Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksi jotkut ihmiset ottavat koirikseen saksanpaimenkoiran, rottweilerin tai dobermannin?
04.11.2025 |
Kaikista koiraroduista nuo kun on kultaisia noutajia ja labbiksia ym kivan luonteisia koiria. Ymmärrän vielä jotenkin jos asuu maalla ja on tilaa liikkua ja ehkä turvaksi kun asuu syrjässä, mutta kaupungissa. Kuvitteleeko omistaja että raiskaajia ja murhaajia vaanii joka puolella ja sen takia turvaksi? Pienessä asunnossa ihmisen kokoinen eläin.
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
Lisään tähän listaan vielä Bokserin, joka noiden muiden lisäksi on vanha saksalainen palveluskoirarotu. Kaikki erittäin hyviä suojeluviettisiä koiria jotka vaativat koulutuksen. Harmillisesti ihmiset ottavat koiria tutustumatta rodun käyttötarkoitukseen ja historiaan. Otetaan pelkän ulkonäön tai koon takia. Itselläni on ollut Boksereita ja Rotweilereita, ja mikäli nykytilanteeni sallisi, minulla olisi edelleen jompikumpi rodun edustaja.
Bokseri on mahtava rotu, mutta nykyisin todella sairas. Ja niitä näkee todella harvoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asun vantaalla myyrmäessä ja olen pienikokoinen nuori nainen, joten iso saksanpaimenkoira tuo hyvää turvaa ulkona liikkuessa.
Vierailija kirjoitti:
"Höpöhöpö. Tunnen useita saksanpaimenkoiria eikä mikään niistä pure vieraita, vaikka nämä huitoisivat kuinka. Ei ole myöskään tuollaista vahtimista, vaan koira antaa vieraan liikkua ihan vapaasti. Avainsana: koulutus. Kun koira koulutetaan oikein, se ei sekoile tuolla tavalla. Edes poliisikoirat eivät toimi noin vapaa-ajalla. Sakemanni on hyvin älykäs rotu ja siksi se ymmärtää, milloin ollaan töissä ja milloin ei. "
Tuota ominaisuutta on jalostettu pois, koska nykyihminen ei pidä sitä haluttavana. Itselläni on lähes 40 vuoden kokemus rodusta, virkakoiria pääasiassa, myös yksi eläköitynyt sotakoira Niinisalosta. Tosin vielä 30 vuotta sitten ei juuri ollut eroja käyttö- ja näyttelylinjojen välillä. Olen myös SPL:n hyväksymä kasvattaja ysärin alusta eli tunnen rodun melko hyvin.
Ei kyse ole jalostuksesta, vaan siitä, mitä koiralle on opetettu. Sakemanni on nopea oppimaan ja palveluskoirana tottelevainen luonne. Ei se pure tai vaani, kun se opetetaan toimimaan niin vain käskystä.
Vierailija kirjoitti:
"Höpöhöpö. Tunnen useita saksanpaimenkoiria eikä mikään niistä pure vieraita, vaikka nämä huitoisivat kuinka. Ei ole myöskään tuollaista vahtimista, vaan koira antaa vieraan liikkua ihan vapaasti. Avainsana: koulutus. Kun koira koulutetaan oikein, se ei sekoile tuolla tavalla. Edes poliisikoirat eivät toimi noin vapaa-ajalla. Sakemanni on hyvin älykäs rotu ja siksi se ymmärtää, milloin ollaan töissä ja milloin ei. "
Tuota ominaisuutta on jalostettu pois, koska nykyihminen ei pidä sitä haluttavana. Itselläni on lähes 40 vuoden kokemus rodusta, virkakoiria pääasiassa, myös yksi eläköitynyt sotakoira Niinisalosta. Tosin vielä 30 vuotta sitten ei juuri ollut eroja käyttö- ja näyttelylinjojen välillä. Olen myös SPL:n hyväksymä kasvattaja ysärin alusta eli tunnen rodun melko hyvin.
