Taapero ja yllätyskissa

Vierailija kirjoitti:

Kissalle uusi koti tai matka sateenkaaren taa ja äkkiä. Täysin arvaamaton eläin, ja jos kyseinen yksilö käyttäytyy noin niin on vain ajan kysymys milloin kynsii lapselta silmät päästä.

En ymmärrä miksi kukaan ylipäätään ottaa kissan lemmikiksi, koska on täysin arvaamaton ja kusipäisesti käyttäytyvä. Toki yksilöitä on erilaisia, mutta vaikka pidän eläimistä niin kissaan en luottaisi. Tyypillisesti kissoista erityisesti pitävät ihmiset ovat itsekin mieleltään epävakaita.

Kissa ei hyökkää/sähise ilman syytä. Se pelkää lastasi. Miksi? Monet pikkulapset vetävät kissaa hännästä, pakottavat syliin tms. Varmasti kissa silloin reagoi.

Leikkaa kissan kynnet kerran viikossa, ei tartu mihinkään kiinni, eikä vahingossa osuessaan revi haavoja. Jos et osaa, pyydä eläinlääkäriä tai jotain kissaihmistä näyttämään, miten se tehdään. Varmista, että kissalla on paikka jossain korkealla, minne pääsee turvaan taaperoa, joka ei vielä osaa kohdella kissaa hyvin.

Meillekin tuli kissa, kun yksi lapsista oli ihan pieni. En myöskään tykännyt elukoista, mutta alkuongelmien jälkeen tilanteesta selvittiin, enkä itse halunnut olla niin itsekäs, että olisin muilta kieltänyt ilon kissasta, vaikka itse en siitä välittänyt.

Mulla on erittäin hyvä suhde kissaani ja kun taloon tuli vauva niin se ymmärsi yskän heti. Aina jos lapsi tulee lähelle, hän tietää pistää kynnet piiloon ja siirtyy halutessaan child-free tilaansa. Minä taas olen opettanut alusta lähtien lapselle miten kissaa paijataan nätisti ja milloin sitä ei saa häiritä. Sitten kun lapsi kasvoi niin annettiin hänelle ikäsoveltuvia tehtäviä kissanhoidossa, kuten namujen antamista ja harjaamista mistä kissa pitää, jotta he pystyivät luomaan hyvän suhteen myös keskenään. Huomiota annetaan molemmille. Näin sujuu yhteiselomme.

Sinun pitäisi luoda suhde siihen kissaan, eikä vain säikkyä jokaista pieraisuakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kissa ei koskaan hyökkää ilman syytä. Älä siis anna lapsesi repiä ja riepotella sitä kuten jokainen kissahyökkäyksen ns. yllättäen ja arvaamatta kokenut on tehnyt, opeta lapsi koskemaan kauniisti ja antamaan eläimelle tilaa ja rauhaa. Ei se muksu itsestään sitä tajua. Lapsesi ja kissa on sinun ja puolisosi vastuulla, tietenkin.

Vahdin koko ajan lasten ja kissan yhteiseloa ja tämä on todella uuvuttavaa eli ei ole mahdollista että lapsi esim. Pääsisi kissaa satuttamaan. Mutta eihän elämä nyt voi minulle tätä olla loputtomiin ja haluaisinkin kokemuksia milloin esim. Voisi olettaa, että lapsen ja kissan voi jättää samaan tilaan kahdestaan, että vessaan pääsee.

AP

Olet kumminkin hankkinut lapsen? Ethän sinä ilman kissaakaan voi mennä tunniksi paskalle ja jättää lasta valvomatta. Ihan yleinen äiti ongelma, mutta sinä syytät siitä jostain syystä kissaa joka ei ole edes tehnyt mitään pahaa.

Vierailija kirjoitti:

Kissalle uusi koti tai matka sateenkaaren taa ja äkkiä. Täysin arvaamaton eläin, ja jos kyseinen yksilö käyttäytyy noin niin on vain ajan kysymys milloin kynsii lapselta silmät päästä.

