Mitä mieltä siitä, että aikuinen perheellinen ihminen menee AINA päiväunille töiden jälkeen?
Vaikka olisi kaikenlaista puuhaa esim. lasten kanssa, niin silti väh. tunniksi täytyy päästä nukkumaan ja kaikki kasaantuu toisen vanhemman päälle!?
Kommentit (107)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työmies on päikkärit ansainnut!
Entä työnainen? Molemmat vaan nukkumaan, niin mukulat olkoot keskenään. Eiku...
Lapsen hoitoajaksi voi ilmoittaa klo 7-18. Vanhemmat tulevat kotiin klo 16.30, nukkuvat tunnin ja toinen menee noutamaan lapset, toinen ryhtyy laittamaan ruokaa.
Toinen nukkuu ja toinen huolehtii ruuasta. Ja lasten pitäisi kitua hoidossa myöhään iltaan.
Eiköhän tässä se varsinainen ongelma ole edelleen olemassa, en usko että ongelma ovat kotona olevat lapset vaan aikuinen, joka jättää puolison tekemään illalla työt. Kaikella todennäköisyydellä päikkäripuoliso kaikenlisäksi tarvitsee päikkäreitä koska tykkää valvoa myöhään rauhassa rentoutuen. Se tarinassa kiinnostaakin, ap voisi kertoa miten hän nukkuu yöt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempi levännyt vanhempi kuin väsyneen kärttyisä vttusaatna. Päikkärivanhempi voi sitten hoitaa lasten yönukutukset niin toinen saa silloin omaa aikaa.
Minä olen se väsynyt vittusaatana. Ja kyllä tunnissa ehtii paljon. Ap
Juu, tunnissa ehtii paljon, mutta nyt on kysymys siitä, ettei tarvi tunnissa ehtiä paljon. Eikä ainakaan juuri sinä tuntina, kun se toinen ei ole siinä auttamassa.
Jos ajatellaan, että normaalien työaikojen puitteissa niin perhe on kotona tyypillisesti noin viideltä ja nukkumaanmenon valmistelut alkavat seitsemän - kahdeksan maissa. En ymmärrä missä todellisuudessa ihmiset elävät, koska tunti arki-illasta on iso osa koko illasta.
Se on käsittämätöntä paljon saa aikaiseksi kaikkea hyödyllistä ja kivaa kun sallii itselleen leffailtoja ja muuta ruudun zombituijottelua vain viikonloppuisin.
Kokeile edes viikkon olla ilman ruutua huomaat, että illat on aika pitkiä.
Sieltäpä tuli erikoinen vastaus jostain erikoisesta todellisuudesta. Ai ruudutko ovat teilläpäin ainoa mihin aikaa menee? Varmaan aika tuntuu myös pitkältä jos on esim. yksi lapsi ja yksiö tai kodinhoitohenkilökunta. Mutta kyllä tyypillisellä perheellä useamman lapsen kanssa arki-iltaisin on aika kortilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta ihan sama jos toinen ottaa päikkärit JOS saan itse myös omaa aikaa myöhemmin niin, ett puoliso on vastuussa lapsista. Jos mies haluaa nukkua tunnin päikkärit vaikka viisi kertaa viikossa, niin minäkin saan sitten viisi tuntia omaa aikaa esim. viikonloppuna.
Miten muka 1 tunti kerallaan 5 päivänä vastaa 5 tuntia 2 päivän aikana? Tasapuolisuus tarkoittaa, että otat saman ajan päivittäin itsellesi kuin mies.
Minä teen mielummin niin, että otan viikonloppuna enemmän aikaa itselleni kuin joka päivä vähän. Tapaan yleensä lauantaisin ystäviä, ja sunnuntaina pitkälle juoksulenkille. Eiköhän jokainen osaa päättää parhaiten itse, miten tuo jako pitäisi tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkistä väkivaltaa määräillä muiden nukkumisia ja heräämisiä.
Okei. Minäkin olen väsynyt ja haluan nukkua, mutta ei molemmat voi nukkua, kun on lasten juttuja hoidettavana! Ap
Nuku kun toinen herää.
Järkeä mennä lähes puoli 6 päikkäreille? Ja siinä on kanssa kaikkea kuskaamista ym., mihin tarvitaan molempia vanhempia. Ap
No miksi pitää olla niin paljon kaikkea kuskaamista? Se on aivan itse tehty valinta, sen suorittamisen voi jättää poiskin ja rentoutua vähän.
