Mitä mieltä siitä, että aikuinen perheellinen ihminen menee AINA päiväunille töiden jälkeen?
Vaikka olisi kaikenlaista puuhaa esim. lasten kanssa, niin silti väh. tunniksi täytyy päästä nukkumaan ja kaikki kasaantuu toisen vanhemman päälle!?
Kommentit (71)
Ihmiset on erilaisia tarpeineen. Älä nyt hyvänen aika ainakaan ala marttyyriksi tuon tähden. Teette vaikka vuoroissa. Päikkäreitten jälkeen mies hoitaa pyyhit? Käy lasten kanssa kirjastossa? Ulkona? Pelaa korttia? Imuroi? Vai tulisiko sitä olla koko ilta kaikki yhdessä koossa joka sekunti?
En mitään, niin mäkin teen. Nukun yöllä vain 4-5 tuntia, töiden jälkeen sitten 1,5 tunnin päikyt.
Tunti on kyllä tosi lyhyt aika. Tenavillekin voi sanoa, että hiljaa se aika, että saadaan hetki huilahtaa.
Jos vaikka klo 16 pääsee kotiin, huilaa tunnin ja klo 17 alkaa touhuta ja nukkumaan menee klo 22-23, niin onhan siinä silti tunteja aikaa häärätä. 5 tai 6 tuntia.
Lapsille voi tehdä ihan hyvää, että ensimmäinen tunti on rauhallista aikaa. Rentoudutaan ja huilitaan, sitten kun vanhemmat ovat hetken saaneet hengähtää ja nukkua, voidaan taas mennä.
Vierailija kirjoitti:
Minusta ihan sama jos toinen ottaa päikkärit JOS saan itse myös omaa aikaa myöhemmin niin, ett puoliso on vastuussa lapsista. Jos mies haluaa nukkua tunnin päikkärit vaikka viisi kertaa viikossa, niin minäkin saan sitten viisi tuntia omaa aikaa esim. viikonloppuna.
Mekin tehdään näin. Mies on yleensä meillä päävastuussa lapsista ja kodista yleensä arki-iltoina, minä taas viikonloput.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkistä väkivaltaa määräillä muiden nukkumisia ja heräämisiä.
Okei. Minäkin olen väsynyt ja haluan nukkua, mutta ei molemmat voi nukkua, kun on lasten juttuja hoidettavana! Ap
Mitä lasten juttuja? Esim salin lapsiparkissa on lapsia jotka tuijottaa helposti sen tunnin näyttöä kun vanhempi treenaa. Se ei onnistu kotona?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempi levännyt vanhempi kuin väsyneen kärttyisä vttusaatna. Päikkärivanhempi voi sitten hoitaa lasten yönukutukset niin toinen saa silloin omaa aikaa.
Minä olen se väsynyt vittusaatana. Ja kyllä tunnissa ehtii paljon. Ap
Juu, tunnissa ehtii paljon, mutta nyt on kysymys siitä, ettei tarvi tunnissa ehtiä paljon. Eikä ainakaan juuri sinä tuntina, kun se toinen ei ole siinä auttamassa.
Mä itse teen vuorotyötä ja sillon kun käännän takas yövuoroista normi päivä rytmiin, niin saatan mennä nukkumaan jo klo 20 ja hiukkasen vaan hyvät yöt perheelle. Puoliso hoitaa hommat loppuun illalla. Ja sit jos puoliso on viikosta väsynyt ja haluaa nukkua viikonloppuna pidempään,niin mä hoitelen aamuhommat. Ihan näin kun keskenään organisoi,niin kukaan ei marmata turhasta. Ja kuka on väsynyt arkena,eiku päätä tyynyyn sit sohvalla. Ei me ainakaan lasketa kuka nukkui kauan ja kuinka monesti. Arki se silti meillä rullaa. Levännyt vanhempi jaksaa paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkistä väkivaltaa määräillä muiden nukkumisia ja heräämisiä.
Okei. Minäkin olen väsynyt ja haluan nukkua, mutta ei molemmat voi nukkua, kun on lasten juttuja hoidettavana! Ap
Mites ne teidän lapset jaksaa? He elää sitä samaa arkea kuin tekin ja te kumpikin olette väsyneitä. Pitäisikö hetki rauhoittua ja miettiä sitä teidän arkea ettei se olisi noin kuormittava.
Itse nukun työpaikan vessassa, kova väsymys. Työkyvyttömyyseläkkeelle ei pääse.
Vierailija kirjoitti:
Minusta ihan sama jos toinen ottaa päikkärit JOS saan itse myös omaa aikaa myöhemmin niin, ett puoliso on vastuussa lapsista. Jos mies haluaa nukkua tunnin päikkärit vaikka viisi kertaa viikossa, niin minäkin saan sitten viisi tuntia omaa aikaa esim. viikonloppuna.
Miten muka 1 tunti kerallaan 5 päivänä vastaa 5 tuntia 2 päivän aikana? Tasapuolisuus tarkoittaa, että otat saman ajan päivittäin itsellesi kuin mies.
Mitkä lasten jutut on niin tärkeitä tehdä heti kotiin tullessa, ettei niitä yhdellä tunnilla voi siirtää?
Luulisi, että lapsiperheellä vaatteitten riisumiseen, vessassa käynteihin, repun purkamiseen yms. saisi helpostikin ekan kotona olemisen tunnin kulumaan, eikä siinä vielä edes ehdi muuta tekemään.
