Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mitä tässä tilanteessa pitäisi tehdä? Mielipiteitä.

Vierailija
01.11.2025 |

Taustana sen verran, että minä olen aina ollut perusiloinen ihminen ja jos on tullut jotain mieltä painavia asioita niin olen aina hoitanut ne puhumalla asiat selväksi. Mies puolestaan on ollut aina totisempi ja jos on tullut jotain mieltä painavia asioita niin hän on vain sulkenut ne pois suostumatta puhumaan niistä.

Noh, nyt tilanne on se, että 3 kuukautta sitten tapahtui yksi tilanne kolmannen ihmisen kanssa, josta en koe pääseväni yli ellen pääse juttelemaan tämän kyseisen ihmisen kanssa asiaa selväksi. Mieheni kuitenkin kieltää tämän ja sanoo että olen pehmeä ja häpäisen itseni ja kuulemma hänetkin (??) jos menisin tästä puhumaan. Kyseinen ihminen kuitenkin ilmaisi silloin tapahtuman jälkeen että hänkin olisi halukas puhumaan asiasta, mutta mieheni ei silloinkaan suostunut tähän ja yritin häntä kunnioittaa tässä, mutta en vain pääse yli jos en saa käsiteltyä tätä.

Joten mitä mieltä arvon raati on. Mitä tässä voi tehdä? Tuntuu tosi kurjalta että mieheni tavallaan kieltää minua olemasta minä. Ja että hän antaa minun voida koko ajan huonommin ja huonommin kuin selvittää tämän asian. Asian "salaa" selvittäminen olisi oman luonteeni vastaista, mutta toisaaltaan niin on tämäkin, joten minä en taida missään tapauksessa "voittaa"... 

Kommentit (26)

Vierailija
21/26 |
01.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ymmärrän että aiheeseen on vaikea ottaa kantaa tietämättä koko tilannetta. Kuitenkin pointtina oli se, että onko miehelläni oikeasti oikeus kieltää minua puhumasta. Olenko minä oikeasti tyhmä kun halusin kunnioittaa mieheni mielipidettä mutta hän ei kunnioita minua vaan antaa minun mieluummin upota tuskaan kuin puhua. Olen liian kiltti ja se tuhoaa minut. - Ap

Vierailija
22/26 |
01.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sun miehellä ON oikeus kieltää sinua puhumasta, jos hän on osapuolena asiassa niin, että siitä puhuesasi joutuisit ouhumasn hpnenkin asioistasn. Sulla EI nimittäin ole oikeutta puhua kenenkään toisen asioista, ei vaikka ne olisivat sinunkin asioitasi.  Tämä on vähän sama kuin se, että lasten diagnooseja ja valokuvia ei laiteta faceen

(ja tässä suhteessa olen eri mieltä kuin joku edellisellä sivulla: jos asia koskee teitä molempia, et voi mennä sopimaan asiasta edes omasta puolestasi, sillä silloin asettuisit samalla  miestäsi eli omaa perheenjäsentäsi vastaan jonkun ulkopuolisen puolelle, vaikka perheen pitäisi aina vetää yhtä köyttä samaan suuntaan)

jos asia koskee vain sinua, voit tietyeti tehdä mitä vaan. Se voi toki olla hölmöä - sitä ei pysty antamiesi tietojen perusteella sanomaan, mutta oikeus sinulla siihen silti on, jos se todella on vain sinun asiasi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/26 |
01.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän että aiheeseen on vaikea ottaa kantaa tietämättä koko tilannetta. Kuitenkin pointtina oli se, että onko miehelläni oikeasti oikeus kieltää minua puhumasta. Olenko minä oikeasti tyhmä kun halusin kunnioittaa mieheni mielipidettä mutta hän ei kunnioita minua vaan antaa minun mieluummin upota tuskaan kuin puhua. Olen liian kiltti ja se tuhoaa minut. - Ap

Sori mutta mielestäni et kuulosta kiltiltä vaan itsekeskeiseltä.

Vierailija
24/26 |
01.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se, miten miehesi ratkaisisi tilanteen jättämällä puhumatta asiasta ja kokemalla sen häpeälliseksi ei tarkoita sen olevan oikea ratkaisu sinulle. Miehesi ehkä haluaa suojella sinua, mutta suojaako oikeasti ja mitä hän häpeällisyydellä tarkoittaa? Mitä hän kokee tapahtuvaksi, jos sinä haluat selvittää asian?

Nyt tarinastasi jäi epäselväksi kuinka hyvin tunnette molemmat kolmannen hlön tai onko toisella teistä hänestä pitkäaikaisempi kokemus? Jos miehesi tuntee hänet paremmin hän on löytänyt oman tapansa pärjätä, mutta sinun pitää löytää oma tapasi pärjätä. Aikuiset toimivat niin. On oikeudenmukaisempaa kohdat ahänet omana itsenäsi kuin nojata miehesi mielipiteeseen.

Harkitse kuitenkin lähestymistapaa ja miten selvität asian. Miehesi ehkä varoittaa ihan aiheestakin, jolloin kannattaa miettiä miten pitkälle menet asian selvittämisessä ja mitä kannattaa ottaa huomioon. Niin naiivi ei kannata olla, että luottaisit pelkästään siihen että tiedät jo täydellisen strategian puhua asia selväksi.

Vierailija
25/26 |
01.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän että aiheeseen on vaikea ottaa kantaa tietämättä koko tilannetta. Kuitenkin pointtina oli se, että onko miehelläni oikeasti oikeus kieltää minua puhumasta. Olenko minä oikeasti tyhmä kun halusin kunnioittaa mieheni mielipidettä mutta hän ei kunnioita minua vaan antaa minun mieluummin upota tuskaan kuin puhua. Olen liian kiltti ja se tuhoaa minut. - Ap

Sori mutta mielestäni et kuulosta kiltiltä vaan itsekeskeiseltä.

 

Kuinka niin? Jos ajattelisin vain itseäni, tekisin kuten haluaisin. Nyt koen olevani jumissa koska en halua loukata ketään mutta oloni on todella paha koska en saa purettua sitä. - Ap

Vierailija
26/26 |
01.11.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kolmas osapuoli on yhteinen kaverimme. Koen, että puhuminen olisi meille molemmille hyväksi, mutta mieheni on aika hallitseva johtohahmo joka haluaa että asiat tapahtuvat hänen tavallaan, eikä ymmärrä että asiat jotka toimivat hänellä ei toimi muilla :( - Ap

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi neljä yksi