Miten perheet pärjäsivät ennen vuotta 1996?

ja osa joudutaan sijoittamaan kauemmaksi, kahden bussimatkan päähän. Epävarmaa ja tylsää tämä odottaminen:(

Vuonna -03 oli sama juttu edellisen lapsen haun kanssa ja taisimme saada jonkun poismuuttajan paikan.

Vuonna -89, kun taas haimme esikoiselle hoitopaikkaa lähimpään päiväkotiin, tuli vastaus aika nopsaan ja hän aloittikin tosi kivassa ryhmässä. Olihan se vähän sääli ottaa toinen pois hoidosta, mutta syy oli kyllä sen arvoinen; syntyi pikkuveli! Seuraavat kolme vuotta ovat yksi elämäni ihannimmista jaksoista, kun me kolme elimme luksusaikaa kotona. Sitten tulikin aika palata työelämään ja eikun tarhahaut sisään. Nyt emme saaneetkaan lapsia siihen ihan viereiseen päiväkotiin, mutta johtaja oli tosi mukava ja yhdessä mietimme seuraavista vaihtoehdoista parhaan ja soitto sinne, hakemukset sisään ja seuraavan valitakokouksen jälkeen tulikin ilmoitus päivähoitopaikoista.

Ts. nyt ei kyllä tule mitään eroa mieleen siihen 90-luvun hoitotarpeen tyydyttämiseen vastaan tätä päivää.

Isommilla tuloilla ennen ne ongelmat olivat.

täysin mökkihöperö, riehui ja hakkasi lapsiaan pikkuasioistakin. huhhuh.

Ja neljäs syntyi v. 96. Ei siinä ollut mitään eroa tähän päivään. Kotihoidontukea sain ja hoidin lapset kotona niin kuin nyt nuorimmaistanikin. 90-luvun alun lamavuosina poistettiin verotuksen lapsivähennys ja nostettiin lapsilisiä ja kotihoidontukea (joita sitten Lipposen eka hallitus taas leikkasi). Tuntuu niin kuin puhuisitte jostain muinaisajasta.

Helsingissä asuttiin ja IHAN samat meiningit kun nytkin perheiden työ/ opiskelu -hoitoonviemisten kanssa.

Luuletteko kaikki nuoret äidit, että parikymmentä vuotta sitten elettiin jossain ' vanhan ajassa' (tai no enhän mä tiedä miten maalla, kun oon paljasjalkainen stadilainen?). Meidän esikoisen ja kuopuksen vauva-ajassa ei ole muuta eroa kun, että kantoliinan korvasi silloin sellainen olanylikantolauta, kertakäyttövaipat oli pampersia mutta kestot oli harsot+muovi. Yhdistelmärattaat meillä oli jo ekalla mutta niissä oli neljä rengasta, silloin ei ollut kolmirenkaisia ja nettiä ei ollut kotona (tietokoneet kylläkin tuttuja pankista). No, eipä siinä muuta eroa ja päivähoito oli samanlaista kun nytkin, samoin seurakunnan kerhot, leikkipuistojen ja seurakuntien perhekerhot.

ps. muumimaailmassakin käytiin jo v. 1993 ..

Vierailija:

26 teillä oli varmaan sitten aikoinaan pienet tulot.

Isommilla tuloilla ennen ne ongelmat olivat.

[quote author="Vierailija" time="17.04.2007 klo 12:47"]

Melko vaikeaahan tuo on varmasti ollut.

- Pikkulapsia jätettiin yksin kotiin (usein jostain 5v alkaen)
- Isommat sisarukset/naapurin teinit/mummot hoitivat.
- Kunnilla oli enemmän kodinhoitajia tarjota lapsiperheisiin.
- Kotiapulaisen palkkaaminen oli yleisempää

[/quote]

Ehkä joskus 70-luvulla on ollut tuollaista. Mutta aloittaja puhui ajasta ennen vuotta 1996. 90-luvulla oli aika samanlaista kuin nykyaikanakin, ei yhtään kuvailemasi kaltaista.

