Miten nykynuoret eivät osaa kellotaulua?

"Vieläkö peruskoulussa opetetaan kertotaulua, jotta tietää ilman laskinta paljonko on 6x7, 4x8 tai 9x3?"

Totta kai, mutta monet vanhemmat pitävät sen osaamista turhana, ja tietysti silloin oppilaatkin. 

Ei sitä enää tankata samalla intensiteetillä kuin ennen. Minun kouluaikanani sitä hinkattiin edes takaisin ja kertotaulukokeet oli sellaisia, että se vastaus piti tulla heti, ettei ehtinyt miettimään (eli laskemaan päässä). Ja oikein piti mennä eikä sinne päin. 

Vierailija kirjoitti:

Koska se on nykyään täysin turha taito, en edes muista milloin olisin viimeksi viisarikellon nähnyt.

 

 

M39

Itse en ymmärrä kuin viisarikelloa. Digikellon numeroita en osaa lainkaan.

No ei kai se haittaa...

Vierailija kirjoitti:

He osaavat esim. koodata, ei paljon kellotaulut kiinnosta, kun kellon voi katsoa kännykästä.

Hyvin harva osaa oikeasti "koodata" ja nuorison osalta mahdollisuudet tähän lähenevät nollaa. Hyvin harva on ns. lapsinero muuten kuin äitinsä ja mummonsa mielestä.

Taitaa olla nykyaikaa, ettei viisarikelloja katsella. Vähän sama asia kuin puhelinten kohdalla: ei enää tarvitse veivata tai jotakin tiettyä muistaa puhelinnumeroa, ne vaan valitaan.

Koska enimmät kellot on digitaalisia nykyään.

Ihan helvetin hämmentävää. Minulla on siis ihan ongelmia ajan hahmottamisen kanssa, mutta kyllä minä olen kelloa osannut lukea ihan pikkulapsesta saakka. Seinäkelloa ja digitaalista. Ja olen siis ns. nykynuorisoa.

Viisarikellosta ajan hahmottaa mielestäni paremmin, ajan kulkua ei tunne samalla tavalla digitaalisesta kellosta. Jos katson aikaa digikellosta unohdan heti paljon kello oli.

Vierailija kirjoitti:

Miten kellotaulun osaaminen ja ajoissa ehtiminen liittyvät toisiinsa? 

Kyllä sinne ehtii vaikka tuntisi vain digitaalisen kellon

Digitaalikellosta aika pitää osata laskea. Miten pieni ekaluokkalainen osaa laskea, paljonko on aikaa käytettävissä klo 17.28, jos pitää olla jossakin klo 18?

Viisarikellosta näkee yhdellä silmäyksellä, että aikaa on puoli kellotaulua eli noin puoli tuntia. Ei tarvitse laskea mitään vaan riittää ajantaju siitä, mitä ehtii tehdä puolessa tunnissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten kellotaulun osaaminen ja ajoissa ehtiminen liittyvät toisiinsa? 

Kyllä sinne ehtii vaikka tuntisi vain digitaalisen kellon

Digitaalikellosta aika pitää osata laskea. Miten pieni ekaluokkalainen osaa laskea, paljonko on aikaa käytettävissä klo 17.28, jos pitää olla jossakin klo 18?

Viisarikellosta näkee yhdellä silmäyksellä, että aikaa on puoli kellotaulua eli noin puoli tuntia. Ei tarvitse laskea mitään vaan riittää ajantaju siitä, mitä ehtii tehdä puolessa tunnissa.

Minustakin viisarikellosta ajan näkee välittömästi edes ajattelematta numeroita. "Vielä olisi puoli tuntia aikaa ennen kuin seuraava bussi lähtee kotia päin vartin yli".

Rannekello kulkee huomaamattomasti mukana eikä "sido" samalla tavalla käsiä kuin kännykkä.

Vierailija kirjoitti:

 

Rannekello kulkee huomaamattomasti mukana eikä "sido" samalla tavalla käsiä kuin kännykkä.

Rannekellot ovat nykyään älykelloja missä on digitaalinen kellonaika. Poislukien joidenkin miesten "rolexit" joita käytetään koruina mutta niitä ei lapsilla ole.

Sattui tubessa yksi shorts video vastaan jossa Zoomeri väitti että kellonaika vartin yli 2 on 25 yli 2!

Onko ne oikeasti noin tyhmiä vai lie joku pilaillessaan tehty juttu?

25 toki on neljäsosa, "vartti", mutta SADASTA!

Kellonajoissa "vartti" on neljäsosa 60:stä, koska tunnissa on 60 minuuttia!

Tajusikohan tämän nyt zoomeritkin?

T: GenX mies

Johtuiskohan siitä että parempi tapa ajan esittämiseksi on keksitty?

Kuinka moni teistä navigoi vielä tähtien mukaan?

Opetussuunnitelma on nykyään erilainen kuin ennen. Vastuu oppimisesta on siirtynyt koteihin. Nykyään lasten arvosanoihin vaikuttaa perhetausta. Se on uusi juttu peruskoulun historiassa. Käytännössä tarkoittaa sitä, että oppiminen jää heikoksi, jos se jää vain koulun varaan.

Tätä meidän hienoa opetussuunnitelmaa yritettiin kaupata myös Etelä-Koreaan. Päättivät testata sitä ensin yhdessä koulussa. Siellä ilmeni samoja ongelmia kuin nykyisissä Suomen kouluissa. Mm. lapsille piti alkaa kotona opettamaan niitä asioita, mitkä olisi pitänyt oppia koulussa. Päättivät siksi keskeyttää kokeilun.

Mutta on meillä silti maailman paras peruskoulu. Ei haittaa vaikka oppilaat eivät oppisi edes kellonaikoja.

Nykyään niitä opetetaan joissakin kouluissa vielä yläasteella, sillä niin moni ei osaa kellotaulua.

Vierailija kirjoitti:

Ei ne osaa lypsää lehmää tai niittää viikatteellakaan. On paljon muitakin 1950 -luvun itsestäänselvyyksiä, joita nykynuoret eivät osaa.

Eivät kaikki olleet maalaisia 1950-luvulla. 

Kyllä oli aamun ehkä tyhmin kommentti

Vierailija kirjoitti:

Johtuiskohan siitä että parempi tapa ajan esittämiseksi on keksitty?

 

Kuinka moni teistä navigoi vielä tähtien mukaan?

Tähtien (tai  auringon sijainnin) mukaan navigoiminen on kätevä tapa, jos eksyy vieraalla paikkakunnalla eikä karttasovellus toimi. Tähdistä ainakin tietää missä päin on pohjoinen ja etelä, ja sen tiedon perusteella pystyy arvioimaan meneekö yhtään oikeaan suuntaan.