*siis omassa omistuksessa on ollut koiria lähes 40 vuotta, mutta koko ikäni vauvasta saakka olen elänyt sakemannien kanssa. Siksipä se on minulle koiran prototyyppi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Höpöhöpö. Tunnen useita saksanpaimenkoiria eikä mikään niistä pure vieraita, vaikka nämä huitoisivat kuinka. Ei ole myöskään tuollaista vahtimista, vaan koira antaa vieraan liikkua ihan vapaasti. Avainsana: koulutus. Kun koira koulutetaan oikein, se ei sekoile tuolla tavalla. Edes poliisikoirat eivät toimi noin vapaa-ajalla. Sakemanni on hyvin älykäs rotu ja siksi se ymmärtää, milloin ollaan töissä ja milloin ei. "
Tuota ominaisuutta on jalostettu pois, koska nykyihminen ei pidä sitä haluttavana. Itselläni on lähes 40 vuoden kokemus rodusta, virkakoiria pääasiassa, myös yksi eläköitynyt sotakoira Niinisalosta. Tosin vielä 30 vuotta sitten ei juuri ollut eroja käyttö- ja näyttelylinjojen välillä. Olen myös SPL:n hyväksymä kasvattaja ysärin alusta eli tunnen rodun melko hyvin.
Ei kyse ole jalostuksesta, vaan siitä, mitä koiralle on opetettu. Sakemanni on no
No tokihan koira myös oppii, mutta olen tuon omin silmin kokenut koirasta, jolla ei ole suojelukoulutusta ollut. Mutta kaikilla vartiointitaipumusta ei ole tai se on hillitympi. Näyttelylinjaiset koirat ovat nykyään kuulemma kuin eri rotu. Britanniassa ne myös näyttävät erilaisilta, pehmeäkarvaisia puolipitkäkarvaisia ja arkoja turrukoita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Höpöhöpö. Tunnen useita saksanpaimenkoiria eikä mikään niistä pure vieraita, vaikka nämä huitoisivat kuinka. Ei ole myöskään tuollaista vahtimista, vaan koira antaa vieraan liikkua ihan vapaasti. Avainsana: koulutus. Kun koira koulutetaan oikein, se ei sekoile tuolla tavalla. Edes poliisikoirat eivät toimi noin vapaa-ajalla. Sakemanni on hyvin älykäs rotu ja siksi se ymmärtää, milloin ollaan töissä ja milloin ei. "
Tuota ominaisuutta on jalostettu pois, koska nykyihminen ei pidä sitä haluttavana. Itselläni on lähes 40 vuoden kokemus rodusta, virkakoiria pääasiassa, myös yksi eläköitynyt sotakoira Niinisalosta. Tosin vielä 30 vuotta sitten ei juuri ollut eroja käyttö- ja näyttelylinjojen välillä. Olen myös SPL:n hyväksymä kasvattaja ysärin alusta eli tunnen rodun melko hyvin.
Ei kyse ole jalostuksesta, vaan
Minä en puhu mistään näyttelykoirista, vaan ihan peruslemmikeistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse ottaisin just mielummin rotikan tai dobermannin kuin kultsin. Vaikuttaa varmaan että itsellä huonoja kokemuksia useista kultseista.
Vieras, vapaana ollut dobermanni hyökkäsi kimppuuni, kun olin lenkillä. Havaitsin sen, kun se oli vaanimisasennossa muutaman metrin päässä, ja samantien se hyökkäsi ääntäkään päästämättä päälle. Ihan tappokoneita ovat. Ja puri ihan kunnolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vain yksi aloituksen koirista on PAIMENkoira. Ja otin siksi että koira on ystävällinen lapsille, helppo kouluttaa ja on turvana vaikkapa iltalenkillä. En enää ikinä vaihda rotua!
Koska nuo voi kouluttaa, miestä ei voi.
Nuo oikeasti puolustaa tarvittaessa, toisin kuin mies, joka hutkii jotain mielikuvitusmoottorisahamurhaajaa haravan kanssa pitkin pihaa erektion vallassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuntemani rottweileri on kyllä maailman lutusin koira, lapsirakas, lempeä kuin mikä. En ole tavannut pienissä koirissa moista yksilöä.
Rottis on suuttuessaan täysi raivohullu. Erittäin kova luonteeltaan. Ikävä kyllä myös ruma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minä noita rotuja ihmettele, ns taistelukoiria sen sijaan kyllä. Mitä liikkuu päässä, jos haluaa kotiinsa tappokoneen?
Koska se on yhtä seksyä kuin ankkahuulet ja rasvapakarat.
