Lahjakkaat oppilasta tyhjänpanttina. Linkki. Olen eri mieltä!
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/lahjakkaat-oppilaat-tunneilla-tyhja…
Itse olin yläkoulussa luokan paras matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa. Minua ei mitenkään haitannut toisten huonous. En myöskään olisi halunnut mitään lisätehtäviäkään. Ilman lisätehtäviä yläkoulussa kykenin silti valmistumaan myöhemmin DI:ksi.
Lisätehtävien vaatijat on niitä narsistisia luokan edessä itseään kohottavia, jotka haluavat näyttää muille, että minä olen valtavan hyvä. Parempia kuin te!
(Kaikilla on omat vaikeutensa. Luin kolmea kieltä ja niitä ei minun ollut helppo oppia. Vaati ison työn saada kielistä kaseja)
Kommentit (71)
Niitä lisätehtäviä tai vaikeampia tehtäviä ei ole vielä yksikään oppilas koko 25 vuoden urani aikana pyytänyt. Muutama vanhempi on kyllä katsonut, että hänen "nero" lapsensa tarvitsee erilaisia ja siis haastavampia tehtäviä, koska hänellä (=huoltajalla) on tietty opiskelupaikka kiikarissa. Jep, heti kun on tehnyt kaikki perustason tehtävät ja lisätehtävät, voi saada niitä ylimääräisiä tehtäviä. Nekin silti koskevat sitä samaa aihepiiriä, jota ollaan käsittelemässä, eikä mitään muuta.
Yläkoulussa ei enää ole omaa pulpettia ja luokkaa, mutta aina kun on saanut valmiiksi, voi tehdä muita läksyjä, lukea iltapäivän tai seuraavan päivän kokeeseen tai lukea äikästä saatua lukukirjaa eteenpäin. Ja ei, tänäänkään ei saa ottaa puhelinta esiin tunnilla. Ja ei, tänäänkään ei saa pelata Chromella oppitunnilla.
Meillä oli kiva matikanopettaja, antoi seuraavan luokan matikantehtäviä tai antoi tehdä kirjaa eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mua turhautti, kun matikan "lisätehtävät" olivat ihan niitä samoja kuin tavallisetkin tehtävät. Jos olisin saanut edetä omaan tahtiin, olisin varmaan aloittanut lukion matikkaa seiskaluokalla. Hemmetin tasapäistävä peruskoulu.
Sitten olisit tuhlannut opettajan vähäisiä resursseja, jos sulle olis annettu vaikeita lisätehtäviä ja olisit halunnut neuvontaa.
Resurssien tuhlausta oli luopua yläkoulun pitkästä matematiikasta. Siellä sitten koko porukka etenee hitaaaaasti, osa asioista jää jopa opettamatta. Sitten lukion pitkän matematiikan opettaja toteaa, että tämähän onkin käyty jo yläkoulussa läpi, en nyt kertaa sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos Suomessa haluttaisiin oppimistulokset nousuun, tulisi tehdä seuraavaa.
Ne ketkä osaavat ja oppivat, heille oma nopea linja jossa kannustetaan ja tuetaan oppimista, eikä tarvitse jarrutella hitaampien seassa. Tässä pärjätään vähemmällä opettajamäärällä.
Ne ketkä eivät osaa tai haasteita oppimisessa, heille oma linja, missä keskitytään opetukseen, oppimiseen ja sen tukemiseen. Opettajaresurssit jotka vapautuvat nopeiden linjasta, siirtyvät tänne.
Nykyajan "kaikki samanarvoisia ja yhtä tärkeitä lässynlässyn" on todella typerä linjaus. Tulee tunnustaa ja olla rehellinen, ettei näin ole. Toiset nyt on vaan parempia kuin toiset, eikä heitä siitä tule rankaista vaan auttaa heitä saavuttamaan maksimitehonsa.
