Lue keskustelun säännöt.
Töissämme on yksi joka ei tule kanssamme lounaalle ja kahville
08.11.2025 |
Huonontaa ilmapiiriä ja tuntuu kuin töissämme olisi ihan vieras ihminen. Muitten kanssa jaetaan ilot ja surut ja nauru raikaa pitkin päivää. Toimitko sinä näin ja jos niin miksi ihmeessä?
Kommentit (105)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kahvikuppineuroosi ja sosiaalisten tilanteiden pelko. En pysty suoriutumaan yhteisistä ruokailuhetkistä, mutta työni pystyn suorittamaan. Ehkä se olen just minä, kenestä kirjoitat.
Tiedän niin tämän tunteen. Ruokailu porukassa aiheuttaa epämukavan olon, lähes paniikin. Kädet tärisee ja on tarkoin katsottava mitä ruokaa ottaa, että saa sen haarukalla syötyä. (oikealla kädellä). Tästä on nautinto ja ilo kaukana. Siinä syy miksi otan omat eväät mukaan ja syön mieluummin yksin. Tosin en kyllä jaksa niitä juttujakaan kuunnella.
Oletko kokeillut betasalvaajaa Inderal.
Mulla on essentiell tremor, joka vaikuttaa varsinkin käsiini. Tärisevät kaiken aikaa. Perinnöllistä.
Otan pari Inderal pillerna ennen töihin lähtöä, kädet eivät tärise.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kahvikuppineuroosi ja sosiaalisten tilanteiden pelko. En pysty suoriutumaan yhteisistä ruokailuhetkistä, mutta työni pystyn suorittamaan. Ehkä se olen just minä, kenestä kirjoitat.
Tiedän niin tämän tunteen. Ruokailu porukassa aiheuttaa epämukavan olon, lähes paniikin. Kädet tärisee ja on tarkoin katsottava mitä ruokaa ottaa, että saa sen haarukalla syötyä. (oikealla kädellä). Tästä on nautinto ja ilo kaukana. Siinä syy miksi otan omat eväät mukaan ja syön mieluummin yksin. Tosin en kyllä jaksa niitä juttujakaan kuunnella.
Oletko kokeillut betasalvaajaa Inderal.
Mulla on essentiell tremor, joka vaikuttaa varsinkin käsiini. Tärisevät kaiken aikaa. Perinnöllistä.
Otan pari Inderal pillerna ennen töihin lähtöä, kädet eivät tärise.
En psystys tekemään töitäni ilman lääkitystäni. Hienomotoriikkaa vaaditaan.
Ei kauheasti nappaa tuollainen teinipissisten tasolla oleva juoruporukka, joten aivan stanan varmasti toimin samoin. Varmasti huonontaa ilmapiiriä, kun ei pääse utelemaan eikä painostamaan toista yksityisasioidensa jakamisessa, vaikka kuinka tekis mieli. Hän on siellä töissä, ansaitsemassa palkkansa, jolla elää omaa elämäänsä. Hänellä ei ole mitään tilivelvollisuutta liittyä seuraanne eikä tilittää omasta elämäntarinastaan siivuakaan, jos hän ei halua. Niin kauan, kun hän tekee työnsä asianmukaisesti, ei kenelläkään ole nokankoputtamista. Ei edes teillä teinipissiksillä.
Meillä oli tuollainen työkaveri. Oli ollut firmassa jo ennen useimpia meistä, ei osallistunut yhteisiin juttuihin, neuvoi, jos häneltä kysyi, mutta ei koskaan oma-aloitteisesti. Oudosti tiesi aina ennen muita kaikki järjestelmävaihdot jne. Vähän me sille naureskeltiin, pomokin, mutta koska ei ollut haitaksi, niin mitä siinä sitten sanomaan.
Sitten työkaveri sai perinnön tai voitti lotossa, joka tapauksessa jäi yllättäen pois ja meiltä jäi palkat saamatta. Firman laskuja jäi maksamatta, asiakkaat soitteli tilausten perään jne. Selvisi, että tämä muori oli meidän lounataukojen aikana tehnyt firman asioita, huolehtinut palkat maksuun ja lomat kohdalleen, varmistanut maksuliikennettä ja toiminut omistajan oikeana kätenä. Meni melkein vuosi ennen kuin oli hoksattu, mistä kaikesta hän huolehti "tekemättä mitään".
