensä lihomaan?
Kommentit (274)
Evoluution aikana keho oppi varastoimaan ylimääräistä energiaa rasvana selviytyäkseen nälkäkausista. Tämä mekanismi oli hyödyllinen silloin, mutta nykymaailmassa, jossa kaloreita on jatkuvasti saatavilla, se toimii ylensyönnin ja rasvavarastojen kerryttämisen edistäjänä. Lisäksi hormonit kuten ghreliini (nälän tunne) ja leptiini (täydellisyyden tunne) sekä aivojen palkitsemisjärjestelmä, joka reagoi erityisesti sokeriin ja rasvaan, tekevät herkullisesta ruoasta voimakkaasti houkuttelevaa. Geenit puolestaan vaikuttavat siihen, kuinka herkästi yksilö kerää rasvaa ja himoitsee tiettyjä ruokia.
Kaikki tämä tarkoittaa, että monet ihmiset luontaisesti syövät enemmän kuin energiantarve vaatii, mikä yhdessä runsaasti kaloripitoisen ruoan saatavuuden kanssa selittää yleistä lihomisen taipumusta. Hoikkana pysyminen voi joillekin olla helppoa, koska heidän kehonsa ja aivonsa säätävät nälän, kylläisyyden ja energiankulutuksen tasapainossa. Toisilla nämä mekanismit eivät toimi yhtä optimaalisesti, minkä vuoksi luonnollinen himo syödä ja kehon varautumismekanismit tekevät ylensyönnin estämisestä usein haastavaa, vaikka tietoisuus ja itsekurikin auttaisivat.
Ihmisen keho ja aineenvaihdunta eivät ole juuri muuttuneet viime vuosikymmenien aikana, mutta ympäristö, ruokakulttuuri ja liikuntatottumukset ovat muuttaneet voimakkaasti painonhallinnan dynamiikkaa.
Työkaveri (nainen) kehuskeli, että hänen 15-vuotias poikansa painaa 100 kg. Oli kyllä ihan syöttöporsaan näköinenkin. Ei ihme, että.nuoret miehet incelöityy. Äitien syy?
Vierailija kirjoitti:
Työkaveri (nainen) kehuskeli, että hänen 15-vuotias poikansa painaa 100 kg. Oli kyllä ihan syöttöporsaan näköinenkin. Ei ihme, että.nuoret miehet incelöityy. Äitien syy?
Lapsilla on isätkin.
Vierailija kirjoitti:
Työkaveri (nainen) kehuskeli, että hänen 15-vuotias poikansa painaa 100 kg. Oli kyllä ihan syöttöporsaan näköinenkin. Ei ihme, että.nuoret miehet incelöityy. Äitien syy?
Cancelkultturin ja feminismin syytä.
Autoimmuunisairauteni ( kilpirauhasen vajaatoiminta) vaikeuttaa normaalipainon saavuttamista. Toisilla tauti on lievä ja toisilla vaikea, kuten minulla. Säännöllisistä laboratoriotesteistä huolimatta oikeaa Thyroxin-määrää vaikea saavuttaa, vaikuttaa myös esim. verenpaineeseen ja yleiseen jaksamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Autoimmuunisairauteni ( kilpirauhasen vajaatoiminta) vaikeuttaa normaalipainon saavuttamista. Toisilla tauti on lievä ja toisilla vaikea, kuten minulla. Säännöllisistä laboratoriotesteistä huolimatta oikeaa Thyroxin-määrää vaikea saavuttaa, vaikuttaa myös esim. verenpaineeseen ja yleiseen jaksamiseen.
Mulla sama sairaus. Veriarvojen mukaan syön sopivaa Thyroxin määrää, mutta silti on vahvasti vajaatoiminnan oireita. Onneksi kohta on taas kontrolliaika lääkärin kanssa. Ei tässä ensimmäisenä todellakaan huoleta lihominen vaan muu jaksaminen. Talvikin tulossa ja mä palelen jatkuvasti jo nyt sisätiloissa.
Vierailija kirjoitti:
Evoluution aikana keho oppi varastoimaan ylimääräistä energiaa rasvana selviytyäkseen nälkäkausista. Tämä mekanismi oli hyödyllinen silloin, mutta nykymaailmassa, jossa kaloreita on jatkuvasti saatavilla, se toimii ylensyönnin ja rasvavarastojen kerryttämisen edistäjänä. Lisäksi hormonit kuten ghreliini (nälän tunne) ja leptiini (täydellisyyden tunne) sekä aivojen palkitsemisjärjestelmä, joka reagoi erityisesti sokeriin ja rasvaan, tekevät herkullisesta ruoasta voimakkaasti houkuttelevaa. Geenit puolestaan vaikuttavat siihen, kuinka herkästi yksilö kerää rasvaa ja himoitsee tiettyjä ruokia.