Vierailija kirjoitti:
Mieheni tekee toimistolla tavallista yhdeksästä viiteen -kokopäivätyötä. Hän nukkuu tunnin päiväunet työpaikalla ja ottaa toisen tunnin nokoset heti kotiin tultuaan. Hän menee aina nukkumaan vasta aamuyön puolella, vaikka hänen pitää silti herätä aikaisin töihin.
Joka kerta päiväunilta herättyään hän istuu hiljaa paikoillaan vähintään viisitoista minuuttia aivan kuin vanha tietokone, joka käynnistyy tuskallisen hitaasti.
Hän ei juuri harrasta liikuntaa eikä tee kotitöitä, eli hän välttää kaiken fyysisen rasituksen mahdollisimman tarkasti. Jopa puhuminen tuntuu kuluttavan liikaa energiaa. Hän on kuin vanhanaikainen tietokone, joka pyörii ikuisesti minimitehoilla. Aina kun hänelle antaa vähänkin haastavamman tehtävän, hän alkaa jumittaa saman tien.
Kenelläkään muulla keski-ikäisellä ystävälläni ei ole tätä ongelmaa; luulen, että hän saattaa olla ainutlaatuisessa tilanteessa.
Pitäisikö hänen mennä sairaalaan tarkastukseen? Jokin tuntuu olevan pielessä; hän on kuin kuihtunut, eloton kasvi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsille voi tehdä ihan hyvää, että ensimmäinen tunti on rauhallista aikaa. Rentoudutaan ja huilitaan, sitten kun vanhemmat ovat hetken saaneet hengähtää ja nukkua, voidaan taas mennä.
Vain toinen vanhempi voi nukkua kerrallaan, eikös niin? Illat ovat lyhyitä ja kotitöitä ym tekemistä kyllä yleensä riittää lapsiperheessä niille jokaiselle muutamalle tunnille ennen nukkumaanmenoaikaa, joten tunti on oikeasti merkittävä osa illasta, saati kaksi.
Kotitöitä joka päivälle? No ei ole mikään pakko olla marttyyri suorittaja. Voi myös opetella elämään rennommin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkistä väkivaltaa määräillä muiden nukkumisia ja heräämisiä.
Okei. Minäkin olen väsynyt ja haluan nukkua, mutta ei molemmat voi nukkua, kun on lasten juttuja hoidettavana! Ap
Nuku kun toinen herää.
Järkeä mennä lähes puoli 6 päikkäreille? Ja siinä on kanssa kaikkea kuskaamista ym., mihin tarvitaan molempia vanhempia. Ap
No miksi pitää olla niin paljon kaikkea kuskaamista? Se on aivan itse tehty valinta, sen suorittamisen voi jättää poiskin ja rentoutua vähän.
Olen eri, ja mieheni ei ota päikkäreitä, mutta huvittaisi kyllä kertoa lapsille, että hei sori mutta ette pääse harrastuksiin kun isän on pakko nukkua just nyt :D
Minä kanssa nukahdan päikkäreille lähes joka päivä töiden jälkeen. Onneksi lapset on jo isoja. En nuku pitkään, korkeintaan 20 minuuttia, mutta nuo unet on pakko saada. Niistä huolimatta kaadun illalla sänkyyn ja nukahdan noin sekunnissa, yleensä joskus kymmenen aikaan, mutta voisin hyvin mennä nukkumaan aiemminkin.
Aamuyöstä alan sitten heräillä ja uni on katkonaista aina puoli kuuteen tai puoli seiskaan saakka, kun pitää jo nousta.
Eli ei kaikki päikyttäjät valvo myöhään.
Vierailija kirjoitti:
Ihan kamalaa, jos toisen elämää rajoitetaan jopa unien osalta, ei ihme, että ihmiset voivat niin huonosti. Lapsia voi hoitaa vuoroissa, jos nyt eivät yksin sitä hetkeä pärjää vaikka telkkarin ääressä. Myös ruoat voi valmistella etukäteen vaikka edellisenä päivänä, jos illalla päikkärien jälkeen on enemmän virtaa. Olen itse niitä, jotka ovat usein töiden jälkeen toimintakyvyttömiä ilman päikkäreitä, mutta kun saan leponi, jaksan taas illalla touhuta. Ja nainen olen, meillä mies pärjää paljon vähemmällä unella, mutta voi sitten taas illalla olla omissa menoissaan.
