Miksi neuvola tyrkyttää lapsen laittamista yökylään ratkaisuna kaikkeen?
Olen puhunut omilla äitiysneuvolakäynneillä siitä, miten elämä on tällä hetkellä äärimmäisen raskasta uhmaikäisen taaperon vuoksi. Ja ennen kuin joku kysyy, niin raskaus oli jo alkanut ennen kuin tämä uhma todella pamahti päälle 2,5 vuoden iässä, enkä todellakaan osannut pahimmissa kuvitelmissanikaan ajatella, että se voisi olla näin hirveää. Syy miksi olen puhunut on se, että kun kerta kuulumisia ja jaksamisia kysytään, niin rehellinen vastaus on, että jaksaminen on pohjamudissa ja kuuluu hirveää, mutta se ei johdu raskaudesta.
Neuvolan terveydenhoitajan vastaus on aina, että "voi, saisitteko lapsen yökylään johonkin". No saadaan silloin tällöin joo, mutta mitä apua siitä on? Ihan kuin yksi yö silloin tällöin muuttaisi jotenkin sitä, että kaikki muut aamut, päivät ja illat ovat hirveää selviytymistaistoa ja sen odottamista, että pääsisi a) nukkumaan ja b) töihin. Vähän sama juttu kuin jos ongelmana olisi, että kotiin ei tule vettä kun vesijohto on kaivettu katki, ja neuvona olisi, että ota nyt täältä lasillinen juotavaksi. Lämmittää tasan sen aikaa mitä se kestää, mutta ihan saman ongelman äärellä ollaan välittömästi kun lasi on juotu.
Jo vauvavuodelta muistan tuon yökyläilyn tyrkyttämisen, vaikken tuonut silloin esiin edes mitään huolia. 8 kk neuvolalääkärissä kysyttiin, että onko ollut yökylässä. Sanoin, että ei ole eikä ole aikomustakaan pitkään aikaan laittaa. "No kyllä vähitellen voisi ruveta jo laittamaan, niin saisitte omaa aikaa", oli lääkärin vastaus.
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Teillä on outo neuvola. Tämä neuvola on nykyisin ihan täysin turha paikka ja se voitaisiin korvata tekoälyllä. Pelkät rokotukset ja ehkäisyneuvonta useamman lapsen työttömien ulkomaalaisten perheille pitäisi jäädä jäljelle.
Huvittavinta, että neuvolassa on joku 20-v. nuori nainen neuvomassa 45-vuotiaita. Eihän näitä voi ottaa tosissaan, kun elämänkokemus puuttuu ja neuvot ovat sitä luokkaa.
Taas joku elämäm koululainen, jonka ainoa saavutus on olla mummoäiti, joka ravaa neuvolasas vielä viisikymppisenäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemuksesta sanon että se yksi hyvin nukutti yö todellakin muuttaa tilannetta. Sen jälkeen jaksaa itsekin paremmin ja lapsikin saattaa rauhoittua kun ei vanhemmat ole aivan viulunkielenä.
Ei meillä ole nukkumisessa (luojan kiitos!!!) mitään ongelmaa, lapsi nukkuu 11 h yhtäjaksoiset yöunet. Se onkin varmaan ainoa valonpilkahdus. Eli siis saamme kyllä nukuttua hyvin, mutta lapsi herää raivoamaan ja nukahtaa raivoten ja raivoaa noin 75 % valveillaoloajastaan siinä välissä. SE on raskasta, ei ne yöt.
Niin, se yksi yökylä helpottaisi sitä että te vanhemmat saisitte yhden nukahtamis- ja heräämisraivovapaan yön levollisesti. Kyllä minä antaisin sille mahdollisuuden.
Niin, voihan sitä kokeilla. Elokuussa lapsi oli yökylässä, rai
Tottakai lapselle tulee mummoa ikävä, jos välit ovat läheiset. Ja jos yökylässä voisi olla säännöllisesti, se tukisi lapsen ja mummin suhdetta ja toisi selkeyttä myös lapselle, kun hän tietäisi että sinne yökylään pääsee myös uudelleen ja te vanhemmat saisitte aikaa itsellenne.