Ja ei, en ole itse ollut mikään huippu oppilas, vaan sellainen joka olisi tarvinnut enemmän tukea opettajilta.
Tasapäistäminen
Miksi he lannistuvat? Saisivat tukea omassa ryhmässään ja jos lähtevätkin lentoon vaikka 6kk päästä, voisivat siirtyä nopeampien ryhmään. Kateutta se on, jos lahjakkaampia pitää jarrutella ettei tyhmemmälle tule paha mieli.
Sama toimii urheilussa, siellä seilataan eri ikäluokkien välillä. Jos olet 16 vuotiaana poikkeuksellisen hyvä, pelaat 18v porukoissa jne.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinua ärsyttää se, että toinen on parempi kuin sinä?
Ehkä aloittajan pitäisi sitten päteä vaikkapa liikunnan, kuvaamataidon tai uskonnon tunnilla, jos hän ei pärjää matematiikassa tai vieraissa kielissä. Ennen muinoin peruskoulun yläasteella tuo ongelma ratkaistiin tasokursseilla matematiikan, englannin ja ruotsin osalta. Ne hankalimmat tapaukset ohjattiin sitten tarkkailuluokalle tai apukouluun riippuen heidän tilanteestaan.
Joskus tuota asiaa perusteltiin että kirjaa ei saa tehdä ominpäin eteenpäin koska siinä voi oppia väärin.
Ymmärrän niiden kohdalla jotka eivät todella osaa, mutta ei se peruskoulun matematiikka nyt sen kummempia supertaitoja vaadi onnistuakseen ihan oikein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mua turhautti, kun matikan "lisätehtävät" olivat ihan niitä samoja kuin tavallisetkin tehtävät. Jos olisin saanut edetä omaan tahtiin, olisin varmaan aloittanut lukion matikkaa seiskaluokalla. Hemmetin tasapäistävä peruskoulu.
Miksi et vapaa-ajallasi harrastanut matikkaa? Olisit voinut pyytää vanhempiasi ostamaan lukion matikan kirjoja tms. Turha koulua on syyttää omasta avuttomuudesta.
Itse olin lahjakas kuvataiteessa, en silti olettanut, että koulun tehtävä on tyydyttää mielenkiintoni. Tein sen vapaa-ajalla. Koulussa tein koulutehtävät ja vapaa-ajalla jatkoin harrastukseni parissa vaativammalla tasolla.
Että oikein kuvataidetta vaativalla tasolla. Kas kun ei kansallisella kilpatasolla.
Itse halusin tehdä vaikutuksen hyvännäköiseen opettajaan näsäviisastelemalla tunnilla. No hän ei ollut tästä kovin otettu. Onneksi sentään pääsin jälki-istuntoon.
Aivan sama miten hyvä on jossain niin aina löytyy kiinalainen 5v lapsi, joka osaa sen paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Joskus tuota asiaa perusteltiin että kirjaa ei saa tehdä ominpäin eteenpäin koska siinä voi oppia väärin.
Ymmärrän niiden kohdalla jotka eivät todella osaa, mutta ei se peruskoulun matematiikka nyt sen kummempia supertaitoja vaadi onnistuakseen ihan oikein.
Esimerkiksi jakokulman käyttö on osattava pilkulleen oikein. Väärä tapa johtaa automaattisesti kokeen hylkäämiseen vaikka vastaus olisi oikea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus tuota asiaa perusteltiin että kirjaa ei saa tehdä ominpäin eteenpäin koska siinä voi oppia väärin.
Ymmärrän niiden kohdalla jotka eivät todella osaa, mutta ei se peruskoulun matematiikka nyt sen kummempia supertaitoja vaadi onnistuakseen ihan oikein.
Esimerkiksi jakokulman käyttö on osattava pilkulleen oikein. Väärä tapa johtaa automaattisesti kokeen hylkäämiseen vaikka vastaus olisi oikea.
