Lue keskustelun säännöt.
Ystävällinen ihminen, jolla on ihan mulkero puoliso - mikä ihme tämä ilmiö on?
08.11.2025 |
Tiedän todella monia tällaisia pariskuntia. Näitä löytyy molempiin suuntiin eli se mulkero osapuoli voi olla nainen tai mies. Ei siis selity sukupuolella.
A ja B ovat aviopari. A on luonteeltaan ystävällinen, empaattinen ja hauska. A on ihminen, josta suurin osa pitää ja kehuu mukavaksi. A:ta pidetään ihanana ihmisenä, joka saa toiset tuntemaan olonsa hyväksi. A puhuu kauniisti ja rohkaisevasti muille sekä hymyilee paljon. B taas on kuin A:n vastakohta. Ystävällisyyden sijaan B on suorastaan tyly, epäempaattinen ja vastaa ikävästi/piikittelevästi, jos joku kysyy häneltä jotain. Huumorintajusta ja ystävällisyydestä ei ole tietoakaan. Aika usein on tavallista, että B:n kaltaisia ihmisiä ei tippaakaan kiinnosta huomioida toisia sosiaalisissa tilanteissa, siinä missä yleensä peruspertit ja peruspetrat ottavat toiset läsnäolijat jollain lailla huomioon.
Jaksaa vain ihmetyttää, miten ihmeessä tällaiset ihmiset päätyvät pariskunnaksi, kun toinen on tosi mukava ja toinen ei todellakaan ole? Vaikea jotenkin kuvitella, että B:n kaltainen ihminen olisi kotioloissa kahdestaan A:n kanssa todella erilainen kuin muiden ihmisten seurassa. Jaksaa myös siksi hämmentää, kun luulisi, että A:n kaltaisille ihmisille olisi ottajia vaikka kuinka ja sitten puolisoksi on valikoitunut B:n kaltainen tapaus. Jaksaa myös hämmentää, miten osa vaikuttaa olevansa parisuhteeseensa aika tyytyväisiä, vaikka puoliso on kunnon mulkero muille.
Auttakaa mua ymmärtämään tätä ilmiötä.
Kommentit (138)
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi kuvailun kaltainen kiltti puoliso. Mieheni on kyllä ihan sosiaalinen, mutta on niiltä taidoiltaan aika kömpelö eikä ymmärrä esimerkiksi missä ja mitä voi sanoa. Saattaa todella sopimattomassa paikassa töksäyttää jonkun kömpelön vitsin eikä osaa ollenkaan asettua toisen asemaan.
Ihastuin ja rakastuin alunperin mieheeni juuri tuon vuoksi, koska itse olen konservatiivisesta ja hyvin vanhoillisesta perheestä. Halusin itsekin olla reipas ja suorasanainen, ihastuin miehen sanavalmiuteen.
Nyt kun olen aikuinen ja itsekin sanavalmiimpi sekä reippaampi, olen silti säilyttänyt lapsuudessa opitut käytöstavat ja tajunnut että suoruus ja reippaus ei sulje pois hyviä käytöstapoja.
Häpeän miestäni enkä ota häntä mukaan tietyn tyyppisiin tilaisuuksiin.
Ja kyllä- ollaan eroamassa!
Tämä!
Ihastuin samoin miehen reippauteen, joka on osoittautunut vuosien mittaan olevan lähinnä röyhkeyttä ja oman edun tavoittelua.
Ja nyt kun hän on moninkertaisesti pettänyt ja pyrkinyt viemään rahani, olen vihdoin täysin valmis päästämään irti.
Ja seurustelemaan tälläisten hyväkäytöksisten ihmisten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelmat saattavat tulla esille tai kehittyä vasta suhteen edettyä. Puoliso saattaa olla kahdenkesken ihan erilainen kuin ulkopuolisille. Seksi on hyvää. Tässä syitä.