Kysyykö kukaan minkä verran puolisosi osallistuu lapsen hoitoon iltaisin ja viikonloppuisin, että sinä saat levättyä?
Mihin niitä lapsia voi vaan viedä yökylään? Ei meillä vaan viimeiseen pian kymmeneen vuoteen tämmöstä paikkaa ole tarjottu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemuksesta sanon että se yksi hyvin nukutti yö todellakin muuttaa tilannetta. Sen jälkeen jaksaa itsekin paremmin ja lapsikin saattaa rauhoittua kun ei vanhemmat ole aivan viulunkielenä.
Ei meillä ole nukkumisessa (luojan kiitos!!!) mitään ongelmaa, lapsi nukkuu 11 h yhtäjaksoiset yöunet. Se onkin varmaan ainoa valonpilkahdus. Eli siis saamme kyllä nukuttua hyvin, mutta lapsi herää raivoamaan ja nukahtaa raivoten ja raivoaa noin 75 % valveillaoloajastaan siinä välissä. SE on raskasta, ei ne yöt.
Sinun on pakko olla provo. Jos käy töissä ja lapsi nukkuu noin hyvin, ei täyspäisellä aikuisella ole mitään ongelmaa jaksaa normaalin lapsen puuskia.
Sinulla on tainnut olla aika lapselliset odotukset elämästä, jos tuo on sinulle oikeasti vaikeaa. Ettet vaan olisi masentunut? Ei ole ihan tavallista sekään ettei lasta tahdo yökylästä kotiin, useimmat ehtii kyllä unohtaa miten hankala se on yhdessä yössä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemuksesta sanon että se yksi hyvin nukutti yö todellakin muuttaa tilannetta. Sen jälkeen jaksaa itsekin paremmin ja lapsikin saattaa rauhoittua kun ei vanhemmat ole aivan viulunkielenä.
Ei meillä ole nukkumisessa (luojan kiitos!!!) mitään ongelmaa, lapsi nukkuu 11 h yhtäjaksoiset yöunet. Se onkin varmaan ainoa valonpilkahdus. Eli siis saamme kyllä nukuttua hyvin, mutta lapsi herää raivoamaan ja nukahtaa raivoten ja raivoaa noin 75 % valveillaoloajastaan siinä välissä. SE on raskasta, ei ne yöt.
11 h unet, 8 h työpäivä. Työmatkat. Että ihan neljää tuntia päivässä et omaa lastasi jaksa? Suurimman osan vuorokaudesta joko et ole lapsesi kanssa tai se nukkuu. Eli kaikki on erittäin helppoa.
Työmatkaa ei ole, teen etätöitä. Aloitan työt kotona lapsen vielä nukkuessa ja haen joka päivä tasan klo 15. Eli klo 15-20.30 kuuntelen sitä raivoamista, minua raavitaan, lyödään ja potkitaan, koitan selviytyä kotitöistä, kun en lapsen nukkuessakaan halua tehdä. Ja ei, en jaksa. Siksi minä tuosta olen puhunutkin, että tarvitsisimme ammattilaisilta jotakin neuvoja, mutta ainoa neuvo on se yökylän tyrkytys, joka onnistuu ehkä max. joka toinen kuukausi. Ja voin vakuuttaa, että kun lapsi viimeksi yökylässä oli ja hänet sieltä kotiin hain, niin ei mennyt montaa tuntia, että koko yökyläilyn rentouttava vaikutus oli unohtunut.
Vierailija kirjoitti:
Mihin niitä lapsia voi vaan viedä yökylään? Ei meillä vaan viimeiseen pian kymmeneen vuoteen tämmöstä paikkaa ole tarjottu.
Tarjottu? Ei kai sitä kukaan tarjoakaan. Jospa vaikka kysyisit sukulaisilta ja ystäviltä. 10-vuotias lapsi osaa itsekin järjestää yökyläilyn kaverin luo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemuksesta sanon että se yksi hyvin nukutti yö todellakin muuttaa tilannetta. Sen jälkeen jaksaa itsekin paremmin ja lapsikin saattaa rauhoittua kun ei vanhemmat ole aivan viulunkielenä.
