Sain rintasyöpädiagnoosin ja se on nyt leikattu. Tämä on ihan kamalaa, pitää vielä odottaa kasvaimen patologista tutkintaa
joka kestää yli kuukauden leikkauksesta. Joka puolella kroppaa on jotain tuntemuksia/oireita, joka toinen päivä olen paniikissa ja muutoin vähän rauhallisempi.
Lääkärien oletus taitaa olla että ei olisi levinnyt, mutta itselläni on paha aavistus :(
Kommentit (11)
Hei, ikävä kuulla tilanteestasi. Hyvä kuitenkin, että olet saanut hoitoa. Epätietoisuus ja odottaminen on monesti pahinta. Koita tehdä itsellesi tuttuja asioita, jutella jonkun kanssa ja keskittyä hetkeen.
Toivon sinulle parasta ja siunausta.
Rintasyöpää on Suomessa ja maailmalla tosi paljon. Asian hyvä puoli on se , että sitä on tutkittu paljon. Levinneenkin rintasyövän kanssa voi elää hyvää elämää, joskus jopa kymmeniä vuosia sopivan lääkityksen kera. Jos syöpä on paikallinen tai vain vähän levinnyt, se voidaan parantaakin.
Yritä ajatella, että koska et voi tehdä asian suhteen nyt mitään niin ei stressaamisestakaan ole mitään hyötyä. Nyt kannattaa nauttia elämästä ja pitää hyvä huolta itsestään. Toivotaan parasta, paljon tsemppiä sinulle!
Pyydä rauhoittavia pienellä kynnyksellä! Noin kova, jopa eksistentiaalinen stressi ei tee hyvää eikä sitä tarvitse kestää ilman lääkitystä. Toivottavasti saat hyviä uutisia!
Kiitos teille kauniista sanoistanne, tuli ihan tippa linssiin, kun muutenkin on tunteet pinnassa.
<3
Sellaista syöpäsairaan elämä on. Puoliso sairastui viisi vuotta sitten toiseen syöpään, sai hoidot ja ns. parani. Nyt taas löytyi kasvain ja here we go again. Ei tämä vissiin lopu koskaan. Loppuelämän epätietoisuus.
Parantumattomaan syövän kanssa oppii elämään. Älä vertaa itseäsi muihin terveisiin kavereihin. Yritä tehdä kaikkea kivaa mistä nautit. Hoidot on rajuja, mutta niistä onneksi toipuu. Suosittelen psykiatrista keskusteluapua ja vertaistukea. Ole kiltti itsellesi. Kerro peloistasi ja huolehdi hyvästä kunnosta, maistuvasta ruuasta, liikunnasta, levosta ja hengähdyshetkistä. Älä kadota omaa itseäsi. Naura niin paljon kuin naurattaa; eli kepeys antaa voimia.
Kyllä aivan täysin ja sydämestäni ja suurella myötätunnolla " elän" mukanasi. Toivon suuresti etteivät vain nämä " hyvää" tarkoittavat tee sitä mitä jouduin kokemaan: hoidoista avuttomana enimmäkseen makoilin sohvalla kun eräät kävi katsomassa , hyvä niin, mutta miksi kuvittelivat että haluan että minulle kuolemista vain tyrkytetään, tiedän sen muutenkin. Ensin lähetetään musiikkia joka kertoo pelkästä kuolemanpelosta ja suoraan kysytään pelkäänkö minä kuolemaa , sama ihminen totesi että " kyllä minä sitten tuon kukan haudallesi". Yksi totesi: " onhan se testamentin teko kallista mutta kannattaa se tehdä , ettei sua sitte v.ta kuka sun omaisuutesi saa. Ja yksi sun toinen luetteli minulle täysi ventovieraat tuttavansa minulle: " se kuoli syöpään ja se ja se, pitkät listat. Jos ei mitenkään muuten kykene syöpäsairasta kohtaamaan kuin mainitsemani kokemukset niin voi jumalauta pitäkää se turpanne kiinni. Sinulle aloittaja toivon huomattavasti fiksumpia kanssa ihmisiä. Lopuksi, enkeleitä sinulle lähetän.Ps.älytön neuvo eräältä: " kepeys antaa voimaa". Voi ristus, kunhan et nyt joutuisi karman kanssa tekemisii , kuin moni muu.
Vierailija kirjoitti:
Ja sori, en halua kenenkään mieltä tällä pahoittaa, vertaistukea saisi varmaan syöpäyhdistyksen kauttakin :(
Älä turhaan pyydä nyt anteeksi , en minä ainakaan mieltäni pahoittanut, "samassa veneessä mennään." Aina löytyy mielensäpahoittajia, suurin osa niitä joilla ei ole mitään omakohtaista kokemusta.
Vastaan sinulle syöpäpotilaan omaisena.
Soita hoitavaan sairaalaan ja kysy vastauksia. Yli kuukauden odotusaika on järjettömän pitkä. Yritä hoputtaa sairaalaa.
Sulla pitäisi olla jälkitarkastus melko nopeasti. Puhu asiasta myös lääkärille.
Selvitä lääkäriltä myös alkaako sulla sädehoito vai sytostaatit ellei hoitoja aloitettu jo ennen leikkausta
Pyydä keskusteluapua
Muista ettei mikään tunne ole väärä tai kielletty. Sun ei tarvitse suorittaa syöpäpotilaan roolia vaan saat olla juuri sellainen kuin olet tai miltä tuntuu.
Sun ei tarvitse tukea ketään vaan olet oikeutettu kaikkeen mahdolliseen tukeen
Voimia sinulle
Ja sori, en halua kenenkään mieltä tällä pahoittaa, vertaistukea saisi varmaan syöpäyhdistyksen kauttakin :(