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi kuvailun kaltainen kiltti puoliso. Mieheni on kyllä ihan sosiaalinen, mutta on niiltä taidoiltaan aika kömpelö eikä ymmärrä esimerkiksi missä ja mitä voi sanoa. Saattaa todella sopimattomassa paikassa töksäyttää jonkun kömpelön vitsin eikä osaa ollenkaan asettua toisen asemaan.
Ihastuin ja rakastuin alunperin mieheeni juuri tuon vuoksi, koska itse olen konservatiivisesta ja hyvin vanhoillisesta perheestä. Halusin itsekin olla reipas ja suorasanainen, ihastuin miehen sanavalmiuteen.
Nyt kun olen aikuinen ja itsekin sanavalmiimpi sekä reippaampi, olen silti säilyttänyt lapsuudessa opitut käytöstavat ja tajunnut että suoruus ja reippaus ei sulje pois hyviä käytöstapoja.
Häpeän miestäni enkä ota häntä mukaan tietyn tyyppisiin tilaisuuksiin.
Ja kyllä- ollaan eroamassa!
Samanlainen tilanne täällä myös. Olen kiltti sekä kotona että sen ulkopuolella, ja hoitanut sosiaaliset suhteet ja käytännön asiat perheessä. Mies on umpimielinen ja käyttäytyy kömpelösti useissa tilanteissa. Ihastuin häneen hyvin nuorena, koska näytti sievältä ja päällisin puolin kiltiltä poikamieheltä. Sitten huomasin liian myöhään itsekkyyden ja äkkipikaisuudenkin, jos asiat eivät menneet mielensä mukaisesti. Olen varmaan sopeutumisen mestari, vaikka monia nolottavia ja harmillisia tilanteita on sattunut ja olen saanut niitäkin selvitellä. Nyt alkaa sietokyky vähitellen loppua.
Vai haluaisitteko aloittaa keskustelun kanssani 90--luvun teknohymneistä tai tv-sarja American horror storystä tai kulttikirjalijoista?Miten kävisi tällainen smalltalk aiheeksi!Sanoinhan etten nyt koe oikein olevani aikuinen!
Ehkä se kiva puoliso onkin se narsisti hyväksikäyttäjä ja ilkeä vain oireilee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä tunnistan itseni ja ex-puolisoni tästä kuviosta.
Miehellä oli paljon asperger-piirteitä ja ne näkyivät mm. siten, että oli ehdoton, epäempaattinen, sosiaaliset tilanteet eli esim. illanistujaiset vieraiden ihmisten kanssa todella vaikeita ja saattoi olla hyvin tyly, epäkohtelias, jopa aggressiivisen oloinen. Osasi keskustella parista itselleen kiinnostavasta erityisalasta / harrastuksesta ja bondasi lähinnä ihmisten kanssa, jotka olivat juuri tästä samasta asiasta kiinnostuneita. Muuten oli mykkä tai todella tyly.
Minä rakastuin hänen älyynsä (hänellä on aspergereille tyypillinen erinomainen muisti ja sen myötä valtavan laaja yleissivistys) ja kyllä meillä oli hyvää mustaa huumoriakin yhdessä.
Kun tapasimme, minulla oli huono nuoren naisen itsetunto, en ole koskaan ollut se tyttö jota miehet lähestyvät ja liehittelevät. Olen perusluonteeltanikin positiivinen ja sopeutuvainen.
Elin vuosikymmenen suhteessa niin, että sopeuduin mieheni erikoisuuksiin ja koitin tsempata, että kyllä se tästä ja olihan meillä viime viikollakin tosi kivaa yhdessä, vaikka nyt taas joudun selvittelemään ja pyytelemään anteeksi mieheni rumaa käytöstä naapuria / sukulaista / työkaveriani kohtaan.
Aikuistuin ja muutuin, en jaksanut enää jatkuvasti sopeutua ja pienentää itseäni, muokata arkeamme sellaiseksi, että miehenikin olisi siinä viihtynyt.
Ero helpotti.
Mutta kyllä, olimme vuosikausia juuri se pariskunta, jossa monien mielestä mies oli ilkeä yrmy ja minä herttainen ja puhelias, ystävällinen kaikille.