En ymmärrä miksi kukaan ylipäätään ottaa kissan lemmikiksi, koska on täysin arvaamaton ja kusipäisesti käyttäytyvä. Toki yksilöitä on erilaisia, mutta vaikka pidän eläimistä niin kissaan en luottaisi. Tyypillisesti kissoista erityisesti pitävät ihmiset ovat itsekin mieleltään epävakaita.

No sulle matka sateenkaaren taa ja äkkiä, kun noin tyhmiä kirjoittelet. Mulla on ollut 4 kissaa, eikä kukaan niistä ole ollut erityisen arvaamaton. Kaikelle käytökselle on aina ollut joku syy. Jos se syy ei ole sulle selvä, se ei ole eläimen vika. Nykyiset kaksi kissaa ovat niin lempeitä ja hyväntuulisia koko ajan, että ainoastaan rappukäytävässä ryskäävät saa isomman kissan murisemaan oven takana ja imurin tieltä pienempi pakenee sängyn alle. 

Sä oot yksinkertainen ihminen, enkä pitäisi sitä kovin paljon suurempana meriittinä kuin arviotasi kissojen omistajien mielen epävakaudesta.

Vierailija kirjoitti:

Joku jo mainitsi, taaperon syy jos kissa sähisee sille, toisaalta eihän juuri teidän lapsi kissaa kiusaa tjs. Vai ?

Kissat eivät yleensä pidä pienistä lapsista. Tämä johtuu siitä että ihmislapset ovat arvaamattomia. Huitovat käsillään uhkaavasti, ääntelevät kovaäänisesti ja jahtaavat, mistä kissa ahdistuu. Pahimmillaan repivät, lyövät ja purevat, jolloin kissa läppäisee, raapaisee tai puree takaisin, luonnollisesti. Jo pelkästään se miten epävarmasti taapero kävelee huojuen, saa kissan pitämään etäisyyttä ettei monta kertaa kissan itsensä painoinen lapsi vaan kaadu päälle.

Lapset harvoin tarkoituksella kiusaa kissaa, mutta silti käyttäytyy niin että kissaan sattuu tai se kokee olonsa uhkaavaksi. On aikuisen tehtävä lukea tilannetta ja estää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku jo mainitsi, taaperon syy jos kissa sähisee sille, toisaalta eihän juuri teidän lapsi kissaa kiusaa tjs. Vai ?

Kissat eivät yleensä pidä pienistä lapsista. Tämä johtuu siitä että ihmislapset ovat arvaamattomia. Huitovat käsillään uhkaavasti, ääntelevät kovaäänisesti ja jahtaavat, mistä kissa ahdistuu. Pahimmillaan repivät, lyövät ja purevat, jolloin kissa läppäisee, raapaisee tai puree takaisin, luonnollisesti. Jo pelkästään se miten epävarmasti taapero kävelee huojuen, saa kissan pitämään etäisyyttä ettei monta kertaa kissan itsensä painoinen lapsi vaan kaadu päälle.

Lapset harvoin tarkoituksella kiusaa kissaa, mutta silti käyttäytyy niin että kissaan sattuu tai se kokee olonsa uhkaavaksi. On aikuisen tehtävä lukea tilannetta ja estää.

Lapsille pitää tosiaan tarkasti kertoa miten kissaa saa koskea ja mitä ei saa tehdä.

Kissalle olisi hyvä järjestää lepopaikkoja korkealle johon lapset ei yltä, esim. seinähyllyjä, sellaisia joissa on valmiiksi päällyste, ovat kaarevia ja kissa voi kiivetä hyllyltä toiselle.

Tuo se kissa tänne, minä otan sen.

Vierailija kirjoitti:

Kissalle uusi koti tai matka sateenkaaren taa ja äkkiä. Täysin arvaamaton eläin, ja jos kyseinen yksilö käyttäytyy noin niin on vain ajan kysymys milloin kynsii lapselta silmät päästä.

En ymmärrä miksi kukaan ylipäätään ottaa kissan lemmikiksi, koska on täysin arvaamaton ja kusipäisesti käyttäytyvä. Toki yksilöitä on erilaisia, mutta vaikka pidän eläimistä niin kissaan en luottaisi. Tyypillisesti kissoista erityisesti pitävät ihmiset ovat itsekin mieleltään epävakaita.

