Mies käyttää liiaksi alkoholia. Yritän saada hänet raitistumaan. Pystynkö?

Vierailija kirjoitti:

Ap. Yritä saada hänet tulemaan uskoon. Silloin Jumalan avulla voit saada hänet jättämään viinan.

Mutta onko lääke pahempi kuin tauti?

Olen alkoholisti. Perheeni, ystäväni, mieheni, lapseni, kollegani- kaikki heistä sanoivat että minulla on ongelma, ja että minun pitäisi lopettaa juominen. Se johti ainoastaan siihen että aloin juomaan salaa, ja enemmän. Piilotin pulloja käsilaukkuihin, talvikenkiin, boilerikaappiin, lopuksi työpaikalle. 

Selviytyminen lähti siitä, että itse pyysin apua, ja sain sen. Katkaisuhoidon kautta rehab- keskukseen jossa olin kuukauden. Olen ollut nyt 2 vuotta selvänä ja terveyteni on mitä parhain, kuten myös suhteet kanssaihmisiin. Mutta ilman apua en tähänkään pystyisi, eli käyn AA-tapaamisissa jne. 

Eli siis: AP, hyvä ystävä. Miehesi täytyy itse haluta lopettaa juominen ja tunnistaa että hänellä on ongelma; alkoholismi on pirullinen sairaus, joka ei kuuntele läheisten pyyntöjä. Jos miehesi ei siihen pysty niin päätös on sinun: jäätkö koko loppuelämäksesi toiselle sijalle, vai aloittako uuden, itsenäisen elämän? Kaikkea hyvää sinulle. N48

Vaihdoin vuorotöihin. Oli aika herättelevä hetki kun tajusin että piti erikseen pyytää miestä olemaan juomatta iltavuoroni aikana, kun oli kaksin alle kouluikäisen lapsemme kanssa. Pari kertaa tulin kotiin ja puhallutin, mies puhalsi yli 1,2. Otin eron eikä mies halua nähdä lastaan kuin joka toinen viikonloppu, syyttää minua perheen rikkomisesta. Juominen tuskin on vähentynyt.

Toista ei voi muuttaa, itsensäkin muuttaminen on lähes mahdotonta.

Mutta oma valinta: Oma elämä vai alkkiksen nyrkkiä loppuelämäksi.

Vierailija kirjoitti:

Se on tosi turhauttavaa että naisten pitää aina yrittää rajoittaa miesten juomista.

Miksei mies saa ryypätä rauhassa?

Oma mies saa juoda niin paljon miten haluaa. Minä taas en halua olla samassa asunnossa humalaisen kanssa. Meilläkin miehen juominen lisääntyi pikkuhiljaa, joten sanoin miehelle, että laitan eron vireille. Mies säikähti sen verran, että haki apua juomiseensa. Minun piti vielä toisenkin kerran toistaa, että en halua olla tällaisessa parisuhteessa, joten jos meno ei muutu, niin erotaan. Meno muuttui eikä erottu.

Vierailija kirjoitti:

mä sain miehen lopettaan juomisen, nyt 2 vuotta selvänä.

Et saanut, mies halusi myös itse sitä. 

Vierailija kirjoitti:

Se on tosi turhauttavaa että naisten pitää aina yrittää rajoittaa miesten juomista.

Miksei mies saa ryypätä rauhassa?

Saat toki, ilman naista ja perhettä.  

Mä heitin juopon äijän ulos kodista. Lähti yhden laukun kanssa lumisateeseen, en tiedä minne enkä myöskään välitä.

Jos juominen on elämän tärkein asia, mitäpä mies silloin kodilla, perheellä tai naisen rakkaudella tekee?

Ap, JSS. Ei se raitistu, sulla vain menee elämä hukkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Se on tosi turhauttavaa että naisten pitää aina yrittää rajoittaa miesten juomista.

Miksei mies saa ryypätä rauhassa?

Saat toki ryypätä. Ensin muutat pois.

Et pysty, paitsi jos hän itse haluaa raitistua, muutenkin kuin hetken krapulamorkkisessa. Sittenkin lopettaminen on usein hyvin vaikeaa ja usein sisältää monia repsahduksia.

Riippuu toki miehen juomisen määrästä ja tyylistä. Viikonloppujuomista on monen helppo lopettaa tai vähentää, jos on aito motivaatio. jokapäiväinen juominen taas saattaa olla jopa tissuttelutyylisenä missä ihminen ei ole koskaan näkyvästi kännissä sellaista, että aivokemia on tavallaan tullut siitä riippuvaiseksi, se on tunnesäätelyn ja elämän vaikeuksien sietämisen keino. Itse eron jälkeen join noin muutaman vuoden, ja kyllä tuntui elämä paskalta selvinpäin sen jälkeen ekat muutaman kuukauden. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap. Yritä saada hänet tulemaan uskoon. Silloin Jumalan avulla voit saada hänet jättämään viinan.

