Te joiden mies muuttui lapsen saamisen jälkeen
Paljon kuulee tarinoita perheistä joissa mies on ensin ollut ihan osallistuva ja vastuuntuntoinen aikuinen, halunnut lasta ja lupaillut osallistumista perhe-elämään, mutta lapsen tultua taantunut ja heittäytynyt kädettömäksi. Mua kiinnostaisi kuulla kokemuksia eikö mitään merkkejä oikeasti ollut nähtävissä? Mistä voisi etukäteen osata väistää luodin?
Kommentit (70)
Mun mies oli 30 vuotias kun tuli isäksi, minä olin 25. Miehellä oli todella siisti ja viihtyisä oma koti, teki työtä, jota rakasti, talous oli hyvällä tolalla, oli luova ja utelias elämälle, toimivat välit lapsuuden perheeseen, terveelliset elämäntavat ja osasi myös nauttia ja pitää hauskaa. Heti alusta asti halusi ilahduttaa minua ja pitää huolta ja jopa hemmotella. Lapsiin se sitten loppui. Se joka kehotti tutkiskelemaan etukäteen omia tiedostamattomia toimintatapojaan.
onhan se selvä että moni katuu vanhemmuutta ja lapsiaan, kun lisääntymiseen ei ole vaatimuksia/suodattimia, kuten esimerkiksi ajokortin saamiseen pitää olla ajokoulu käytynä, korkeakoulu edellyttää toisen asteen tutkintoa, jne.
Sterilisaatioonkin on laissa määrätty 30 vuoden ikäraja mikä on täysi vitsi. 🤡
Vierailija kirjoitti:
Olen myös kuullut niin ystävieni miehistä ettei ne osallistu vaan tekevät omia juttuja mielummin. Mieheni onneksi, olen maailman onnekkain nainen varmaan koska mieheni tekee kotitöitä ja auttaa arjessa. Miehelläni on myös omia harrastuksia ja juttuja mutta se on todella tehokas Herää usein ennen viittäkin ja alkaa imuroimaan jotta iltapäivällä on aikaa tehdä muuta. Lapsen hoidossa mieheni auttaa aina ja saan menmä itse salille ja saan omaa aikaa.
Jotenkin järkyttävää miten huono on miesten taso ja miten vähään naiset tyytyvät, jos vielä nykyäänkin ihan normaalijärkisen miehen kanssa eläminen saa tuntemaan olonsa maailman onnekkaimmaksi. Vaatikaa nyt herrajumala naiset niiltä pojiltanne osallistumista, oma-aloitteisuutta ja vastuunkantoa. Niin tytöilläkin vaaditaan. "Pojat on poikia"-lässytys tuottaa vain onnettomia parisuhteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen myös kuullut niin ystävieni miehistä ettei ne osallistu vaan tekevät omia juttuja mielummin. Mieheni onneksi, olen maailman onnekkain nainen varmaan koska mieheni tekee kotitöitä ja auttaa arjessa. Miehelläni on myös omia harrastuksia ja juttuja mutta se on todella tehokas Herää usein ennen viittäkin ja alkaa imuroimaan jotta iltapäivällä on aikaa tehdä muuta. Lapsen hoidossa mieheni auttaa aina ja saan menmä itse salille ja saan omaa aikaa.
Jotenkin järkyttävää miten huono on miesten taso ja miten vähään naiset tyytyvät, jos vielä nykyäänkin ihan normaalijärkisen miehen kanssa eläminen saa tuntemaan olonsa maailman onnekkaimmaksi. Vaatikaa nyt herrajumala naiset niiltä pojiltanne osallistumista, oma-aloitteisuutta ja vastuunkantoa. Niin tytöilläkin vaaditaan. "Pojat on poikia"-lässytys tuottaa vain onnettomia parisuhteita.
Tämä potenssiin tuhat. Maailma olisi ollut vuosisatoja parempi paikka jos miehiltä vaadittaisiin sama kuin naisilta.
Vierailija kirjoitti:
Nalkuttamalla ja pihtaamalla ainakin saa miehen mielenkiinnon loppumaan kaikkeen
No ei tarvitse nalkuttaa jos aikuinen ihminen tekisi asiat, ilman että tarvitsee tuhatta kertaa jankuttaa.
Eikä tarvitse "pihdata" jos toinen huomioi myös muutoin kun vaan silloin kun ns säkit täynnä. Ja jos kumppani myös tekee osuutensa lapsenhoidossa ja kotitöissä. Jos nainen joutuu tekemään kaiken, niin illalla on lähinnä mielessä uni, ei seksi
Oli merkkejä. En vain tyhmänä uskonut niitä.
Ehkä nainen itsekkin on muuttunut lapsen tulon jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se sinusta joka kirjoitata ihan liian monta kertaa mies viha näkyväksi vihaa miestä tai miehiä kohtaan, jos tai kun joku haluaisi ennakoida omaa tulevaisuuttaan? - Kyllä minä miehenäkin haluaisin saada selityksen tai selityksiä sille miksi niin moni mies taantuu tai muuttuu vastuuttomaan, kuten edellä kirjoitin vaippaikäisen tasolle, joka ei ts. osallistu ja kanna ja toteuta sitä vastuuta yheiseksi mielletyssä arjessa, jota teki vielä silloin kun ei mahd. asuttu yhdessä tai mahd. veilä silloinkin kun ei ollut lapsia. - ku ei kai voi sanoa, että kaikki naiset vain valhetlee tai olisivat alsuat asti vaatineet ja odottaneet kohtuuttomia, joka ei toteude enää siinä vaiheessa kun asutaan yhdessä tai yhdessä vanhempian laps(i)en rinnalla kun - niin miksi, mitä miehelle tapahtui?
Suurin osa parisuhteista perustuu siihen, että nainen antaa miehelle asioiat. Huomiota, rakkautta, seksulia, lämpöä, jne. Kun naisen huomio siirtyy vauvaan tai itseensä (niinkuin raskauden ja äitiyden aikana kuuluukin), mies kokee olonsa hylätyksi, sillä suhteen dynamiikka on ollut alusta asti vinksahtanut. Oikeasti miehen kuuluisi tarjota naiselle: taloudellisia etuja, ruokaa, elatusta. Ja näitä etuja vastaan nainen voi kasvattaa hänen lapsensa. Nykysuhteet ovat täysin tärähtäneitä.
Juuri näin se menee. Miehet ovat itsekkäitä ja pettävät heti kun oma kumppani on "kiikissä". Toki syynsä on myös niissä naisissa, jotka näiden mukaan lähtevät. (Avio)liittoa ei arvosteta lapsen kasvuympäristönä enää, niinkuin kuuluisi. Häipyminen tunnepohjaisen ahdistumisen vuoksi on laillista ja helppoa, yhteiskunnan paine ei enää pidä koossa parisuhteita vaikean vaiheen yli.
En tajunnut merkkejä. Olen tyhmä.
Olisi kiva tietää, minkä ikäisiä nämä miehet ovat olleet, joista on huomattu, ettei heistä olekaan vanhemmaksi? Siis minkä ikäisiä ovat olleet kun eka lapsi on syntynyt?