Kaikki tämä tarkoittaa, että monet ihmiset luontaisesti syövät enemmän kuin energiantarve vaatii, mikä yhdessä runsaasti kaloripitoisen ruoan saatavuuden kanssa selittää yleistä lihomisen taipumusta. Hoikkana pysyminen voi joillekin olla helppoa, koska heidän kehonsa ja aivonsa säätävät nälän, kylläisyyden ja energiankulutuksen tasapainossa
Suolistomikrobiston (mikrobiomi) kunto vaikuttaa suolistohormoneihin. Mitä paremmin se voi, sitä paremmin suolistohormonit toimivat.
Ikävä kyllä asiat ovat suomalaisilla vain heikentyneet suolistomikrobiston suhteen. Professori Erika Isolauri on turkimusryhmänsä kanssa alkanut seurata raskaana olevien naisten suolistomikrobistoa jo 1990-luvulla. Näytteet kerätään 10 vuoden välein ja nyt Suomessa annetaan vauvoille muistaakseni Turussa maitohappobakteerikantoja, joilla pyritään saamaan heille normaalia painoa ylläpitävä suolistomikrobisto. Toivottavasti tutkimus kantaa hedelmää!
Kehitys on huolestuttavaa siksi, että vielä 1990-luvulla vain lihavilla odottajilla oli köyhä suolistomikrobisto. Kehitys muuttui sellaiseksi, että nykyään normaalipainoisillakin on jopa köyhempi suolistomikrobisto kuin 1990-luvun lihavilla. Ruokailutottumusten muutos keitinperunoista, kastikkeesta, raasteesta, ruisleipäpalasta ja maito- tai piimälasillisesta nykyajan valmisruokiin on tehnyt pahaa suolistomikrobistolle. Samoin lisääntynyt ylihygieenisyys ja vielä 2000-luvun alussa flunssaan jaetut antibioottikuurit sekä muutama muu yleisesti käytetty lääke, jotka tappavat hyvät mikrobit ja vahvistavat lihomista suosivien mikrobien kantoja suolistossa.
Vauvan oma suolistomikrobisto kehittyy jo kohdussa ja saa viimeistelynsä alatiesynnytyksessä. Vauvan suolistomikrobisto rikastuu tietenkin kanssakäymisessä oman perheensä kanssa. Useimmiten taapero syö sitten samaa ruokaa kuin muutkin perheenjäsenet.
PÄÄSTÄVÄT, miten. Minä en liho vaikka mitä tekisin. Syön paljon, liikun vastaavasti paljon ja katson vähän mitä nokan alapuoliseen luukkuun työnnän. Helppoa kuin heinänteko !
Kun olin laihimmillani eli 172 cm pitkä ja painoin 48 kg, söin enemmän kuin koskaan. Sittemmin aineenvaihduntani on hidastunut ja nykyään painan enemmän kuin normaalipainon raja on ja syön silti vähemmän kuin silloin 48 kiloisena.
Toisin kuin alkoholi tai tupakka, läskin mättäminen naamaan on sallittu päihde. Läskeilyyn suorastaan kannustetaan Ylen #vaakakapina-tyyppisten kampanjoiden voimin.
Kansanterveydellä ei mikään kauhean suotuisa asia.
Tapailin jonkin aikaa ihan kivaa naista jolla oli ylipainoa melkolailla. Olen yleensä tykännyt vähän pyöreämmistä naisista mutta tämä oli jo vähän liikaa. Sanoin asiasta ja sanoi laihduttavansa mutta mitään ei koskaan tapahtunut. Seksi oli huonoa, sen värkki haisi kun joku mätä kananmuna ja kaikki läheisyys enemmänkin yökötti. No se sit päättyi aikanaan..
Vierailija kirjoitti:
Vaihdevuosien myötä aloin lihota, mutta syön samalla tavalla kuin ennenkin. Ihan sama, en nyt ala rajoittaa kaloreita enää tässä iässä.
Itse taas totesin vaihdevuosien jälkeen etten missään tapauksessa halua heikentää oloani yhtään lihomalla. Päinvastoin haluan nauttia eläkevuosista mahdollisimman terveenä, reissata, liikkua ja pysyä aktiivisena kun lopultakin on aikaa ja mahdollisuus. Itseäni ylipaino rajoittaisi pahasti.
Siksi pysyttelen mielelläni nornaalipainon ylärajalla. Se ei silti estä minua nauttimasta kaikesta hyvästä vaikka hillitsenkin turhien kalorien saantia.
Vierailija kirjoitti:
Työkaveri (nainen) kehuskeli, että hänen 15-vuotias poikansa painaa 100 kg. Oli kyllä ihan syöttöporsaan näköinenkin. Ei ihme, että.nuoret miehet incelöityy. Äitien syy?
Ilman muuta äitien syy. Isillä ei ole tämän(kään) asian kanssa yhtään tekemistä mitä lapsiin tulee. Tämä on miehen kannalta kätevästi järjestynyt, saa perseillä perheessä ihan miten päin vaan ja kaikki on aina äitien syytä. Ja tässäkin tapauksessa voisi kuvitella että isä on miehen malli pojalle mutta ei. Äidin syy.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mita-tehda-kun-ruokahalu-muuttuu-ru…
-jos ei muu auta niin valitkaa Ozempic ja Mounjaro686