Ei meillä ole nukkumisessa (luojan kiitos!!!) mitään ongelmaa, lapsi nukkuu 11 h yhtäjaksoiset yöunet. Se onkin varmaan ainoa valonpilkahdus. Eli siis saamme kyllä nukuttua hyvin, mutta lapsi herää raivoamaan ja nukahtaa raivoten ja raivoaa noin 75 % valveillaoloajastaan siinä välissä. SE on raskasta, ei ne yöt.
11 h unet, 8 h työpäivä. Työmatkat. Että ihan neljää tuntia päivässä et omaa lastasi jaksa? Suurimman osan vuorokaudesta joko et ole lapsesi kanssa tai se nukkuu. Eli kaikki on erittäin helppoa.
Työmatkaa e
Minkälainen on hoitopaikka? Kuormittuuko lapsi siellä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemuksesta sanon että se yksi hyvin nukutti yö todellakin muuttaa tilannetta. Sen jälkeen jaksaa itsekin paremmin ja lapsikin saattaa rauhoittua kun ei vanhemmat ole aivan viulunkielenä.
Ei meillä ole nukkumisessa (luojan kiitos!!!) mitään ongelmaa, lapsi nukkuu 11 h yhtäjaksoiset yöunet. Se onkin varmaan ainoa valonpilkahdus. Eli siis saamme kyllä nukuttua hyvin, mutta lapsi herää raivoamaan ja nukahtaa raivoten ja raivoaa noin 75 % valveillaoloajastaan siinä välissä. SE on raskasta, ei ne yöt.
11 h unet, 8 h työpäivä. Työmatkat. Että ihan neljää tuntia päivässä et omaa lastasi jaksa? Suurimman osan vuorokaudesta joko et ole lapsesi kanssa tai se nukkuu. Eli kaikki on erittäin helppoa.
Työmatkaa e
Rentouduit kuitenkin sen ajan, kun lapsi oli pois. Logiikallasi on turha syödä kun nälkä tulee uudestaan.
Miten isovanhemmat kokivat lapsen? Yhtä raskaana? Vai huolivatko uudestaan kylään? Jos kyllä, vie ja käytä aika sen pohdiskelemiseen, miksi tavallinen helppo elämä on liian vaikeaa sinulle.
Miten lastesi isä kokee tilanteen? Paljonko osallistuu?
Meillä neuvola ehdottaa, että uhmiksen kanssa ei neuvotella, vaan huumorilla mentäisiin eteenpäin. Pitää saada lapsen huomio pois asiasta, josta senhetkinen uhma nousee. Voiko siis tyhmempää neuvoa olla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemuksesta sanon että se yksi hyvin nukutti yö todellakin muuttaa tilannetta. Sen jälkeen jaksaa itsekin paremmin ja lapsikin saattaa rauhoittua kun ei vanhemmat ole aivan viulunkielenä.
Ei meillä ole nukkumisessa (luojan kiitos!!!) mitään ongelmaa, lapsi nukkuu 11 h yhtäjaksoiset yöunet. Se onkin varmaan ainoa valonpilkahdus. Eli siis saamme kyllä nukuttua hyvin, mutta lapsi herää raivoamaan ja nukahtaa raivoten ja raivoaa noin 75 % valveillaoloajastaan siinä välissä. SE on raskasta, ei ne yöt.
Sinun on pakko olla provo. Jos käy töissä ja lapsi nukkuu noin hyvin, ei täyspäisellä aikuisella ole mitään ongelmaa jaksaa normaalin lapsen puuskia.
