Missä iässä lapset oppivat pyöräilemään ilman apupyöriä?
Meidän 5-vuotiaamme oppi ajamaan ilman apupyöriä. yhden harjoittelupäivän jälkeen jo tosi hienosti ajeli pitkiä pätkiä. Tästä riemastuneena näytettiin temppu tädille joka totesi ettei ton ikäsen kuulu apupyöriä käyttääkään eli ei ollu sitten juttu eikä mikään :( Heidän perheessään kuulemma kaikki 5 lasta ovat oppineet polkemisen ilman apupyöriä jo 3-vuotiaana. Olen jostain kuullut että vasta 5-7 vuotiaalla on asiaan edes valmiuksia. Toki uskon että jotkut aiemminkin oppivat, mutta että samasta perheestä kaikki. Onko toi mielestänne edes mahdollista? Eihän tämä tosiaankaan ole tärkeä asia ja tiedän että monet 5-vuotiaat osaavat jo hyvin pyöräillä eikä meidän lapsemme ole tässä mitenkään poikeuksellinen mutta jotenkin ottaa kaaliin kun muun suvun lapset ovat aina niin paljon etevämpiä. Samassa suvussa puoli vuotias sanoo ensi sanoja (meillä vasta 9kk) ja kolmivuotias myös ui ja sukelsi joten vähän kumma kun meidän 5v ei vielä osaa uida viittä metriä pidempään... Olis tietty kiva että joskus vois ylpeenä kertoa lapsensa taidoista... Joten jos tiedätte että 3 vuotias ei voi oppia polkemaan ilman appareita tai että se on tosi harvinaista niin kertokaa, aion kerrankin näpäyttää takaisin vaikka se tyhmää onkin.
Kommentit (12)
on arka luonteeltaan eikä oo pyöräilykokemusta juuri ollenkaan ennen tätä kevättä, eikä osaa vielä aja ilman appareita.
Tunnen kyllä muutaman jotka jo 3-vuotiaina oppivat ajamaan ilman appareita. Oma vajaa 3-vuotiaamme tuskin tänä kesänä vielä... Sen ikäiset on jotenkin niin hölmöläisiä vielä että pelkään että ajelee seinää / aitaa / autoja päin jos ilman apupyöriä menisi, vaikka osaisi... Joten itse olen sitä mieltä et turha liian nuorta opettaa, vaikka oppiskin niin tulee vaan huolia!
Lapset on yksilöitä tässäkin asiassa! Ennemmin tai myöhemmin ne tämänkin taidon oppii.
Mutta kai lapset usein oppii siinä 5v ajelemaan ilman appareita ja parempi niin 3 v on aika varomaton kaahari !
helmikuussa ajamaan ilman apupyoria eli juuri 4-v. taytettyaan. Mies otti apparit pois ja heti poika vaan ajoi. Varmaan olisi siis oppinut aikaisemminkin, jos olisi tullut mieleen kokeilla. Mutta ei mun mielesta kylla ole ollenkaan epanormaalia oppia " vasta" 5-vuotiaana. Varmasti kiinostus, motoriikka ja uskallus vaikuttaa paljon. Ma lapsena opin 5-vuotiaana ajamaan monen paivan harjoittelun jalkeen. En vaan uskaltanut kunnolla yrittaa. Ja ihan kauheesti harmitti kun vuotta nuorempi kaveri oppi eka yrittamalla. Kun pojan ikatovereita katsoo, niin ssuurin osa viela appareita kayttaa.
Meidän kirppumme sai oikean 12-tuumaisen pyörän (+ apupyörät) vasta nyt 3,5-vuotiaana, kun jalat alkoivat yltää polkimille tai oikeastaan satulalla istuttaessa maahan. 3-vuotisneuvolassa pituutta oli n. 89 cm.
Kyllä tuo ehtii elämänsä aikana polkea vielä monta vuotta ilman appareita.
Ylipäätään, mikä meriitti se on, että oppii jotain keskimääräistä aiemmin? Meidän pihallamme eräs vajaat 4-vuotias ajaa ilman appareita, mutta vauhtia on hirveästi eikä silmän ja käsien yhteistyö aina oikein pelaa, joten kolareita sattuu. Lapsella on tietty kypärä, mutta niin pitäisi olla kaikilla, jotka hänen eteensä joutuvat.
joo ei asialla olekaan mitään väliä, mutta tiedättehän tunteen kun itse haluaisi kannustaa lastaan kun lapsi opettelee uutta taitoa ja sitten joku tulee möläyttelemään siihen jotain tollasta että totta kai osaat, kyllä pitäskin osata ja että meillä kyllä opittiin jo paljon pienempänä. Meillä ainakin poika oli ihan itse pettynyt siihen ettei ollutkaan niin taitava kuin mitä ajatteli, ettei se ollutkaan niin hienoa oppia pyöräilemään... Äitinä olisi tehnyt mieli " mottasta" möläyttelijää... Ja koska en fyysisesti siihen viitsinyt ruveta ajattelin että pieni sivallus sanallisesti tekisi terää. lapsellista toki sekin. No jäi tekemättä..
