Lue keskustelun säännöt.
Uusi puoliso ei kasvata lapsiaan
08.11.2025 |
Ongelma varmaan yleinen, eli uusi puoliso ei kasvata lapsiaan (3kpl). Ensi alkuun kun tutustuttiin vaikutti ihan hyvälle, säännöt/rajat kyllä olivat löysemmät kun minulla lasteni kanssa, mutta puheen tasolla niitä kuitenkin oli.
Mitä enemmän vietimme aikaa yhdessä, huomasin että puheen tasolla esiintyneet rajat eivät näkyneet toiminnassa ja arjessa.
Teinit kiroilevat missä ja milloin vaan, ovat epäsiistejä (siis tyyliin viikko käymättä suihkussa) kotiintuloaikoja ei ole, tosin teinit lähinnä ovatkin sisällä tekemättä mitään tähdellistä. Ovat koulusta pois kokoajan ja selvästi vedättävät olevansa kipeitä.
Isä kuskaa lapsia joka paikkaan ja teinit eivät toimi missään itsenäisesti. On helpompi kulkea autolla kun bussilla. Eivät käy edes kaupasta hakemassa karkkipussia yksin. Syövät ihan jumalattomasti herkkuja, jatkuvasti kaupasta kannetaan suklaata, sipsiä, paistopistettä, limua, jäätelöä ja keksipaketteja.isä tekee paljon ruokaa, lapset narraavat että oli hyvää, jotta isä pysyy tyytyväisenä, mutta seuraavassa käänteessä syövät kuitenkin isän ruoan sijasta vaan ranskalaisia, hampurilaisia, nugetteja yms, eikä isän tekemää ruokaa.
Pienin lapsista on vähemmän kumppanillani, ja on kyllä ehdottomasti kaikkein rajattomin- ja tarvisi todella kipeästi kasvatusta. Ikää on 3v, ja hän valvoo puoleen yöhön koska "ei halua" mennä nukkumaan. Ei syö oikeastaan muuta kun herkkuja ja leipää tai paistopisteen tuotteita. Ei osaa jakaa lelujaan, eikä mitään muutakaan. Saa vaikka kuun taivaalta jos pyytää.
Olen yrittänyt puhua vakavasti näistä epäkohdista, mutta puoliso loukkaantuu,uhriutuu ja keksii tekosyitä. Olen huomannut, että oma kiinnostukseni miestä kohtaan on vähentynyt, koska en voi kuvitella yhteistä tulevaisuutta saman katon alla _ikinä_. Myös seksin harrastaminen on helvetin vaikeaa jos 3v lapsi pyörii hereillä 01 yöllä ja mun oma lapseni menee nukkumaan 20 ja herää 07. En mä jaksa harrastaa seksiä kolmeen yöllä ja herätä 07.
En oikeastaan edes tiedä mitä tällä oksennuksella haen. Uskon ettei mikään auta, ja täytyy vaan miettiä että haluanko elää erillään ja olla lähinnä parisuhteessa miehen kanssa, varoen ettei omat lapset saa vaikutteita, vai erota. Ja haluaisin tietää, onko muilla tällaista? Onko joku muu kokenut saman, että uusi parisuhde, molemmilla lapsia ja toisen kertomukset perheen arjesta ja rajoista yms olisi ollut ihan vaan sanahelinää?
Kamelin selän katkaisi tänään se, että tulin omalla lapsivapaalla tänne, pienintä piti laittaa nukkumaan (vasta klo 22), sammutin telkun ja sanoin että isäsi sanoi että nyt loppuu ohjelmat ja unille, tää alkaa huutaa, ja isä sanoo että ei tarvi huutaa, saat katsoa vielä ohjelmia...oikeesti😫😫😫 mun oma lapsi olisi tossa vaiheessa ollut unilla jo ainakin 2h, ja nyt tuo keikkuu tuossa siihen asti kun oikeesti nukahtaa telkulle, koska isä on kyvytön laittamaan rajoja. Sillekin varmaan löytyy taas tuhat hyvää selitystä, mutta ainut selitys on että ei ole kykyä kasvattaa ja pitää rajoja.
Ja tosiaan itsellä on mahdotonta yrittää kasvattaa, koska lapsien todellinen vanhempi kävelee mun sanojen ja jopa omien sanojensa yli😂
Kommentit (112)
Ei ole oikeasti provo. Onko tää niin uskomattoman kuuloinen tilanne? 🙈 eikö kellään uusioperhe-ihmisellä/uuteen kumppaniin tutustuneella ole tullut tällaista tilannetta eteen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En edes jaksa lukea, onko joku pakko olla jonkun kanssa yhdessä? Iso muna?
Mietipä tarkasti mitä miehellä on sellaista, miksi sinun kannattaisi käyttää aikasi häneen (tai keneenkään mieheen) kuin muihin asioihin, ihmisiin ja yhteisöihin. Yleensä se mitä on on muna, ja koska sinä olet jo lapsesi tehnyt, et tarvitse munaa ja siittiöitä. Seksin opit kyllä hoitamaan itseksesi ja se on parempaa ilman miestä.
