Lapsi raportoi opettajalle kaikki unohdukseni ja pikkumokani kotona. Ahdistaa.
Jos vaikka en ehtinyt viedä roskia ja siksi roskikset ylitäyttyi, niin lapsi sanoo seuraavana päinä opelle, että äiti ei vie roskia. Jos vahingossa laitan banaaninkuoret sekajätteeseen biojätteen sijaan, niin lapsi kertoo opelle koulussa, että äiti ei kierrätä. Jos unohdin illalla pestä hiukset, ja mutisen aamukiireessä, että äh miksi en pessytkään illalla hiuksia, niin lapsi käy sanomassa heti opelle, että äiti ei pese hiuksiaan. Ekaluokkalainen, jonka ope on kyllä ihan kiva, mutta hänellä on varmasti ihan outo ja kamala kuva minusta. Enkä tykkää, että kaikki henk koht asiani puhutaan kylillä. Lapsi ei tätä ymmärrä, enkä saa häntä lopettamaan. Kohtalotovereita tai opettajien näkemyksiä?
Kommentit (100)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hemmetin väliä sillä, mitä joku ope sun omassa päässäsi susta muka on mieltä? Lapset tarinoi ummetlammet, eikä joku ope ole kiinnostunut sun napanöyhtästä.
On sillä väliä, jos ope alkaa luulla että laiminlyön lasta ja lapsen kotia. Ap
No kuule, pyydä opevartti ja kerrotte open kanssa yhdessä mikä käy ja mikä ei!
"likapyykkiä ei pestä yleisesti" Vaikkei se likapyykkiä ole mutta siis kotiadsiat pidetään kotona!
Mua ei ainakaan kiinnosta yhtään mitä lapsi minusta puhuu. Eiköhän jokainen aikuinen ymmärrä, että lapsen käsityskyky ja itseilmaisu on vielä vähän rajallinen. Ja se äitikin on vain ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tiedät, mitä lapsesi satuilee koulussa??
Hän kertoo itse minulle. Ap
Pikkuvanha. Osaa valtapelejä.
Oma n. 2-vuotias lapseni puree välillä.
Odotan mielenkiinnolla.
Kertooko Ap:n lapsi myös muista lapsista opettajalle? Jos ei, alkaako joskus?
Itse en koskaan kokenut opettajia noin läheisiksi. Yhä nykyään harvoin juoruan työkavereistakaan töissä. Seurauksena varmaan minusta puhutaan ihmetellen.
En kuvittele vaan olen ohimennen kuullut outoja kommentteja. Teeskentelen etten kuule.
Lapsestasi on kehittymässä oikea pikku ilmiantaja palvelemaan globalistista punavihreää woke- sortokoneistoa, omaa pikku Stasiamme.
Onnitteluni, lapsenne on todellinen mallikansalainen jolla on edessään loistava tulevaisuus toisinajattelijoiden metsästämisessä.
Omista vanhemmista kun ilmiantamisen aloittaa, muut ovat sitten paljon helpompia.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän jokainen aikuinen ymmärrä, että lapsen käsityskyky ja itseilmaisu on vielä vähän rajallinen.
Ei ymmärrä vaan osaa suorastaan vaanii tilaisuuksia päästäkseen tuhoamaan viattomien elämät. Kusipäille ei tulisi antaa yhtään valtaa, ne käyttävät sitä automaattisesti väärin.
Vierailija kirjoitti:
Lapsestasi on kehittymässä oikea pikku ilmiantaja palvelemaan globalistista punavihreää woke- sortokoneistoa, omaa pikku Stasiamme.
Onnitteluni, lapsenne on todellinen mallikansalainen jolla on edessään loistava tulevaisuus toisinajattelijoiden metsästämisessä.
Omista vanhemmista kun ilmiantamisen aloittaa, muut ovat sitten paljon helpompia.
Sairasta settiä. Tästä voisi joku tehdä huoli-ilmoituksen. Apn lapsi on on ihan normi.
Lapsen päiväkotiopettaja on puhtausintoilija. Vaatteet eivät saa edes haista tunkkaisilta varavaatehyllyssä.
Muutaman kerran kaudessa kai laittoi vaatteita hyllystä pyykkipussiin kotiin vietäväksi.
Varhaiskasvatuskeskustelussa sitten moitti lapsen vaatteita likaisiksi erityisopettajan edessä ja ehdotti sosiaalihuoltoa, jos tarvitsimme apua.
Siinä tulevaisuuden ammatti AP:n lapselle
Kehu koko ajan itseäsi ääneen, älä mollaa ja soimaa. Lopeta negatiivinen höpötys, ääneen ajattelu ja itseruoskinta, johon monet naiset syyllistyvät.
Sano ääneen, mitä hyvää teet: "äiti muisti ottaa roskapussin, nyt onkin hyvää ruokaa, jne."
Hankit lukittavan boksin. Tuot sen kotiin siten, että ipana huomaa sen mutta yrität mukamas salailla toimitusta. Siirryt toisinaan alkuillasta huoneeseen värkkäilemään boksia ja kiellät lasta tulemasta huoneeseen. Pari iltaa hommailtuasi kerrot salaisuuden. Äiti tekee aikakonetta. Tämän jälkeen lapsesi opettaja ei enää lotkauta korvaansa lapsen puheille. Ja jos hyvin käy, niin saat lisäksi fysiikan Nobel-palkinnon ja ison kasan rahaa.
Ota ap rennosti. Et ole täydellinen. Eikä tarvitse ollakaan. Lapset ovat rehellisiä, kyllä he oppivat teeskentelyn kun kasvavat.
