Selviytyminen anopin luona

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko joku ruoka friikki ?Ilmeisesti et anna lasten syödä jouluruokia jos anopille täytyy jotain ruoka asioita selittää.Ei ne mukulat siihen kuole jos syövät kerran vuodessa lihaa.

 

 

Yhtä hyvin ruokavaliotyyppi voi olla joku hiilihydraattikammoinen keto/vhh  joka ei syö kuin liharuokia ja voita ja joitain kasviksia.  Lisäainekammoinen.

Voi olla myös allergikko tai keliaakikko. Silloin ruokavalio on ehdoton. Lapsenlapselleni tulisi sairaalareissu, jos söisi kalaa, miniäni on keliaakikko, jolle teen gluteenitonta ruokaa, enkä todellakaan loukkaannu, jos hän ei uskalla sitä syödä. 

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa vähän narsistiselta tyypiltä. Itse ei liiku mihinkään, mutta muut tulevat hänen luokseen. Hän on kuningatar ja tekee mitä hän haluaa. Muut tottelee.

Muista parisuhde-elämän sääntö nro1: kumpikin puoliso pitää oman sukunsa hullut kurissa. Tämä ongelma on sinun puolison vastuulla. Sinun ei pidä ratkaista tätä. Nyt kerrot asiasi puolisolle että asia vaivaa ja et halua mennä anoppilaan jos asiaa ei puhuta halki. Sitten miehesi ottaa asian puheeksi anopin kanssa ja sanoo että nyt saa sekoilu loppua (ei näillä tietenkään). Jos miehesi valitsee äitinsä miellyttämisen eikä suostu tähän, sitten tiedät hänen prioriteetit. Sitten jäät kotiin anoppireissujen ajaksi, ja teet jotain sinulle miellyttävää hommaa sillä välin. Miehesi voi ottaa lapset mukanaan anoppilaan niin voit ottaa me-timea itsellesi. Sinun ei tarvitse olla kynnysmatto kenellekään, ja anoppius tai äitiys ei ole vastuuvapautus sille että saa kohdella paskamaisesti

Se on juuri näin! Meitä on siunattu kahdella kontrollointiin ja puuttumiseen pyrkivällä anopilla (siis molempien äidit edustavat tätä anoppityyppiä). Olemme sopineet, että molemmat pitävät omansa kurissa ja hoitavat oman äitinsä sekoilut. Näin pysyy rauha maassa ja perhejoulut ovat mahdollisia isommallakin porukalla. 

Vierailija kirjoitti:

Ihan hyvä vinkki, korvien läpi riitelemättä.  Jos kovin erikoisia syöt viet mennessäsi ja valmistat sapuskasi itse.  Ei välttämättä osaa toinen ostaa oikeeta mitä se sitten onkin. Kasvimaitoja on tuhatta sorttia, gluteiinittomia vaikka kuinka ja jos olet carnivore voi sattua liian rasvatonta lihaa.

  Liian rasvatonta lihaa!?? Voi jestas! Varmasti siihen kuolee 🤣

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan hyvä vinkki, korvien läpi riitelemättä.  Jos kovin erikoisia syöt viet mennessäsi ja valmistat sapuskasi itse.  Ei välttämättä osaa toinen ostaa oikeeta mitä se sitten onkin. Kasvimaitoja on tuhatta sorttia, gluteiinittomia vaikka kuinka ja jos olet carnivore voi sattua liian rasvatonta lihaa.

  Liian rasvatonta lihaa!?? Voi jestas! Varmasti siihen kuolee 🤣

Kyllä ei ketoilijakaan syö mitään vähärasvaista kuin harvoja salaatteja ja suolakurkkuja ja kaalia.

Minin anoppini on hyvin kylmä ihminen  -  kuollut.

Tämähän on kuin oma äitini. Vaikka olisin seissyt päälläni, olisin seissyt väärin. Mieheni oli "vääränlainen", lapset kasvatettu ihan väärin , minä huono äiti jne. Lapsilta pitää "ottaa oma luonto" pois kurittamalla (kuten hän teki, sain piiskaa ja tukkapöllyä ihan vain varmuuden vuoksi) jne. 