Näyttävää, tyhmää ja rumaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sakemannit ainakin salakavalia remmiräyhääjiä ja omistajat pilottitakkisia valkoroskia tai kouvolatukkia. Dobbikset ja rotikat menettelevät mutta eivät nekään mitään joka taviksen koiria ole.
Vierailija kirjoitti:
Isäni oli poliisi ja meillä oli aina isän työkaverikoira asumassa. Todella lapsiystävällisiä tapauksia. Tykkäsivät leikkiä, mutta eivät riehaantuneet niin kuin jotkut muut rodut. Kun isä puki työasun päälle, koiran olemus muuttui valppaammaksi, koska se tiesi lähtevänsä töihin. Koirat tottelivat aina hyvin käskyjä. Olivat saksanpaimenkoiria
Et ilmeisesti itse sitten kuitenkaan halunnut saksanpaimenkoiraa? Useinhan se lapsuuden rotu otetaan aikuisenakin, jos on hyvät muistot.
Tuttavani otti ensimmäiseksi koiraksi saksanpaimenkoiran ja rotikan sekoituksen, uroksen, kun halvalla sai. Ja siitä ne ongelmat alkoi. Tämä oli kovapäinen koira joka yritti ottaa monesti isännän paikan perheessä.
Koira ajoi kerran perheen emännän vessaan pakoon ja emäntä pääsi vessasta vasta kun mies tuli kotiin ja selätti koiran. Koira myös söi mitä vaan. Kerran söi ison kattilallisen hellalle jäähtymään jätettyä makkarakeittoa kun omistajat olivat käymässä ulkona.
He luopuivat koirasta parin vuoden jälkeen. En itsekään ymmärrä näitä rotuja muuten kuin poliisikoirina.
Vierailija kirjoitti:
Isäni oli poliisi ja meillä oli aina isän työkaverikoira asumassa. Todella lapsiystävällisiä tapauksia. Tykkäsivät leikkiä, mutta eivät riehaantuneet niin kuin jotkut muut rodut. Kun isä puki työasun päälle, koiran olemus muuttui valppaammaksi, koska se tiesi lähtevänsä töihin. Koirat tottelivat aina hyvin käskyjä. Olivat saksanpaimenkoiria
Häiriintynyt elukka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntemani rottweileri on kyllä maailman lutusin koira, lapsirakas, lempeä kuin mikä. En ole tavannut pienissä koirissa moista yksilöä.
Rottis on suuttuessaan täysi raivohullu. Erittäin kova luonteeltaan. Ikävä kyllä myös ruma.
Amatööri. Koirat ei suutu, ne reagoi tilanteeseen. Rottis on loistava perhekoira mutta puolustaa perhettään kuolemaansa asti. Jos perhe sen ansaitsee. Ymmärrä se, amatööri. Ja rottis on kaunis koira. Sulla peili siellä kotona? Kannattaisi vilkaista ennen eläimen tai kenenkään ulkonäön arvostelemista.
2 helposti koulutettavan ja superälykkään paimenkoiran jälkeen otin mukamas haasteellisemman dobermannin, mutta sehän olikin erittäin miellyttämishaluinen ja kiltti leppoisa koira. Tuohon aikaan harrastin pk-lajeja aktiivisesti. Dobsun jälkeen tuli pari muuta rotua kunnes taas paimenkoiran vuoro, ja tällä kertaa ensimmäinen saksanpaimenkoirani jota koulutan paimennustehtäviin.
Olipa koira mikä tahansa, minkä kokoinen tahansa, on sen saatava vähintään tottiskoulutus ja riittävästi liikuntaa ja virikkeitä. Mitä isompi ja aktiivisempi, sen tärkeämpää tämä on. Erilaisia koiraharrasteita on monia, siitä vaan valitsemaan se itselle ja koiralle sopivin olipa kyseessä chihu tai molossi.
Alue: Aihe vapaa
Isäni oli poliisi ja meillä oli aina isän työkaverikoira asumassa. Todella lapsiystävällisiä tapauksia. Tykkäsivät leikkiä, mutta eivät riehaantuneet niin kuin jotkut muut rodut. Kun isä puki työasun päälle, koiran olemus muuttui valppaammaksi, koska se tiesi lähtevänsä töihin. Koirat tottelivat aina hyvin käskyjä. Olivat saksanpaimenkoiria