Hyvä jakokulma on tällainen: fifty-sixty ja mulle kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mua turhautti, kun matikan "lisätehtävät" olivat ihan niitä samoja kuin tavallisetkin tehtävät. Jos olisin saanut edetä omaan tahtiin, olisin varmaan aloittanut lukion matikkaa seiskaluokalla. Hemmetin tasapäistävä peruskoulu.
Miksi et vapaa-ajallasi harrastanut matikkaa? Olisit voinut pyytää vanhempiasi ostamaan lukion matikan kirjoja tms. Turha koulua on syyttää omasta avuttomuudesta.
Itse olin lahjakas kuvataiteessa, en silti olettanut, että koulun tehtävä on tyydyttää mielenkiintoni. Tein sen vapaa-ajalla. Koulussa tein koulutehtävät ja vapaa-ajalla jatkoin harrastukseni parissa vaativammalla tasolla.
Sitten olisin ollut aina jatkuvasti edellä muita ja tunneilla olisi ollut aivan äärimmäisen tylsää. Matikan tunneilla oli joka tapauksessa istuttava niin miksei sopivan haastavien tehtävien parissa? Aivan järjetön systeemi.
Meidän viime vuosisadalla koulua käyneitten kohdalla ei ollut samanlaisia tasoeroja kuin nyt. Silloin alaluokilla opittiin perusasiat ja sillä selvä. Etevimmät (ja varakkaimmat) menivät 4. luokan jälkeen oppikouluun, ja sielläkin oli tasokurssit, ja heikoimmat apukouluun. Osaamisen tasossa ei ollut niin huikeita eroja, kun jyvät eroteltiin akanoista jossakin vaiheessa.
Viimeksi opettajan sijaisena ollessani n. 10 vuotta sitten oli haastavampaa. 2. luokan oppilaista joku ei osannut kymmenen ylittäviä yhteenlaskuja, toinen osasi ulkoa 7:n ja 8:n kertotaulut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus tuota asiaa perusteltiin että kirjaa ei saa tehdä ominpäin eteenpäin koska siinä voi oppia väärin.
Ymmärrän niiden kohdalla jotka eivät todella osaa, mutta ei se peruskoulun matematiikka nyt sen kummempia supertaitoja vaadi onnistuakseen ihan oikein.
Esimerkiksi jakokulman käyttö on osattava pilkulleen oikein. Väärä tapa johtaa automaattisesti kokeen hylkäämiseen vaikka vastaus olisi oikea.
Hyvä jakokulma on tällainen: fifty-sixty ja mulle kaikki.
Ei niitä kiinnosta kuin jakorasiat nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Meidän viime vuosisadalla koulua käyneitten kohdalla ei ollut samanlaisia tasoeroja kuin nyt. Silloin alaluokilla opittiin perusasiat ja sillä selvä. Etevimmät (ja varakkaimmat) menivät 4. luokan jälkeen oppikouluun, ja sielläkin oli tasokurssit, ja heikoimmat apukouluun. Osaamisen tasossa ei ollut niin huikeita eroja, kun jyvät eroteltiin akanoista jossakin vaiheessa.
Viimeksi opettajan sijaisena ollessani n. 10 vuotta sitten oli haastavampaa. 2. luokan oppilaista joku ei osannut kymmenen ylittäviä yhteenlaskuja, toinen osasi ulkoa 7:n ja 8:n kertotaulut.
Ennen vaatimustaso oli kova jo pienillä luokilla. Jos ei pärjännyt niin tuli sapiskaa sekä koulussa että kotona. Kyllä siinä "heikkokin aines" oppi asioita edes sen verran, että luokalta pääsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus tuota asiaa perusteltiin että kirjaa ei saa tehdä ominpäin eteenpäin koska siinä voi oppia väärin.
Ymmärrän niiden kohdalla jotka eivät todella osaa, mutta ei se peruskoulun matematiikka nyt sen kummempia supertaitoja vaadi onnistuakseen ihan oikein.