Lapsistamme kasvoi hyviä ihmisiä, hyvät ammatit ja ovat hyviä vanhempia, miehenikin kanssa olen viihtynyt 50 vuotta. Meillä on aina pystytty keskustelemalla ratkaisemaan ongelmat. Äitini sanoi, ettei pidä siitä, että häntä halataan. Ei sitten halattu. Meillä halataan aina tavatessamme, aikuiset lapsetlspsetkin haluavat.

Vierailija kirjoitti:

Äitini aina sanoi että kylään lähtiessä putää syödä ettei siellä ahmi.  Samaa tein omien lasten kanssa,  nälkäisenä ei mennä kylään.  Eikä meidän lapset olleet niitä jotka hyökkäsivät kahmimaan tarjottavista mielettömät määrät luki ensimmäisenä.

Nyt joku superkasvattaja ihmettelee kun miehensä sisarukset  eivät tulleetkaan syömään  lapsineen. Oishan se nautinto paapattaa miten söivät pöydän tyhjäksi jo ennen juhlia 

  

Minulle oli ihan itsestäänselvyys tarjota ruoka pitkänmatkalaisille ennen kastetilaisuutta, heillähän oli parin tunnin matka meille. Varsinkin lapsille olisi tullut liian pitkä ruokaväli. Kasteen jälkeen tarjottavat oli sitten erikseen, ei niitä samoja syöty ennen tilaisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärtänyt miksi ap ei voi olla erossa pienistä lapsistaan viikonloppua. Kyllähän isän pitäisi osata hoitaa lapsiaan siinä missä äitikin. Ainoa este on mielestäni imettäminen. 

Et selkeästi ymmärrä ap:n tilannetta. Ei niitä pieniä lapsia haluta ilkeän ihmisen vaikutuspiiriin. Isästä ei ole apua (ei osaa suojella/puolustaa lapsia), kun on kasvanut äitinsä kanssa ja pitää tämän käytöstä normaalina.

No siinä tapauksessa ongelma on miehessä. Ei ole osannut katkaista napanuoraa ja alkaa elää aikuisen ihmisen itsenäistä elämää irrallaan äitinsä vaikutuspiiristä. Pitäisi osata itsenäistyä myös henkisesti.

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäinen anoppi on? Osa vaihtari-ikäisistä on vaikeita hormonien takia tajuamatta sitä itse.

 

Ja ihmiset ovat mitä ovat, kaikkien kanssa ei löydy yhteistä säveltä  - kannattaa ottaa oppimiskokemuksena, miten tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, jos muuta hyvää puolta ei löydy. Toki kai rakastaa lastasi mummona?  - ja kasvattanut kuitenkin miehesi.

Oma tilanteeni alkoi, kun aloin seurustella nyk mieheni kanssa. Anoppi oli silloin 46 v. Tätä on jatkunut jo yli 50 v. Asia helpottui, kun hän joutui laitokseen, mutta pirullinen katse seuraa minua, kun/jos käyn luonaan ( en muuten paljoakaan käy)

Mieheni läsnä ollessa hän käyttäytyi moitteettomasti, mutta kun muisti alkoi mennä, niin ei muistanut varoa. Vasta silloin miehellekin alkoi selvitä koko totuus.

Mies on ihan ok.😍

Mitä vääriä ruokia se anoppi tarjoaa? Miksei ne kelpaa?

Kerro esimerkkejä vanhentuneista kasvatustavoista? Jos ne ovat vanhentuneita, miksi entiset lapset voivat henkisesti paremmin kuin nykykasvatuksen saaneet lapset?

Mitäpä tuumaatte seuraavasta?

Pokani toi lapsensa tapaamaan äitiään meille, kun anoppi oli meillä kylässä. Lapsi oli reilu puoli vuotias. Vauva makoili lelunsa kanssa lattialla alustan päällä. Olin siinä lapsen kanssa. Nousin seisomaan, olin selin lapseen, anoppi nousi sohvalta ja tönäisi minua rintaan niin kovaa, että meinasin kaatua vauvan päälle. Anoppi sanoi, että luuletko olevasi muka niin tärkeä, ettei hän voi ottaa vauvaa syliin.