Sulla on joku ongelma verensokerin säätelyssä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työmies on päikkärit ansainnut!
Entä työnainen? Molemmat vaan nukkumaan, niin mukulat olkoot keskenään. Eiku...
Olisitte miettineet sitäkin ennen kuin teitte ne mukulat.
Vierailija kirjoitti:
Minä kanssa nukahdan päikkäreille lähes joka päivä töiden jälkeen. Onneksi lapset on jo isoja. En nuku pitkään, korkeintaan 20 minuuttia, mutta nuo unet on pakko saada. Niistä huolimatta kaadun illalla sänkyyn ja nukahdan noin sekunnissa, yleensä joskus kymmenen aikaan, mutta voisin hyvin mennä nukkumaan aiemminkin.
Aamuyöstä alan sitten heräillä ja uni on katkonaista aina puoli kuuteen tai puoli seiskaan saakka, kun pitää jo nousta.
Eli ei kaikki päikyttäjät valvo myöhään.
Johtuisiko tuo aamuyöllä herääminen niistä päikkäreistä? Mulla auttoi se, että jätin päikkärit välistä ja menin suosiolla klo 21 nukkumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkistä väkivaltaa määräillä muiden nukkumisia ja heräämisiä.
Okei. Minäkin olen väsynyt ja haluan nukkua, mutta ei molemmat voi nukkua, kun on lasten juttuja hoidettavana! Ap
Nuku kun toinen herää.
Järkeä mennä lähes puoli 6 päikkäreille? Ja siinä on kanssa kaikkea kuskaamista ym., mihin tarvitaan molempia vanhempia. Ap
No miksi pitää olla niin paljon kaikkea kuskaamista? Se on aivan itse tehty valinta, sen suorittamisen voi jättää poiskin ja rentoutua vähän.
Olen eri, ja mieheni ei ota päikkäreitä, mutta huvittaisi kyllä kertoa lapsille, että hei sori mu
Ei niitä harrastuksia edes aloiteta, jos tilanne on tämä. Jos taas on yhtäkkiä alkanut nukuttaa keskellä päivää, se tarkoittaa, että yöllä ei nukuta (vaan yleensä surffataan pornoa).
Väsynyt ? Jos on ns pottukooma on se merkki metabolisesta oireyhtymästä eli kohta on kakkostyypikko jos ei jo ole
Ei tulisi meillä kuuloonkaan. Aikuinen ihminen ei tarvitse päikkäreitä, jos menee ajoissa nukkumaan. Ilmeisesti aloittajan puoliso valvoo pitkään omaa aikaa viettäen.
Aamuyöllä töihin lähtö, johtunee siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkistä väkivaltaa määräillä muiden nukkumisia ja heräämisiä.
Okei. Minäkin olen väsynyt ja haluan nukkua, mutta ei molemmat voi nukkua, kun on lasten juttuja hoidettavana! Ap
Me nukuttiin lapsia myöten kaikki päikkärit kun olivat pieniä, pari sänkyyn koko porukka
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsille voi tehdä ihan hyvää, että ensimmäinen tunti on rauhallista aikaa. Rentoudutaan ja huilitaan, sitten kun vanhemmat ovat hetken saaneet hengähtää ja nukkua, voidaan taas mennä.
Vain toinen vanhempi voi nukkua kerrallaan, eikös niin? Illat ovat lyhyitä ja kotitöitä ym tekemistä kyllä yleensä riittää lapsiperheessä niille jokaiselle muutamalle tunnille ennen nukkumaanmenoaikaa, joten tunti on oikeasti merkittävä osa illasta, saati kaksi.
Löysää nutturaa, ei niitä kotitöitä ollut pikkulapsiaikaankaan jokaiselle tunnille, ellei sitten laske lapsen kanssa leikkimistä kotityöksi.
Vierailija kirjoitti:
Minä herään aamulla ennen kuuta ja aina alkaa ramasemaan noin klo 14-16, yleensä ruoan jälkeen. Nukun joka päivä vartin verran. Asun yksin. Ja taas tuli hyvä muistutus siitä, että saa olla iloinen sinkkuudestaan. Voi ottaa päiväunetkin kenenkään urputtamatta.
Työntekoa et sitten harrasta?
Kokeile edes viikkon olla ilman ruutua huomaat, että illat on aika pitkiä.