Säälitkö hieman, jos itseään upeana ja kauniina pitävä saakin vähän rujomman ja rumemman lapsen!

Vierailija kirjoitti:

Itse olen kauniin äidin ruma lapsi. Kyllä ärsytti jo lapsena ne tietyt ns. kanat suvussa ja äidin ystäväpiirissä, jotka teki ison numeron mun ulkonäöstä. Itselleni se ei ole koskaan ollut minkään sortin ongelma. Enkä innostunut esim. meikkaamisesta tms mitä ne kovin yritti ehdotella, että vähän edes näyttäisin paremmalta. Totesin, että mun ei tarvi näyttää hyvältä, saan olla tällainen kuin olen.

Ja miten todennäköistä on, että olet oikeasti kaunis, mutta nämä kanaset asettivat päähäsi ajatuksen rumuudesta ihan vain siksi, kun et ole samasta puusta veistetty kuin he... Eikä meikkaamisesta ja muusta innostu, jos lähtökohtana sillä yritetään peittää omaa rumuutta.

Marilyn Monroe jutteli Einsteinin kanssa ja totesi että eikö olisi hauskaa, jos saisimme lapsia ja heillä olisi sinun älykkyytesi ja minun kauneuteni.

Einstein totesi niin tai sitten sinun tyhmyytesi ja minun rumuuteni.

Vierailija kirjoitti:

Onko Sannan tytär ruma?!?

En ole nähnyt kuvia saati livenä, mutta ehkä Sannan tyttö on könsikäs. 😁

Vierailija kirjoitti:

Apua, kyllä mä todellakin säälin jos joku nainen synnyttää 200 kiloisen 185 senttisen mukulan!!

Ajattelin samaa XD

Joskus ne rujot ja rumat lapset, kuten kauniisti sanoit, kasvaa ja se rujous jää lapsuuteen. Vaikka joku lapsi sinun mielestä on rujo, eihän se tarkoita etteikö siitä voisi kasvaa malli. Meillä kaikki lapset oli semmoisia pallopäisiä pökkelöitä ja ei tullut supermalleja, mutta ei mitään rujoja hirvityksiäkään.