Vierailija kirjoitti:
Hankit lukittavan boksin. Tuot sen kotiin siten, että ipana huomaa sen mutta yrität mukamas salailla toimitusta. Siirryt toisinaan alkuillasta huoneeseen värkkäilemään boksia ja kiellät lasta tulemasta huoneeseen. Pari iltaa hommailtuasi kerrot salaisuuden. Äiti tekee aikakonetta. Tämän jälkeen lapsesi opettaja ei enää lotkauta korvaansa lapsen puheille. Ja jos hyvin käy, niin saat lisäksi fysiikan Nobel-palkinnon ja ison kasan rahaa.
Tai sitten ope tekee huoli-ilmoituksen huoltajan harhoista
On tyypillinen kaverikasvatuksen tulos. Eli lapsi tekee niin kuin huvittaa eikä vanhemmat mahda hänelle mitään. Näen tätä meininkiä lähes joka päivä lähipiirissäni.
Vanhemmat eivät enää osaa olla auktoriteettejä lapsilleen, koska eivät ymmärrä sen eroa autoritarisuuteen. Näin ollen lapsen tulee olla vapaa, mutta ongelma tulee siitä, että lapsi ei kykene tekemään päätöksiä muuten kuin hyvin lyhyellä tähtäimellä, ja silloinkin se perustuu oman mielihyvän hetkelliseen maksimoimiseen.
Eli ko. lapsi juoruilee, koska hän tietää sen ärsyttävän äitiä. Hän testaa, ja voittaa, mutta samalla myös häviää, koska hän tietää että tiukan paikan tullen vanhemmat eivät ole hänen suojanaan, koska eivät saa häntä kuriin.
Vierailija kirjoitti:
Ongelmaperheiden lapset eivät puhu, eivät välttämättä edes lastensuojelun työntekijöille jotka ovat olleet perheen elämässä mukana vuosia. Työntekijällä voi olla epämääräinen olo ja pelko siitä, että jotain todella erikoista on meneillään, mutta sitä voi olla vaikea selvittää. Jos ongelmat ovat ns. pöydällä ja niistä puhutaan, niin ovat yleensä keskikokoisia korkeintaan. Jos perheessä on isoja ongelmia, niin lapset oppivat aivan pienestä suojelemaan itsestään ja vanhempiaan häpeältä ja muilta seuraamuksilta.
Tämä. Meillä oli lastensuojelu mukana vähän väliä läpi mun lapsuuteni. Aloin puhua kokemastani perheväkivallasta ja hyväksikäytöstä vasta kolmekymppisenä. En kertonut siitä edes kavereilleni ennen sitä. Lastensuojelu oli mukana äitini erikoisen käyttäytymisen sekä oman oireiluni vuoksi. Äiti siis mm. itki ja raivosi vanhempainilloissa, minut jätettiin hakematta koulusta ja olin tosi pelokas kaikkien aikuisten seurassa. Opin jo lapsena valehtelemaan vähän kaikesta.
Vierailija kirjoitti:
Mua ei ainakaan kiinnosta yhtään mitä lapsi minusta puhuu. Eiköhän jokainen aikuinen ymmärrä, että lapsen käsityskyky ja itseilmaisu on vielä vähän rajallinen. Ja se äitikin on vain ihminen.
Opet ovat kasvatuksen ammattilaisia. Jos ope suhtautuu jotenkin liian kirjaimellisesti lapsen kertomisiin, palaveri rehtorin kanssa. Rehtoriaakaan ei kiinnosta, peseekö äiti hiuksensa vai ei. Näitä ei tarvi edes rehtorilla perustella.
Vierailija kirjoitti:
Lapsestasi on kehittymässä oikea pikku ilmiantaja palvelemaan globalistista punavihreää woke- sortokoneistoa, omaa pikku Stasiamme.
Onnitteluni, lapsenne on todellinen mallikansalainen jolla on edessään loistava tulevaisuus toisinajattelijoiden metsästämisessä.
Omista vanhemmista kun ilmiantamisen aloittaa, muut ovat sitten paljon helpompia.
Melkoiset salaliittoteoriat (harhat) siellä sit.
Vierailija kirjoitti:
On tyypillinen kaverikasvatuksen tulos. Eli lapsi tekee niin kuin huvittaa eikä vanhemmat mahda hänelle mitään. Näen tätä meininkiä lähes joka päivä lähipiirissäni.
Vanhemmat eivät enää osaa olla auktoriteettejä lapsilleen, koska eivät ymmärrä sen eroa autoritarisuuteen. Näin ollen lapsen tulee olla vapaa, mutta ongelma tulee siitä, että lapsi ei kykene tekemään päätöksiä muuten kuin hyvin lyhyellä tähtäimellä, ja silloinkin se perustuu oman mielihyvän hetkelliseen maksimoimiseen.
Eli ko. lapsi juoruilee, koska hän tietää sen ärsyttävän äitiä. Hän testaa, ja voittaa, mutta samalla myös häviää, koska hän tietää että tiukan paikan tullen vanhemmat eivät ole hänen suojanaan, koska eivät saa häntä kuriin.
Todella omituinen käsitys lapsista ja lapsuudesta. Todella toivon, ettet ikinä saa ensimmäistäkään.
Minua ei huolestuta yksikään lapsi joka höpisee moisia. Minua huolestuttaa ne lapset jotka ovat muille ilkeitä tai istuvat pää pulpettiin painettuna ja säpsähtävät kun joku kävelee ohi.
Terkuin Ope 16v kokemuksella.
Katsokaa areenasta Saariston lapset (uusi versio). Siinä hauska esimerkki siitä, miten lasten päässä asiat muotoutuvat ja kehittyvät.