Kaksi"teiniä"päätti lyöttäytyä yksiin.Yhdessä jo 30 vuotta.Kivaa on,omassa taika maailmassamme.Lapsettomuus ja rock'n roll pidentää murrosikää.🤣😂🤗
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräissä häissä vieraat olivat keskenään samaa mieltä, että onpa sulhanen herttainen ja morsian komea.
Onneksi sulhanen sai sitten eron jälkeen mukavan vaimon.
Mun mles on autisminkirjolla sekä rakastaa huonoa huumoria. Lopputuloksena hänen työkaverinsa säälivät mua, kun luulevat miehen puhuvan tosissaan niitä sovinistisia junttijuttujaan. :D Viimeksi mun kummityttöä kyyditessä mies kiekaisi jotain vastaavaa, kun kummityttö kertoi jotain elämästään. Kyllä hävetti, onneksi tytöllä on ronski huumorintaju ja nauroi vaan hersyvästi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä tunnistan itseni ja ex-puolisoni tästä kuviosta.
Miehellä oli paljon asperger-piirteitä ja ne näkyivät mm. siten, että oli ehdoton, epäempaattinen, sosiaaliset tilanteet eli esim. illanistujaiset vieraiden ihmisten kanssa todella vaikeita ja saattoi olla hyvin tyly, epäkohtelias, jopa aggressiivisen oloinen. Osasi keskustella parista itselleen kiinnostavasta erityisalasta / harrastuksesta ja bondasi lähinnä ihmisten kanssa, jotka olivat juuri tästä samasta asiasta kiinnostuneita. Muuten oli mykkä tai todella tyly.
Minä rakastuin hänen älyynsä (hänellä on aspergereille tyypillinen erinomainen muisti ja sen myötä valtavan laaja yleissivistys) ja kyllä meillä oli hyvää mustaa huumoriakin yhdessä.
Kun tapasimme, minulla oli huono nuoren naisen itsetunto, en ole koskaan ollut se tyttö jota miehet lähestyvät ja liehittelevät. Olen perusluonteeltanikin positiivinen ja sopeutuvainen.
Elin vuosikymmenen
Tää on suht yleinen kombo. Vedin joskus vertaistukiryhmää assimiesten puolisoille, ja huhhuh mitä juttuja ja elämäntarinoita siellä kuuli. Moni myönsi, että mies oli eka heistä aikoinaan kiinnostunut/muut vaihtoehdot olivat paljon huonompia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi kuvailun kaltainen kiltti puoliso. Mieheni on kyllä ihan sosiaalinen, mutta on niiltä taidoiltaan aika kömpelö eikä ymmärrä esimerkiksi missä ja mitä voi sanoa. Saattaa todella sopimattomassa paikassa töksäyttää jonkun kömpelön vitsin eikä osaa ollenkaan asettua toisen asemaan.
Ihastuin ja rakastuin alunperin mieheeni juuri tuon vuoksi, koska itse olen konservatiivisesta ja hyvin vanhoillisesta perheestä. Halusin itsekin olla reipas ja suorasanainen, ihastuin miehen sanavalmiuteen.
Nyt kun olen aikuinen ja itsekin sanavalmiimpi sekä reippaampi, olen silti säilyttänyt lapsuudessa opitut käytöstavat ja tajunnut että suoruus ja reippaus ei sulje pois hyviä käytöstapoja.
Häpeän miestäni enkä ota häntä mukaan tietyn tyyppisiin tilaisuuksiin.
Ja kyllä- ollaan eroamassa!
Samanlainen tilanne täällä myös. Olen kiltti sekä kotona että sen ulkopuolella, ja hoitanut sosiaaliset suhteet ja käytännön asiat perheessä. Mies on umpimielinen ja käyttäytyy kömpelösti useissa tilanteissa. Ihastuin häneen hyvin nuorena, koska näytti sievältä ja päällisin puolin kiltiltä poikamieheltä. Sitten huomasin liian myöhään itsekkyyden ja äkkipikaisuudenkin, jos asiat eivät menneet mielensä mukaisesti. Olen varmaan sopeutumisen mestari, vaikka monia nolottavia ja harmillisia tilanteita on sattunut ja olen saanut niitäkin selvitellä. Nyt alkaa sietokyky vähitellen loppua.