Mutta onko lääke pahempi kuin tauti?

Riippuvuus nielee kaiken. Mikään ei ole sitä pahempi. Te narkkeja solvaavat juopot olette yhtä pohjalla kuin narkit. 

Ota itsekin...ilo ilman viinaa on teeskentelyä.

Alkoholismia pitäisi hoitaa telkeämällä alkkis metanoliämpärin kanssa selliin kunnes on valmista. Helppoa, halpaa, tehokasta.

Vierailija kirjoitti:

Ota itsekin...ilo ilman viinaa on teeskentelyä.

Surkastuneilla aivoillasi pystyt enää lässyttämään alkoholistisia kliseitä. 

Tuttu alkoholisti lopetti juomisen sinä aamuna kun heräsi puoliksi halvaantuneena. 

Edelleenkään toinen käsi ja jalka ei toimi. Aivovamma jäi pysyväksi. 

Jos hän olisi mies, hän todennäköisesti olisi jatkanut juomista. Miehet on luusereita.

Et onnistu. Alkoholisti raitistuu vasta sitten kun itse haluaa, ja jos hän ei halua raitistua, hän ei raitistu. Sinun sanomisillasi ja tekemisilläsi ei ole mitään merkitystä. Alkoholisti uhraa mieluummin perheensä, työpaikkansa ja kotinsa, koska hänen ainoa rakkautensa on nimeltään alkoholi.

Omalla kohdalla meni niin, että sain miehen lopettamaan alkoholinkäytön katsottuani sitä sekoilua pari vuotta. Se sama päihtymisen tarve siirtyi sitten pilvenpolttoon. Typerä olin, kun jäin sitä katsomaan ja uskoin lupailuja. Nyt on onneksi uusi, kunnollinen puoliso.

Joillain ei vaan ole elämänhallintaa.

Vierailija kirjoitti:

Se on tosi turhauttavaa että naisten pitää aina yrittää rajoittaa miesten juomista.

Miksei mies saa ryypätä rauhassa?

Pitäisi kyllä saada.  Siinä on vaan se ehto, että miehellä ei saa olla perhettä, pitää olla yksineläjä.  Sitten saa ryypätä rauhassa.

Minä en ainakaan ala ketään rajoittamaan juomisistaan, juokoot juopot itsensä vaikka hengiltä.  Minä vaan en ole siinä sitä katsomassa enkä mukana elämässä.

Juopot itse ei anna perheensä olla rauhassa, vaan tunkee koko ajan sinne toisten seuraan kännipäissään.  Mitä varten minunkin isän piti aina tulla sieltä juomisreissuiltaan kotiin heilumaan ja haukkumaan ja toikkaroimaan ja huutamaan?  Olisi pysynyt siellä ryyppyremmissään siihen asti kun selviää ja tullut sitten vasta kotiin.

Mutta ei.  Aina piti tulla ympäri päissään siihen riehumaan ja remuamaan ja rikkomaan tavaroita.

Pilasi mun lapsuuden totaalisesti.  Kärsin niistä traumoista vieläkin, en pysty vieläkään kunnolla rentoutumaan ja nukkumishäiriöt ei ikinä helpota.  Saan vapinakohtauksia ja pystyn olemaan sängyssä vain tiukassa kippurassa niin kuin lapsena kun kun yritin suojautua isältä ja niiltä perkeleiltä mitä hän suustaan suolsi.

Niin että juokaa juopot, mutta vain keskenänne tai yksin, mutta älkää ikinä perustako perhettä älkääkä alkaako kenenkään kanssa yhteiselämää.  Kukaan ei estä juomasta, kun juotte yksin tai muitten juoppojen kanssa.

Vain itse pystyy. 

SAAT RYYPÄTÄ RAUHASSA, KUNHAN ET OLE KENENKÄÄN ISÄ ETKÄ KENENKÄÄN AVIOMIES.  ETKÄ MYÖSKÄÄN KENENKÄÄN KOTONA ASUVA AIKAMIESPOIKA.  TAI TYTÄR.

Ne asiat sun pitää pystyä erottamaan toisistaan ja sen verran luulisi juoppolallillakin älliä päässään olevan, että tajuaa ettei ne asiat sovi yhteen.

Silti nää alkkikset yrittää vimmaisesti yhdistää ne.

Vierailija kirjoitti:

Omalla kohdalla meni niin, että sain miehen lopettamaan alkoholinkäytön katsottuani sitä sekoilua pari vuotta. Se sama päihtymisen tarve siirtyi sitten pilvenpolttoon. Typerä olin, kun jäin sitä katsomaan ja uskoin lupailuja. Nyt on onneksi uusi, kunnollinen puoliso.

Joillain ei vaan ole elämänhallintaa.

Se polttelu on paljon vähemmän haitallista kuin ryyppääminen. Mies teki fiksun valinnan.