Odottakaa, juoksen laittamaan popparit mikroon nopeasti
Toivottavasti ette muuttaneet yhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole oikeasti provo. Onko tää niin uskomattoman kuuloinen tilanne? 🙈 eikö kellään uusioperhe-ihmisellä/uuteen kumppaniin tutustuneella ole tullut tällaista tilannetta eteen?
Uskomattomalta kuulostaa lähinnä se, millaista paskaa olet elämääsi oikein väkipakolla raahaamaassa.
Mistä maasta/maista ex-miehesi ja uusi miehesi ovat kotoisin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole oikeasti provo. Onko tää niin uskomattoman kuuloinen tilanne? 🙈 eikö kellään uusioperhe-ihmisellä/uuteen kumppaniin tutustuneella ole tullut tällaista tilannetta eteen?
Kyllä mä ainakin uskon että toi voi olla tottakin. Olen todistanut hullumpiakin juttuja.
Nyt on niin tyhmä aloittaja ettei mitään rajaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mietipä tarkasti mitä miehellä on sellaista, miksi sinun kannattaisi käyttää aikasi häneen (tai keneenkään mieheen) kuin muihin asioihin, ihmisiin ja yhteisöihin. Yleensä se mitä on on muna, ja koska sinä olet jo lapsesi tehnyt, et tarvitse munaa ja siittiöitä. Seksin opit kyllä hoitamaan itseksesi ja se on parempaa ilman miestä.
Pyh...
Oman lapsesi edun kannalta suosittelen eroa. On erittäin epätodennäköistä että mies kasvattaa selkärangan. Tuo meno tulee vaikuttamaan häneenkin ennen pitkää ja hän tulee olemaan todella katkera että hänelle ollaan ankarampia kuin muille.
Ilmoita miehen lasten äidille/äideille, että tällainen meno sitten täällä. Tuon 3-vuotiaan nukkumaanmenoista ei tasan tarkkaan tule mitään jos isin luona saa olla kuin sika pellossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan tapailette sitten vaan tapailupohjalta, ettekä muuta yhtään. Jos miehen nuorin lapsi on vasta 3v. niin se lienee järkevintä muutenkin. Kai miehellä on lapsivapsita? Tapailkaa silloin, kun lapset on äidiltään.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Nyt on niin tyhmä aloittaja ettei mitään rajaa
Ihan viisaasti hän kirjoittaa. Hän on vain tehnyt huonon päätöksen, hyvin todennäköisesti rakastuneena.
Rakastumishormonit sumentavat järkeä noin ensimmäiset 6-18kk suhteesta ja sinä aikana ollaan huomattavasti halukkaampia uskomaan vaikka minkä sortin nättiä sanahelinää.
Fakta on, että näin voisi käydä lähes kelle vaan. Kaikki me olemme höynäytettävissä. AP:n haukkuminen tyhmäksi ei muuta sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En koskaan harkinnut uusperhettä eroni jälkeen. Ja huh helpotus, että olen tuollaiselta välttynyt. Olin kyllä useamman vuoden suhteessa miehen kanssa, jolla oli lapsia, mutta näin niitä lapsia varmaan suhteen aikana max 5 kertaa. Kun eivät isällään paljon olleet, mikä taas tietysti kertoi tästä miehestäkin. Mitä kertoi kasvatusmetodeistaan, niin esim. ikärajoista ei välittänyt. Oli jopa pyytänyt poikaansa valehtelemaan ikänsä leffateatterissa.
Eihän tuota kestäisi kukaan tervejärkinen.
Siis miksi edes erota, jos lapset ovat noin pieniä taaperoita? Nehän on vasta laitettu alulle! Mihin se rakkaus hävisi?
Tätä se teettää kun ihastuu vain siihen isoon k y r p ä ä n.
En mä ainakaan jaksais tommosta.
Meinasin jo laittaa, että kasvatustyylejä on monenlaisia. Esimerkiksi meillä on aika löysää menoa ja moni tuttu/sukulainen on ilmiselvästi ollut vähän oudoksuvia. Olen vaan huomannut, että lasten ollessa pieniä oli katseita ja vihjeitä. No, nyt lapset on 19 ja 21. Ovat hyvätapaisia, ei koskaan ollut kouluaikana ongelmia. Käytös oli ysi yläkoulussakin. Todistukset hyvät (9+ keskiarvo). Sekoiluja teini-iässä tosi vähän ja kavereita paljon. Ja kumpikin on pärjännyt hienosti osa-aikatyössään lukion ohessa. Meillä vaan oli tämmöinen tyyli ja minusta me onnistuimme.
Mutta nuo sinun kuvaamasi kuulostavat vähän siltä, että kannatta kirmata karkuun. Et pysty puuttumaan asiaan saamatta hirveää sotaa lasten kanssa aikaiseksi ja eihän tommoista jaksa katsella.
Eihän tuossa suhteessa voi kukaan olla. Ero! Jos ei ole provo, ihmettelen: miten tyhmä olet, että et ole jo lähtenyt?