80-luvun alussa, kun olin itse lapsi, en tosiaan ollut päiväkodissa eikä ollut kukaan muukaan tuttu. En ikinä oo tullut ajatelleeksi asiaa, mutta tosiaan, äidin hyvistä tuloista se varmaan johtui (lääkäri, isä virastohommissa). Ekat pari vuotta mulla oli ihana hoitotäti kotona, sitten kävin hoidossa ainakin kolmessa eri naapuriperheessä, joista kahdessa mua kiusattiin. Pihassa ois ollut myös pph, mutta äiti oli kuullut siitä jotain huonoja juttuja niin ei halunnut laittaa sille. Eskariin menin sit lähipäiväkotiin, puolipäiväisesti.

Mun pikkuveli syntyi 1980-luvun lopussa, ja se koki myös kaikki vaihtoehdot (paitsi ei päiväkotia): sukulaiset, kaksi eri pph-perhettä, yhteinen hoitotäti toisen perheen kanssa sekä kotona hoitamassa käynyt 16-vuotias tyttö, joka oli näistä kaikkein paras. Synnynnäinen lastenhoitajalahjakkuus, mahtava tyyppi. Vieläkin koko perhe muistelee häntä lämmöllä, veljeni myös. Ja mä itse hoidin sitä 13-vuotiaana yhtenä kesänä pari viikkoa, kun veli oli kolmen, jotenkin kai hoitajien lomat meni silloin hassusti.

Muuten, tuo 1200 mk kymppitonnin nettotuloista on ihan linjassa nykykustannusten kanssa, reilut kymmenen prossaa käteenjäävistä tuloista. Meillä perheen nettotulot on reilut 4000 euroa ja kahdesta lapsesta päiväkotimaksut noin 450e (mikä on tietysti maksimi, eli ois sama vaikka tienattais tuplasti enemmän). Lainakorot toki on "vähän" erit kuin sillon :D

Siskoni lapset ovat syntyneet 91,92 ja 94

Oli hoitovapaalla niin, että nuorin täytti 3v ja kaikki lapset olivat kotona. On lto ja ihmettelee vieläkin, että miksi tuodaan esikoiset hoitoon, kun äiti on äitiyslomalla vauvan kanssa.

[quote author="Vierailija" time="17.04.2007 klo 11:36"]

Kun ei subjektiivista päivähoito-oikeutta ollut?

[/quote]

Kyllä 90-95 syntyneet lapset oli ihan normaalisti päiväkodissa, eikä heitä mikään tytönhuitukka hoitanut :)

Ainoa oli, että kun oli äitiyslomalla, piti isommat lapset ottaa kotiin. Ja kun oli hoitovapaalla, pysyi isommat lapset kotihoidossa.

Päivähoitopaikkoja sai hyvin, kun ei ollut virikelapsia.

Olen kirjoittaja 31, tässä jotain "vanhaa aikaa"

http://www.vauva.fi/keskustelu/1476391/ketju/onko_moraalisesti_oikein_etta_suomalaiset_paivakod

Jo -70 luvulla päiväkoti oli ihan yleinen hoitovaihtoehto. Päiväkoteja oli paljon. Myös ennen vuotta -96, kunta oli velvollinen järjestämään hoitopaikan työssäkäyvän ja opiskelijan lapselle. Myös erityisenhoidon ja -tuen tarvitsijat pääsivät hoitoon, vaikka äiti olisi ollut kotona, niin kuin kuuluukin.

En kannata subjektiivista oikeutta hoitoon. Äitien kuuluisi itse hoitaa lapsensa kotona ollessaan. En todellakaan ymmärrä sitä, että lapsi viedään päiväkotiin hakemaan kaverikontakteja ja virikkeitä. Leikkipuistosta ja kaveriperheistä ne löytyi!