Ja muutenkin, miksi ne tärkeät asiat pitää tehdä yhden tunnin aikana eikä pitemmän ajan kuluessa, illan mittaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No fiksut vanhemmat,niin toinen voi ottaa tunnin levon kun toinen herää. Vai miksi kaikki pitäs kasaantua just siinä tunnin aikana? Toinen voi olla liikasuorittaja. Ainakin minä en tykkää hetkeäkään kattoa ruokailun jälkeen tiskikasaa vaan se pitää saada heti pois. Toki voisin mennä ruuan jälkeen ruokalevolle,mut haluan heti tiskit koneeseen.
Jos ollaan kotona kaikki noin klo 16, niin aika myöhäiseksi menee kyllä sen toisen päikkärit sitten... Ja kyllä siinä tunnissa nyt tapahtuu kaikenlaista pienten lasten kanssa, kun päästään koulusta/päiväkodista kotiin.
Siinähän se ilta kuluukin rattoisasti kun vanhemmat ottaa vuorotellen tunnin päikkäreitä.
Itse pitäisin hyvänä ajatuksena mennä nukkumaan aikaisemmin. Kyllä oikeasti aikuisen, terveen, ihmisen pitää pystyä pysymään hereillä jonnekin 8:aan saakka. Siinä vaiheessahan sitten voi mennä lasten kanssa yhtä aikaa nukkumaan ellei aiemmin yöuni ole riittänyt.
Sinkkuna voi vaikka valvoa yöt ja nukkua illat, mutta kun on perhe perustettu pitäisi kyetä vähemmän individualistiseen elåmäntapaan. Ja lääkäriin, ellei oikeasti pysty olemaan iltaa hereillä. Ei ole tervettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työmies on päikkärit ansainnut!
Entä työnainen? Molemmat vaan nukkumaan, niin mukulat olkoot keskenään. Eiku...
Lapsen hoitoajaksi voi ilmoittaa klo 7-18. Vanhemmat tulevat kotiin klo 16.30, nukkuvat tunnin ja toinen menee noutamaan lapset, toinen ryhtyy laittamaan ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Lapsille voi tehdä ihan hyvää, että ensimmäinen tunti on rauhallista aikaa. Rentoudutaan ja huilitaan, sitten kun vanhemmat ovat hetken saaneet hengähtää ja nukkua, voidaan taas mennä.
Vain toinen vanhempi voi nukkua kerrallaan, eikös niin? Illat ovat lyhyitä ja kotitöitä ym tekemistä kyllä yleensä riittää lapsiperheessä niille jokaiselle muutamalle tunnille ennen nukkumaanmenoaikaa, joten tunti on oikeasti merkittävä osa illasta, saati kaksi.
Mieheni tekee toimistolla tavallista yhdeksästä viiteen -kokopäivätyötä. Hän nukkuu tunnin päiväunet työpaikalla ja ottaa toisen tunnin nokoset heti kotiin tultuaan. Hän menee aina nukkumaan vasta aamuyön puolella, vaikka hänen pitää silti herätä aikaisin töihin.
Joka kerta päiväunilta herättyään hän istuu hiljaa paikoillaan vähintään viisitoista minuuttia aivan kuin vanha tietokone, joka käynnistyy tuskallisen hitaasti.
Hän ei juuri harrasta liikuntaa eikä tee kotitöitä, eli hän välttää kaiken fyysisen rasituksen mahdollisimman tarkasti. Jopa puhuminen tuntuu kuluttavan liikaa energiaa. Hän on kuin vanhanaikainen tietokone, joka pyörii ikuisesti minimitehoilla. Aina kun hänelle antaa vähänkin haastavamman tehtävän, hän alkaa jumittaa saman tien.
Kenelläkään muulla keski-ikäisellä ystävälläni ei ole tätä ongelmaa; luulen, että hän saattaa olla ainutlaatuisessa tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempi levännyt vanhempi kuin väsyneen kärttyisä vttusaatna. Päikkärivanhempi voi sitten hoitaa lasten yönukutukset niin toinen saa silloin omaa aikaa.
Minä olen se väsynyt vittusaatana. Ja kyllä tunnissa ehtii paljon. Ap
Juu, tunnissa ehtii paljon, mutta nyt on kysymys siitä, ettei tarvi tunnissa ehtiä paljon. Eikä ainakaan juuri sinä tuntina, kun se toinen ei ole siinä auttamassa.
Jos ajatellaan, että normaalien työaikojen puitteissa niin perhe on kotona tyypillisesti noin viideltä ja nukkumaanmenon valmistelut alkavat seitsemän - kahdeksan maissa. En ymmärrä missä todellisuudessa ihmiset elävät, koska tunti arki-illasta on iso osa koko illasta.
Tunnin päikkärit vain väsyttävät. 15-20min omassa pikku puoliunipöhnässä on just hyvä nollaus ja sit taas voidaan touhuta. Jos mulle tuosta mäkätettäisiin niin lusikat menisi jakoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkistä väkivaltaa määräillä muiden nukkumisia ja heräämisiä.
Okei. Minäkin olen väsynyt ja haluan nukkua, mutta ei molemmat voi nukkua, kun on lasten juttuja hoidettavana! Ap
Mitä lasten juttuja? Esim salin lapsiparkissa on lapsia jotka tuijottaa helposti sen tunnin näyttöä kun vanhempi treenaa. Se ei onnistu kotona?
Ne ruudut veks kakaroilta prkl. eikä mitään opita!
Meillä on vuoroviikot vaikka ollaan porukoissa. Päävastuu lapsista on mulla joka toinen viikko ja toinen tehköön silloin mitä lystää, seuraavalla viikolla on sitten mun vuoro.