Lue keskustelun säännöt.
Töissämme on yksi joka ei tule kanssamme lounaalle ja kahville
08.11.2025 |
Huonontaa ilmapiiriä ja tuntuu kuin töissämme olisi ihan vieras ihminen. Muitten kanssa jaetaan ilot ja surut ja nauru raikaa pitkin päivää. Toimitko sinä näin ja jos niin miksi ihmeessä?
Kommentit (105)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työkaverit, niin mukavia kuin ovatkin, kuitenkin kuormittavat. Olen se työpaikan henkilö, jolta tykätään kysyä asioista ihan jatkuvasti. En jaksa olla käytettävissä vielä tauoillakin. Ei millään pahalla. En mitenkään osallistu mihinkään työpäivien ulkopuolisiin aktiviteetteihin. En todellakaan osallistu esim työpaikan pikkujouluihin.
Jossain isossa firmassa tuo voi vielä onnistua. Kuitenkin aika suuri osa yrityksistä on pieniä ja keskisuuria ja jos tapana on että esim. kaikki osallistuu aktiviteetteihin ja sitten on yksi joka excludaa itsensä joka kerta, kyllä sen alkaa pomotkin muistaa. Sitten kun pitää miettiä kenelle jaetaan palkankorotuksia ja kuka irtisanotaan ekana kun työt vähenee, on hyvä valintaperuste jo olemassa.
hhahahah "excludaa"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinkkujen syrjintää. Muut puhuu lapsistaan toinen asuu yksin.
Meillä on naimisissa oleva miespuolinen työtoveri, joka usein tiedustelee naispuolisten työtovereidemme romanttisista suhteista. Hän vaikuttaa olevan melko huolissaan yli 25-vuotiaista sinkuista naispuolisista työtovereistamme ja uskoo heidän olevan viallisia tuotteita, joita kukaan mies ei halua.
Vierailija kirjoitti:
mt-ongelmainen
en ole, en vaan jaksa jauhaa kaikkea hömppää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työkaverit, niin mukavia kuin ovatkin, kuitenkin kuormittavat. Olen se työpaikan henkilö, jolta tykätään kysyä asioista ihan jatkuvasti. En jaksa olla käytettävissä vielä tauoillakin. Ei millään pahalla. En mitenkään osallistu mihinkään työpäivien ulkopuolisiin aktiviteetteihin. En todellakaan osallistu esim työpaikan pikkujouluihin.
Jossain isossa firmassa tuo voi vielä onnistua. Kuitenkin aika suuri osa yrityksistä on pieniä ja keskisuuria ja jos tapana on että esim. kaikki osallistuu aktiviteetteihin ja sitten on yksi joka excludaa itsensä joka kerta, kyllä sen alkaa pomotkin muistaa. Sitten kun pitää miettiä kenelle jaetaan palkankorotuksia ja kuka irtisanotaan ekana kun työt vähenee, on hyvä valintaperuste jo olemassa.
Minä olen tuollainen, mutta ei se ketään haittaa. Olen kuitenkin pidetty henkilö ja ystävällinen kaikille, mutta nuo yhteishommat vaan jätän väliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinkkujen syrjintää. Muut puhuu lapsistaan toinen asuu yksin.
Meillä on naimisissa oleva miespuolinen työtoveri, joka usein tiedustelee naispuolisten työtovereidemme romanttisista suhteista. Hän vaikuttaa olevan melko huolissaan yli 25-vuotiaista sinkuista naispuolisista työtovereistamme ja uskoo heidän olevan viallisia tuotteita, joita kukaan mies ei halua.
🤣
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minäkään jaksa kuunnella sitä lapsiperheiden paskajuttuja tai sitä minkä auton aikoo seuraavaksi ostaa. Syön evääni rauhassa ja jatkan töitä. Nämä kuluttaa ruokailuun yli puolitoista tuntia.
Minusta tuossa ei ole mitään outoa. Minulla on aina ollut työkavereita, jotka haluavat viettää taukonsa yksin. Minäkin olen viettänyt. Tällä hetkellä syön ruokani kahden miehen kanssa. En osallistu tyhypäiviin, enkä pikkujouluihin.
Käyn töissä tekemässä työni. Saan palkkaa, että voin maksaa kaikki kuluni.
En ole etsimässä sieltä ystäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi hänen pitäisi tulla teidän typerysten kanssa haahuilemaan?
Vierailija kirjoitti:
Se on työpaikka eikä kavereiden kikatteluryhmä. Kikatelkaa keskenänne ja antakaa toisen olla rauhassa. Ei ole pakko olla "kaveri" joittenkin kanssa vaan sen takia et työskentelee samasssa paikass. Mikä vtun lastentarha sä kuvittelet työpaikan olevan. No, on teillä siellä näköjään yksi aikuinenkin, se joka kiertää teidät kaukaa.