Sinulla on tainnut olla aika lapselliset odotukset elämästä, jos tuo on sinulle oikeasti vaikeaa. Ettet vaan olisi masentunut? Ei ole ihan ta
Ei meillä ole mitään puuskia, vaan aivan jatkuvaa huutamista ja raivoamista. Lapsi on viimeisen kahden vuorokauden sisään huutanut mm. sitä, että joku on vienyt leikkipuistosta pois ämpärin, joka siellä ennen oli, ei saanut kokonaista banaania vaan pelkän puolikkaan (kun ei sitä kuitenkaan syö), vesilasi otettiin pois kun työnsi sinne kättään, maitolasi otettiin pois kun kaatoi sen tahallaan pöydälle, ruokalautanen otettiin pois kun puserteli perunamuusia kädessään, ei halua laittaa rukkasia käteen kun mennään ulos lumeen ja pakkaseen, ei halua laittaa toppahaalaria vaan kuorihaalarin, ei halua laittaa talvikenkiä vaan kesän kangaskengät (joita ei ole käytetty enää useampaan kuukauteen), ei halua lähteä päiväkodista kotiin, ei halua lähteä päiväkotiin, haluaa katsoa isän kännykästä Pipsa Possua (ei ole saanut katsoa kuin kerran kesäkuussa 2025, kun oli lastenpäivystyksessä kipeänä ja itkuisena), ei halua että vaippa laitetaan, ei halua että vaippa otetaan pois, ei halua potalle, ei saa itse tyhjentää pissapottaa, ei saa riepotella viikattuja vaatteita ympäri asuntoa, ei saa seistä astianpesukoneen kannen päällä, ei saa hakata televisiota, ei saa antaa "käsipusua" eli käytännössä lyödä naamaan...
Pelkään, ettei tuollainen ole ihan normaalia. Olen ainoa, jonka lapsi huutaa ja raivoaa AINA kun haen päiväkodista. Olen ainoa, jonka lapsi saa joka aamu päiväkotimatkalla vähintään yhden raivarin. Mutta mitään apua ei saa, pelkkää yökylää vaan.
Vierailija kirjoitti:
Kokemuksesta sanon että se yksi hyvin nukutti yö todellakin muuttaa tilannetta. Sen jälkeen jaksaa itsekin paremmin ja lapsikin saattaa rauhoittua kun ei vanhemmat ole aivan viulunkielenä.
Niin aikuinen asenne palautuu levänneenä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemuksesta sanon että se yksi hyvin nukutti yö todellakin muuttaa tilannetta. Sen jälkeen jaksaa itsekin paremmin ja lapsikin saattaa rauhoittua kun ei vanhemmat ole aivan viulunkielenä.
Ei meillä ole nukkumisessa (luojan kiitos!!!) mitään ongelmaa, lapsi nukkuu 11 h yhtäjaksoiset yöunet. Se onkin varmaan ainoa valonpilkahdus. Eli siis saamme kyllä nukuttua hyvin, mutta lapsi herää raivoamaan ja nukahtaa raivoten ja raivoaa noin 75 % valveillaoloajastaan siinä välissä. SE on raskasta, ei ne yöt.
11 h unet, 8 h työpäivä. Työmatkat. Että ihan neljää tuntia päivässä et omaa lastasi jaksa? Suurimman osan vuorokaudesta joko et ole lapsesi kanssa tai se nukkuu. Eli kaikki on erittäin helppoa.
Työmatkaa e
Sinulla on raudanpuute tai masennus tms. Jos teet etätöitä aika lyhyttä päivää ja lapsi nukkuu yöt, elämäsi on poikkeuksellisen helppoa lapisarkea.
Ulkoilkaa enemmän, se yleensä auttaa uhmaan aivan ihmeesti. Menette metsään ja kiipeilette, puhelin jää kotiin.
Vttu te naiset olette vajaaälyisiä syntymästänne asti!
Vierailija kirjoitti:
Vttu te naiset olette vajaaälyisiä syntymästänne asti!
Eli sun äitisi on myös kehitysvammainen kuten sinäkin? Onko sulla sama isä kuin äidilläsi?
Vierailija kirjoitti:
Annat ilmeisesti periksi lapsen kiukulle, koska uhmat jatkuvat.
Joko kasvatat lapsesi paremmin tai annat hänet adoptoitavaksi.
No niin annankin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vttu te naiset olette vajaaälyisiä syntymästänne asti!
Eli sun äitisi on myös kehitysvammainen kuten sinäkin? Onko sulla sama isä kuin äidilläsi?
Ole sinä lastenraiskarin tytär hiljaa!
Kuuluu ikään, toimivat rutiinit ja säännöt ois hyvä luoda nyt, kiukuttelu vähenee kun lapsi tietää mitä tehdään ja miten tehdään.