Olin ihan kauhuissani. Mieheni pomppasi ylös sohvalta ja melkein löi äitiään, mutta meni aivan sanattomaksi.

Sanoin vaan, että ota lapsi siitä lattialta, mutta ei hän kyennytkään, kun oli selkä kipeä.

Enpä enää auttanut anoppia missään asiassa ja mieskin vähän loittoni, mutta ainoana lapsena joutui hoitamaan hänen asioitaan pitkin hampain.

Tapauksesta on jo aikaa, mutta en millään pysty tätä unohtamaan tai antamaan anteeksi.😨

Tämä siis 50 vuoden veetuilun lisäksi😈

Siis sulla oli  joku poka jolla puolivuotias lapsi vaikka omit naimisissa.  En oikkeen ymmärrä tätä nykyistä menoa.  Miksi anoppisi piti tutustua jonkun pokasi lapseen?

En oikeen tajunnut.  Kommentoijalla oli anoppi kylässä ja ilmeisesti myös pokansa äiti koska poka toi puolivuotiaansa tapaamaan äitiään?

No tässä selviytymisstrategia:

1. Ålä mene anopin puolelle Suomea vaan anna miehen hoitaa vierailut yksin.

Mikäli tuo yhden askeleen strategia ei onnistu, tässä vaihtoehto:

1. Kun menette anopin puolelle Suomea, yövytte hotellissa.

2. Näette anoppia vain etukäteen sovittuna kellonaikana anoppilan ulkopuolella.

3. Mikäli päivän ohjelmaan kuuluu ruokailu, syötte ulkona ravintolassa.

4. Mikäli anopista kuuluu mitään arvosteluun viittavaa ääntelyä, pakkaa laukut ja lähde takaisin omalle puolellesi Suomea.

5. Mikäli mies valitsee jäädä äitinsä luo, ota ero. Selvästi äitikulta on tärkeämpi kuin vaimo ja lapset.

Voiko anoppi ottaa eron arvostelevasta ja väheksyvästä miniästä?   

Miehet eivät aina ymmärrä lapsen asioita, kuten liikkuvaisuutta parkkipaikoilla. Lapsen äidin pitää olla paikalla turvasyistä,muuten voi käydä huonosti. Miehelle voi yrittää selittää asioita, muttei aina kaikki mene perille.

Vierailija kirjoitti:

Miehet eivät aina ymmärrä lapsen asioita, kuten liikkuvaisuutta parkkipaikoilla. Lapsen äidin pitää olla paikalla turvasyistä,muuten voi käydä huonosti. Miehelle voi yrittää selittää asioita, muttei aina kaikki mene perille.

Onko mies idiootti vai eikö halua huolehtia omista lapsistaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet eivät aina ymmärrä lapsen asioita, kuten liikkuvaisuutta parkkipaikoilla. Lapsen äidin pitää olla paikalla turvasyistä,muuten voi käydä huonosti. Miehelle voi yrittää selittää asioita, muttei aina kaikki mene perille.

Onko mies idiootti vai eikö halua huolehtia omista lapsistaan?

Oltiin toisen rouvan kanssa ulkona ja kummallakin kurahoustaapero touhuamassa. Joku mies ajoi ihan vierestä ja kaverini sanoi jotain, että uskaltaa ajaa noin läheltä. En kertonut, että hänen miehensä ajoi joskus yhtä läheltä. Samoin ruoka hygienia on pienillä tärkeämpää kuin aikuisilla,muttei kaikki sitäkään ymmärrä tai muista sillä sekunnilla kuin pitäisi.

Taskumatti on ratkaisu ärsytykseen.

Vierailija kirjoitti:

No kohta se lanka on palanut anopista ja ongelma ratkaisee itsensä.

Siihen asti voi kieltäytyä lähtemästä sinne sukuloimaan ja jäädä muksujen kanssa kotio.

Näin teen itsekin ja nykyisellään käyn anoppilassa max kerran vuoteen, yhtenä päivänä. Yöpyminen aina muualla. Matkaa n. 500km per siivu.

Inho on molemmispuolista, mutta hänestä aika jättää onneksi ensin - ja tietää sen itsekin.

M43

Unelmavävyn vastakohta.