Osittain pojan tilanteeseen vaikuttaa se, että meidän lähellä ei ole asfalttia. Hiekkatiellä paljon hankalampi opetella, toisaalta kaatumiset ei satu niin paljoa....Eli tosi yksilöllisistä nämä taidot ovat, ei sillä tosiaan mitään väliä minkäikäisenä oppii pyöräilemään/uimaan/luistelemaan jne. kunhan pikkuhiljaa opettelee ja vanhemmat antavat mahdollisuuksia ko. perustaitoihin.
Lukemaan oppimisesta vielä, että olen tosi tyytyväinen, että meidän reilut 6v. tyttö ei vielä osaa lukea. Menee eskariin syksyllä ja oppii kyllä siellä tai viimeistään koulussa. Itse en ole edes halunnut opettaa häntä lukemaan, koska en halua että liian pienenä tarvitsee sitten lueskella kaikenmaailman hulluja maailman juttuja (iltapäivälehtien lööpit ym.), joita lapsi ei ymmärrä ja jotka saavat hänet vain huolestumaan. Kirjaimia kyllä tietää ja kirjoitteleekin joitain sanoja nimensä lisäksi, kun on itse halunnut opetella.
ANNETAAN LAPSIEN OLLA LAPSIA!!! :)
t.Menninkäinen + 3 lasta
ajamaan 2v11kk päivälleen ilman apupyöriä ja pyörät poistettiin esikon omasta pyynnöstä. esikko täyttää kesäkuus 4v, jouluksi ostettiin 16 tuumainen
Kuopus 2v6kk ei edes vielä aja pyörällä istuu vaan :-)
pikkuveljeni ei ajanut pyörällä ennen kuin meni kouluun joten niin yksilöllistä :-)
Tällä vilkkaalla pojalla oli kova innostus kun kaikki muutkin pyöräili. Saatavilla ei kuitenkaan ollut apupyöriä tai kolmipyöräistä, joten hän päätti opetella muiden avustuksella ajamaan pienellä matalalla pyörällään, kokonaan ilman apupyöriä. Kaksi isoveljeä ja naapurin lapset oli joka päivä työntämässä pyörää ja pitämässä pyörää pystyssä. Pyöräilyn oppimiseen ei mennyt montaa päivää, olisiko 1-2viikossa oppinut! Eli jos on tarpeeksi innostusta, niin kyllä näköjään näinkin pieneltä onnistuu... :) Lisähuomiona täytyy kertoa että kypärää ei veljeksillä valitettavasti ollut päässä, mutta silti pahemmilta naarmuilta onneksi säästyivät. Tästä on nyt jo muutama vuosi, joten kypärät eivät olleet niin yleisiä.
eikä ole kiirettäkään. Toki yksilöllisiä vaihteluja on erittäin paljon, mutta myöskin harjoittelun vähyys vaikuttaa ainakin meillä.
Kolmipyöräsellä ei ajanut ollenkaan, pienellä apupyöräsellä varmaan 3 kertaa kun oli niin kiikkerän tuntuinen ja nyt isompi apupyöräinen on ollut -06 keväästä lähtien ja harjoitusta tuli alle 10 kertaa viime vuonna. Asutaan kerrostalossa kaupungin keskustassa eikä olla vanhempina koettu " maailman kivoimpana" lähteä pyöräilemään kun tyttöä se jaksaa kiinnostaa tasan 5min.
Tänä kesänä on sitten selkeää kehitystä tapahtunut ja luottaa paremmin pyöräänsä, että pysyy pystyssä. Muutama kerta kokeiltu ilman apupyöriä, mutta ei se vielä pysy kuin pari sek. itse pystyssä.
Luulen, että tytön hurja pituus suhteessa pyörän kokoon vaikuttaa myös. Likka on yli 120cm ja hoikka, pyörä sellainen pienehkö mutta seuraavassa koossa ei taida löytyä helposti apupyöriä. Ja toisaalta likka juoksee älyttömän lujaa, joten pyöräily taitaa tuntua aika hitaalta ;D en tiedä, mutta kaikella on aikansa.
Itse en ole huolissani, mutta mieheni oppi jo alle 3v. kun asuivat hiekkakentän laidalla jossa pääsivät vapaasti harjoittelemaan päivittäin isoveljensä kanssa.
Porkkanaksi laitettiin uusi polkupyörä. Eli kun oppii ajamaan ilman aupyöriä, niin ostetaan uusi isompi pyörä.
Uimisesta sen verran että tyttö ei pelännyt vettä, mutta oli vaan hauskempaa sukeltaa kuin pysyä pinnan yläpuolella. Viime syksynä 7-vuotiaana meni sitten alkeisuimakouluun ja siellä oppi uimaan sen vaaditun 10 metriä.
Meillä poika 5v5kk ei aja ilman apupyöriä. Viime kesänä ei halunnut edes kokeilla, eikä ole halunnut vieläkään. Ehkä kokeillaan sit myöhemmin kesällä :)
Toisaalta moni naapurin samanikäinen oppi ajamaan ilman apupyöriä viime kesänä. Kukin kehittyy ajallaan, tässäkin asiassa :)