Tiedäthän, että kesäkissaa ei pidä ottaa, vaikka se näyttäisi sievältä tai söpöltä. Se kasvaa aikuiseksi kissaksi ja sillä on oma persoona, jota et voi muuttaa. Se voi olla hyvinkin umpimielinen ja kömpelö ja aiheuttaa monia noloja tilanteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun mles on autisminkirjolla sekä rakastaa huonoa huumoria. Lopputuloksena hänen työkaverinsa säälivät mua, kun luulevat miehen puhuvan tosissaan niitä sovinistisia junttijuttujaan. :D Viimeksi mun kummityttöä kyyditessä mies kiekaisi jotain vastaavaa, kun kummityttö kertoi jotain elämästään. Kyllä hävetti, onneksi tytöllä on ronski huumorintaju ja nauroi vaan hersyvästi!
Oi minulla ja miehelleni on roisi huumorintaju!Karnevalistinen mustaakin mustempaa huumoria.Kyllä naurattaa!Vitsailemme alinomaa harvoin meillä käydään mitään asiallista vakavaa jutustelua.Kepeää,sillä olenhan melkein"Asperger" sitä varmasti on myös epäilemättä puolisoni.Ei meidän huonoa huumoria ymmärrä kukaan muu!🤗😂🤣😭😅
Naiset haluavat vaarallisen miehen. Lue vaikka Olga Temosen tarina siitä miten päätyivät Tuukan kanssa yhteen. Erityisen opettavaista siinä oli miten yhtäkkiä parisuhdearvot olivatkin forever ikuisia, kun oli ensin dumpattu se vaaraton hissukka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja miehet haluavat vähän sekopäisen naisen, seksi on parempaa
Esimerkkinä huonosta huumoristamme on todeta miten osterit on yliarvostettu ruokalaji etenkin ranskalaisilla Semmoinen keuhkoista räkäisty räkäklimppi,sellaisen kun syö ja kerran pieraisee niin kohta on jo taas nälkä!Päälle päätteeksi saa vielä vatsataudin ja norin!Apua mutta pelkään oksentamista ala Triangle of sadeness elokuva!😅😭🤣😂
Vierailija kirjoitti:
Vai haluaisitteko aloittaa keskustelun kanssani 90--luvun teknohymneistä tai tv-sarja American horror storystä tai kulttikirjalijoista?Miten kävisi tällainen smalltalk aiheeksi!Sanoinhan etten nyt koe oikein olevani aikuinen!
Oikein mielelläni. Kuulostaa mielenkiintoiselta. Mutta joutuisit kuuntelemaan myös juttujani aivojen plastisuudesta ja Stephen Kingin tuotannosta, sekä sienirihmastoista 😃
Vierailija kirjoitti:
Jos olet parisuhteessa olet kai jo huomannut teillä saman, toinen on A se joka määrää ja toinen B kynnysmatto.
Hyvin paljon mahdollista.
Naapurissa asui joskus vuosia sitten vanha pariskunta. Mies oli mukava ja ystävällinen ja vaimo synkeä ja vihaisen oloinen. Sitten kävi niin, että mies kuoli, ja vaimo jäi asumaan siihen yksinään. Ja se vaimo muuttui ihan toiseksi ihmiseksi. Hänestä tuli herttainen ja ystävällinen. Synkkyys ja vihaisuus katosivat. En halua edes arvailla mitä siinä oli taustalla.
Anteeksi nyt vain kaikki mutta en ole henkisesti aikuinen enkä jaksa höpötellä niitä näitä ventovieraiden kanssa.Älkää ottako henkilökohtaisesti,en vain ole nyt oikein"aikuinen"!