Tämä henkilö on jopa melko hidas vastaamaan työasioihin. Joskus hän ei vastaa ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Id*ootti töissä tehdään töitä eikä jaeta iloja ja suruja.
Tuon eväät töihin, kun haluan pitää vaan 20 minuutin ruokatauon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kahvikuppineuroosi?
Ei.
hän juo joskus kahvia, mutta useammin hän mieluummin pitää vahvasta teestä.
Vierailija kirjoitti:
Se on työpaikka eikä kavereiden kikatteluryhmä. Kikatelkaa keskenänne ja antakaa toisen olla rauhassa. Ei ole pakko olla "kaveri" joittenkin kanssa vaan sen takia et työskentelee samasssa paikass. Mikä vtun lastentarha sä kuvittelet työpaikan olevan. No, on teillä siellä näköjään yksi aikuinenkin, se joka kiertää teidät kaukaa.
Tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työkaverit, niin mukavia kuin ovatkin, kuitenkin kuormittavat. Olen se työpaikan henkilö, jolta tykätään kysyä asioista ihan jatkuvasti. En jaksa olla käytettävissä vielä tauoillakin. Ei millään pahalla. En mitenkään osallistu mihinkään työpäivien ulkopuolisiin aktiviteetteihin. En todellakaan osallistu esim työpaikan pikkujouluihin.
Jossain isossa firmassa tuo voi vielä onnistua. Kuitenkin aika suuri osa yrityksistä on pieniä ja keskisuuria ja jos tapana on että esim. kaikki osallistuu aktiviteetteihin ja sitten on yksi joka excludaa itsensä joka kerta, kyllä sen alkaa pomotkin muistaa. Sitten kun pitää miettiä kenelle jaetaan palkankorotuksia ja kuka irtisanotaan ekana kun työt vähenee, on hyvä valintaperuste jo olemassa.
Minä olen tuollainen, mutta ei se ketään haittaa. O
Niin minäkin. Juttelen lyhyesti työn ohessa, joskus enemmänkin, ja olen ystävällinen ja kohtelias kaikille muuten. Tykkään ruokailla ja kahvitella rauhassa. Ei ole ketään loukannut tähän asti.
Kumma firma se sellainen pk-yritys, jolla on varaa maksaa pälätyksestä ja sosiaalisesta toiminnasta. Meillä palkka sekä palkankorotukset tulee hyvin tehdystä työstä ja tuottavuudesta.
Ap, antaisit olla.
Mikä ikäsi on kun ei ole vielä niin paljo elämänkokemusta että tällästä ihmettelet?
Syitä saattaa olla kaikki edellä mainitut ja plus että ei tunne tarvetta kuulua teidän kotkottavaan vai oliko kikattavaan kanalaumaan.
Todennäkösesti puhutte paskaa muista kun juttelette. Ei se vaan kaikkien luonteella onnistu.
Minulla on astma ja hajusteyliherkkyys, päättele siitä.
En ole mutta töitä ollaan tekemässä. Ei tarvi kavereita olla.
Vierailija kirjoitti:
Eli teillä on yksi joka tekee työt sillä aikana kun muut juoruilevat. Kuulostaa valtion hommilta.
Toimistotilamme ja keittiömme ovat avoimet ja yhteydessä toisiinsa, joten kaikki äänet kuuluvat selvästi. Meillä muilla on puolen tunnin lounastauko, ja pyrimme pitämään yllä tasaista tahtia, jotta toimistossa on lounaan jälkeen suhteellisen hiljaista, eikä kahvinkeittimen ja mikroaaltouunin ääni kuulu. Mutta tämä henkilö syö lounasta eri aikaan kuin me. Sitten, kun aloitamme työmme lounaan jälkeen, hän kuorsaa kovaa työpöytänsä ääressä.
En minäkään työelämässä vielä ollessani ollut tekemisissä työkavereiden kanssa muuten kuin työasioissa. Miksi olisi pitänyt?
Tiedän niin tämän tunteen. Ruokailu porukassa aiheuttaa epämukavan olon, lähes paniikin. Kädet tärisee ja on tarkoin katsottava mitä ruokaa ottaa, että saa sen haarukalla syötyä. (oikealla kädellä). Tästä on nautinto ja ilo kaukana. Siinä syy miksi otan omat eväät mukaan ja syön mieluummin yksin. Tosin en kyllä jaksa niitä juttujakaan kuunnella.