Esimerkiksi jakokulman käyttö on osattava pilkulleen oikein. Väärä tapa johtaa automaattisesti kokeen hylkäämiseen vaikka vastaus olisi oikea.
Niinpä, ja 'väärän' tavan oppineet vanhemmat voivat opettaa sen väärin. Kertolaskun numerot on oltava oikein päin, vaikka vastaus olisi oikein. Paljon käsitöitä tekevänä ymmärrän perustelun esimerkiksi neuleohjeessa. Kavennuksesta tulee aivan erinäköinen 2x5 kuin 5x2 kavennettuna.
Olin se, joka sain matematiikasta 10 ja opetin muita. En koskaan kärsinyt siitä, että osasin niin hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus tuota asiaa perusteltiin että kirjaa ei saa tehdä ominpäin eteenpäin koska siinä voi oppia väärin.
Ymmärrän niiden kohdalla jotka eivät todella osaa, mutta ei se peruskoulun matematiikka nyt sen kummempia supertaitoja vaadi onnistuakseen ihan oikein.
Esimerkiksi jakokulman käyttö on osattava pilkulleen oikein. Väärä tapa johtaa automaattisesti kokeen hylkäämiseen vaikka vastaus olisi oikea.
Niinpä, ja 'väärän' tavan oppineet vanhemmat voivat opettaa sen väärin. Kertolaskun numerot on oltava oikein päin, vaikka vastaus olisi oikein. Paljon käsitöitä tekevänä ymmärrän perustelun esimerkiksi neuleohjeessa. Kavennuksesta tulee aivan erinäköinen 2x5 kuin 5x2 kavennettuna.
Olin se, joka sain matematiikasta 10 ja opetin muita. En koskaan kärsinyt siitä, että osasin niin hyvin.
Matematiikassa 2x5=5x2 ja 1+2=2+1. On ihan yhdentekevää, miten päin nuo laskutoimitukset tehdään. Osoittaa opettajilta lähinnä asian ymmärtämättömyyttä (onpa sana), jos alkaa kitistä tällaisista asioista. Erityisen outoa, jos asialla on aineenopettaja.
Jestas mikä itsensä jalustalle nostaja, kunnon humble bragging. Voi kun osaisit edes kirjoittaa. Otsikkosi on käsittämätön.
Vierailija kirjoitti:
Miksi tästä pitää vääntää niin iso ongelma? Eiköhän se oppilas voi pitää mukanaan vaikka integraalilaskennan kirjaa, jos tunnilla tulee tylsää eikä opettajalla ole tarjota mitään. Monille ahkerille oppilaille luulisi olevan helpotus, jos jollain tunnilla tai aineessa selviää vähemmällä vaivannäöllä. Jos oikeasti on lahjoja ja intoa johonkin aineeseen niin ei oppiminen ole kiinni siitä mitä opettaja opettaa pari tuntia viikossa. Netissä on satoja eritasoisia kursseja aiheesta kuin aiheesta. Peruskoululainen voi jopa lukiokursseja suorittaa valmiiksi.
Tämä on totta!
Jos kerran tuo yksikin kirjoittaja sanoi, ettei olisi tarvinnut opettajaa neuvomaan vaikeammissa tehtävissä, joita olisi saanut, kun normaalit tehtävät on tehty, niin miksei tyyppi kanna mukanaan vaikka differentiaaliyhtälöitä selittävää kirjaa.
Lukisi sitä sitten itsekseen eikä vaivaisi opettajaa, jolla on täysi työ saada kaikki oppimaan edes jotain.
Oikeasti lisätehtäviä vaativat haluavat vain korostaa omaa erinomaisuuttaan. Katsokaa kaikki: Olen nero ja teen lisätehtäviä.
Kiellettiinkö sinua kuviksentunneilla piirtämistä paremmin kuin mikä oli alhaisin vaatimustaso? Niin.