Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lahjakkaat oppilasta tyhjänpanttina. Linkki. Olen eri mieltä!
22.11.2025 |
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/lahjakkaat-oppilaat-tunneilla-tyhja…
Itse olin yläkoulussa luokan paras matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa. Minua ei mitenkään haitannut toisten huonous. En myöskään olisi halunnut mitään lisätehtäviäkään. Ilman lisätehtäviä yläkoulussa kykenin silti valmistumaan myöhemmin DI:ksi.
Lisätehtävien vaatijat on niitä narsistisia luokan edessä itseään kohottavia, jotka haluavat näyttää muille, että minä olen valtavan hyvä. Parempia kuin te!
(Kaikilla on omat vaikeutensa. Luin kolmea kieltä ja niitä ei minun ollut helppo oppia. Vaati ison työn saada kielistä kaseja)
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Isossa kuvassa kyse ei ole yhden oppilaan turhautumisesta vaan Suomen kilpailukyvystä. Kuuleman mukaan talous tarvitsee huippuosaajia.
Siitä varmaan tuleekin huippuosaajia kun peruskoulusta lähtien oppilaat ohjataan siihen että vähäisin osaaminen riittää ja lannistetaan oppimisinto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi että, niin tuttu tilanne. Odotin koko ala-asteen ajan aina sitä että mentäisiin matikassa uuteen asiaan, vaikka lisätehtäviäkin sai. Ja ennen joulu- ja kesälomaa sai tosiaan tehdä kirjan loppuun omaa vauhtia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isossa kuvassa kyse ei ole yhden oppilaan turhautumisesta vaan Suomen kilpailukyvystä. Kuuleman mukaan talous tarvitsee huippuosaajia.
Siitä varmaan tuleekin huippuosaajia kun peruskoulusta lähtien oppilaat ohjataan siihen että vähäisin osaaminen riittää ja lannistetaan oppimisinto.
No ei tule. Itse ehdin opiskella pitkää matematiikkaa jo silloisella yläasteella 80-luvulla. Sitten yläkoulussa poistettiin tasokurssit. Miksihän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos Suomessa haluttaisiin oppimistulokset nousuun, tulisi tehdä seuraavaa.
Ne ketkä osaavat ja oppivat, heille oma nopea linja jossa kannustetaan ja tuetaan oppimista, eikä tarvitse jarrutella hitaampien seassa. Tässä pärjätään vähemmällä opettajamäärällä.
Ne ketkä eivät osaa tai haasteita oppimisessa, heille oma linja, missä keskitytään opetukseen, oppimiseen ja sen tukemiseen. Opettajaresurssit jotka vapautuvat nopeiden linjasta, siirtyvät tänne.
Nykyajan "kaikki samanarvoisia ja yhtä tärkeitä lässynlässyn" on todella typerä linjaus. Tulee tunnustaa ja olla rehellinen, ettei näin ole. Toiset nyt on vaan parempia kuin toiset, eikä heitä siitä tule rankaista vaan auttaa heitä saavuttamaan maksimitehonsa.
Ja ei, en ole itse ollut mikään huippu oppilas, vaan sellainen joka olisi tarvinnut enemmän tukea opettajilta.
Tasapäistäminen
on tärkeää siksi, että lapset kehittyvät eri tahtiin.
Ei ole hyvä eriyttää varhaisessa vaiheessa oppilaita hyviin ja huonoihin. Tällöin lannistuvat ne, jotka ovat huonoja vain kehittymättömyyttään, vaikka olisi kykyjä parempaan.
Mikä vika on tasoryhmissä? Lahjakkuutta pitää ruokkia varhaisesta vaiheesta lähtien. Vastaavasti heikkotasoisempien pitää saada tukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli kiva matikanopettaja, antoi seuraavan luokan matikantehtäviä tai antoi tehdä kirjaa eteenpäin.
Ja tällä sinä sitten brassailit?
Vaan mitä tekemistä sulla sitten oli, kun muut menivät olen tahtiin ja olit tehnyt koko peruskoulun matikantehtävät jo etukäteen.
Pyysin pääsyä vessaan ja neppailin siellä kiveksiä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhemmat voi ostaa irma-petterilleen vaikka ne luokion tehtäväkirjat etukäteen. Niitä saa kirjakaupasta.
Sosialistisen Peruskoulun tehtävä on tasapäistää koululaiset samanlaisiksi yhteiskunnan kuuliaisiksi kansalaisiksi.
Peruskoulun tehtävä ei ole kasvattaa yksilöitä eikä huippuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinua ärsyttää se, että toinen on parempi kuin sinä?
Ehkä aloittajan pitäisi sitten päteä vaikkapa liikunnan, kuvaamataidon tai uskonnon tunnilla, jos hän ei pärjää matematiikassa tai vieraissa kielissä. Ennen muinoin peruskoulun yläasteella tuo ongelma ratkaistiin tasokursseilla matematiikan, englannin ja ruotsin osalta. Ne hankalimmat tapaukset ohjattiin sitten tarkkailuluokalle tai apukouluun riippuen heidän tilanteestaan.
Minä olin koko yläkoulun ajan luokan paras matemaattisissa aineissa.
En todellakaan halunnut mitään lisätehtäviä enkä myöskään leuhkinut osaamisellani (ope kyllä siitä sanoi usein luokan kuullen, mikä oli lähinnä kiusallista, kun minut on kasvatettu siten, että ei sovi ylpeillä.)
Ap
Fiksu lapsi ei tarvitse lisätehtäviä. Tyhmät ei tätä tajua.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mua turhautti, kun matikan "lisätehtävät" olivat ihan niitä samoja kuin tavallisetkin tehtävät. Jos olisin saanut edetä omaan tahtiin, olisin varmaan aloittanut lukion matikkaa seiskaluokalla. Hemmetin tasapäistävä peruskoulu.
olisit ostanut lukion kirjan viikkorahoilla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle oli koulussa (ja myöhemmin yliopistolla) helppoa matematiikka, fysiikka ja kemia (kemiaa en ole opiskellut koulun jälkeen). Eräänlaisena huvina oli kaverini kanssa, joka myös oli hyvä matemaattisissa aineissa, olla katsomatta matematiikan tai fysiikan kotitehtäviä lainkaan, mutta silti viitata joka tehtävään kotitehtäviä tarkistettaessa ja laskea sitten tehtävä ex tempore taululle. Muuten näiden aineiden tunneilla yritin opiskella englantia ja ruotsia, koska niiden oppiminen oli kovan työn takana.
Olen kateellinen. Mulle Fourierin muunnokset olivat täyttä painajaista vaikka lukion matematiikka sujuikin hyvin.
Minä nimenomaan tein yliopistolla tutkimusta FFT:n käytöstä signaalinkäsittelyssä joitain vuosia (kirjoitin tuon Minulle oli... kommentin)
Alue: Aihe vapaa
Isossa kuvassa kyse ei ole yhden oppilaan turhautumisesta vaan Suomen kilpailukyvystä. Kuuleman mukaan talous tarvitsee huippuosaajia.