Vierailija kirjoitti:
En minäkään työelämässä vielä ollessani ollut tekemisissä työkavereiden kanssa muuten kuin työasioissa. Miksi olisi pitänyt?
Yksi miespuolisista kollegoistamme ei puhu paljon työajan ulkopuolisista asioista, paitsi silloin kun juttelee meidän sinkkunaisten kanssa siitä, kuka meni naimisiin, kuka sai lapsen ja niin edelleen. Hän myös julkaisee mielellään outoja mielipiteitä sosiaalisessa mediassa, kuten millaista on 30-vuotiaalle naiselle, jolla ei ole poikaystävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syön yksin, juon kahvini yksin. Käyn töissä rahan takia. En etsi ystäviä, seurustelukumppania tai yhteisöä. Ei voisi vähempää kiinnostaa muut työntekijät. Teen mielummin töitä kuin jauhan turhaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antakaa olla rauhassa.
Kyllä, työskentelen aina mieluummin yksin. Lähden työpisteeltäni sen jälkeen, kun kollegani ovat menneet lounaalle, jotta emme tee päällekkäisyyksiä. Sitten, kun he palaavat työpöytiinsä lounaan jälkeen, otan puolentoista tai tunnin torkut. Yrityksellämme on avoin tila, ja joskus siellä on hieman meluisaa, kun kollegani työskentelevät, mikä vaikuttaa lounastaukooni. Usein herätän kollegoideni puheeseen ennen kuin herätyskelloni soi.
Jos tämä henkilö haluaa nukkua sikeämmin avokonttorissa, teidän kaikkien tulisi yrittää pysyä hiljaa tai työskennellä pienessä kokoushuoneessa. Teidän ei todellakaan pitäisi häiritä muiden ihmisten lepoa; olette todella ajattelemattomia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinkkujen syrjintää. Muut puhuu lapsistaan toinen asuu yksin.
Meillä on naimisissa oleva miespuolinen työtoveri, joka usein tiedustelee naispuolisten työtovereidemme romanttisista suhteista. Hän vaikuttaa olevan melko huolissaan yli 25-vuotiaista sinkuista naispuolisista työtovereistamme ja uskoo heidän olevan viallisia tuotteita, joita kukaan mies ei halua.
🤣
Tämä henkilö on henkilöstöpäällikkömme, joka jopa muistuttaa kaikkia influenssakauden aikana varotoimista seksin aikana influenssaviruksen saamisen välttämiseksi ja ristitartuntojen välttämisestä lemmikkien kanssa kosketuksissa.
Minua ei yksinkertaisesti huvita. Teen työni ja käyn toki työkavereiden kanssa asiallisia keskusteluja mutta meillä on just tämmöinen vanhojen kääkkien porukka jonka mielestä kaiken pitäisi mennä heidän sanelun mukaan.
Pahimpien haahkojen kanssa pomotkin olivat välillä ongelmissa, kun syyttivät yhtä epäsosiaalista työkaveria jopa työpaikkakiusaamisesta kun ei halunnut osallistua juorupiiriin ja tämän ilmoitti myös ääneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lounas- tai kahvihetki voi olla päivän ainoa mahdollisuus olla rauhassa ja ottaa vähän omaa aikaa. Ruuhkavuodet esim.
Vierailija kirjoitti:
Minua ei yksinkertaisesti huvita. Teen työni ja käyn toki työkavereiden kanssa asiallisia keskusteluja mutta meillä on just tämmöinen vanhojen kääkkien porukka jonka mielestä kaiken pitäisi mennä heidän sanelun mukaan.
Pahimpien haahkojen kanssa pomotkin olivat välillä ongelmissa, kun syyttivät yhtä epäsosiaalista työkaveria jopa työpaikkakiusaamisesta kun ei halunnut osallistua juorupiiriin ja tämän ilmoitti myös ääneen.
Meidän yrityksessämme asia on täysin päinvastoin. Tämä itsepäinen vanha mies luulee olevansa meidän kollegoiden onnellisin ihminen, koska hänellä on vaimo ja poika rinnallaan. Tämä johtuu siitä, että monien naispuolisten kollegoiden lisäksi, joilla ei ole kumppaneita tai lapsia, monet miespuoliset kollegat ovat ulkomaankomennuksella, mikä tarkoittaa, että heidän kumppaninsa ja lapsensa eivät ole heidän kanssaan lyhyitä aikoja. Hän kertoi meille kerran kaikille, että olemme joukko säälittäviä olentoja ilman seksielämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on erityspiirteinen lapsi, joka pienenä usein soitti mulle töihin just aamu- tai iltapäiväkahvin aikaan. En halunnu kertoo hänen haasteistaan töissä enkä joutua puhumaan muiden kuulten niin aloin jäädä kahveilta pois. Hänen kasvettua tapa jäi päälle, kun ei muutenkaan kahviköörien jutut niin iske.
Ei kaikki halua syödä ulkona tai syödä porukassa, ihan ok. Kutsun kyllä aina kaikki lähikollegat mukaan lounaalle, ne lähtee jotka lähtee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tuo huonontaa ilmapiiriä, niin jotain nyt jo vialla teidän työporukassa. Ja syy ei tosiaan ole tässä, joka ei lähde teidän mukaanne. Tämön on pakko olla provo.
Vierailija kirjoitti:
Se on työpaikka eikä kavereiden kikatteluryhmä. Kikatelkaa keskenänne ja antakaa toisen olla rauhassa. Ei ole pakko olla "kaveri" joittenkin kanssa vaan sen takia et työskentelee samasssa paikass. Mikä vtun lastentarha sä kuvittelet työpaikan olevan. No, on teillä siellä näköjään yksi aikuinenkin, se joka kiertää teidät kaukaa.
Niin, ei olla enää haalarinuorisoa.
On todellakin provo, ja vielä huono sellainen...
Vierailija kirjoitti:
Jos tuo huonontaa ilmapiiriä, niin jotain nyt jo vialla teidän työporukassa. Ja syy ei tosiaan ole tässä, joka ei lähde teidän mukaanne. Tämön on pakko olla provo.
Yritämme parhaamme mukaan olla ystävällisiä hänelle, koska hän on yrityksen konkari, vanhin ja ennen kaikkea henkilöstö- ja operatiivinen johtajamme. Joten vaikka hän saapuisi myöhässä, lähtisi aikaisin tai pitäisi yli puolitoista tuntia lounastaukoaan, emme sano mitään; jopa pomo mukautuu häneen. Hän ilmaisi kerran, kuten AP, haluttomuutensa kommunikoida paljon meidän nuorempien, tavallisten työntekijöiden kanssa, ja tämän viestin on luultavasti tehnyt hän itse, ikään kuin hän olisi uhri.
Meillä kanssa on töissä tällainen henkilö, työt sujuu mainiosta hänen kanssa, vaikka ei tule lounaalle. Ehkä itse miettisin, miksi jonkun henkilön omat valinnat jää sinua niin kaivelemaan. Itselle tuo iloa tutustua kollegoihin, mutta ei kaikki ole töissä etsimässä kavereita tai tutustumassa kollegoihin henkilökohtaisesti, eikä se haittaa minua.
Itsekin välttelen yhden porukan kanssa lounastamista, koska olen ollut heidän kanssaan lounaalla ja ei vaan klikkaa, puhuvat aika paljon golfista, autoista ja alkoholista. Mielummin menen yksin, kun heidän kanssaan.
Vierailija kirjoitti:
Nauru raikaa kenties niin typeristä jutuista ettei kaikkia kiinnosta.
Joskus tätä näkee myös esimerkiksi taloyhtiöissä. Lenkkisauna, talkoot,... voivat muodostua painajaiseksi, jos muiden jutut eivät kiinnosta itseä. Esimerkiksi henk.koht. en jaksa kuunnella juuri yhtään ns. alapääjuttuja, vaikka mies olenkin...
Minä! Miksi?
Koska muu porukka teki äärettömän selväksi, etten kuulu porukkaan! No hitto, pitäköön tunkkinsa. Ovat rehellisesti sanottuna järkyttävän pölyttyneitä ja kaavoihinsa kangistuneita kääkkiä, jotka ei osaa muuta kuin valittaa ja puhua muista pahaa. Oma olo on nykyään iloinen ja jaksan työssäkin 100x paremmin, kun en ole siinä myrkyllisessä ilmapiirissä kahvitaukoja ja lounasta.