Jaaha, taas löytyi joku, joka on kiusannut kissaa ja saanut sitten kynsistä. Eläimet eivät ole kusipäitä, ne ovat eläimiä. Jos et tunne kissan käytöstä, älä pitele sitä äläkä ainakaan kirjoita tällaisia koomisia kommentteja. 

Ei se lapsi siihen kuole, vaikka pikku naarmu tulisikin kissasta. Relaa.

Taaperoiden kotiin ei oteta eläimiä. On se nyt kumma, kun ihmisillä ei ole itsellään mitään maalaisjärkeä. Sitten kun se pieni muksu vahingossa koskee eläintä kovakouraisesti, niin eläin maksaa siitä ja sitä ollaan kiikuttamassa lopetuspiikille. Hoitakaa ne muksut ensin ja sitten vasta lemmikkejä. Ei se ole eläimellekään mikään ilo, että se ei saa olla rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku lapseton sukulainen ottaa kissan?

Ei ollut muuta ottajaa ja tosiaan mies ja lapset sen halusi ja haluaa edelleen. Minä olen se joka näkee tässä vain ongelmia ja pelkään, mutta mietin päästäänkö tästä eteenpäin.  AP

jos sinä ole ainoa, jolla on ongelma, se ongelma ei häviä niin, että odotat muiden muuttavan käytöstään. Edes sen kissan. Ongelma häviää niin, että sinä mietit, mitä oikein pelkäät, ja onko siinä mitään järkeä.

 

Eli miksi sinusta kissan juokseminen talossa on pelottavaa? Miksi kissan sähähdys on sinusta pelottava? 

(Kissa sähähtää silloin kun se kokee jotain pelottavaa tai uhkavaa. Jos se on sähähtänyt teidän lapselle, lapsi on todennäköisesti satuttanut sitä. Täm

 

Sähiseminen ei ole hyökkäykseen valmistautumista vaan varoitus että kissa ei halua että sen lähelle tullaan/kosketaan. Kissa luultavasti luuli että lapsi on tulossa häntä kohti ja haluaa tehdä sille jotain epämiellyttävää. Joko kissa muisti jonkin aiemman uhkaavan tilanteen jossa sitä on sattunut tai se on pelästynyt, tai sillä voi olla jopa aiemmasta kodista huonoja kokemuksia lapsista. Eli se pitäisi vakuuttaa (ja pitää myös huoli) siitä että teidän lapsi on turvallinen.

Kissojen hyökkäämisestä on hyvä tietää etteivät ne luonnossakaan lähde haastamaan riitaa kovin heppoisin perustein. Oletko nähnyt kissatappeluita? Se on pääasiassa tuijotuskilpailua, murinaa ja sähinää. Usein toinen osapuoli alistuu ja lähtee käpälämäkeen ennenkuin mitään taistelua edes käydään. Tämä johtuu siitä että kissa on herkkä eläin haavoittumiselle, ne kuolevat silloin todella helposti joten taistelu on aina suuri riski. Siksi ne välttävät tappelua viimeiseen asti.

Ihmisellekin kissa antaa monta varoitusta ennenkuin hyökkää. Kehonkielellään viestii epävarmuutta, seuraa katseellaan. Yrittää poistua. Sähisee ja/tai murisee. Huitasee ilmaa tassulla ja sähähtää, mutta ottaa perääntyviä askeleita, etsii pakoreittiä. Jos tässäkään vaiheessa ihminen ei tajua jättää sitä rauhaan, se raapaisee tai puree oikeasti.

Tämä käytös on hyvä osata erottaa myös kissan leikistä. Varsinkin kissanpennut harjoittelevat leikkitappelua. Sellainen kynsiminen ja pureminen ei satu, vaikka voi aiheuttaa naarmuja ihmisen herkälle iholle. Kissat eivät kuitenkaan mieluiten leiki tällä tavalla ihmislasten kanssa koska nämä ovat liian kömpelöitä painikaveriksi.

"liian kömpelöitä painikaveriksi"

ja liian isoja. Jos kaksivuotias painaa vaikka 12 kiloa, se on jo 4 tai 5 kertaa sen kissan painoinen.  Mieti itse, miten toimivaa olisi painiskella 300-kiloisen kanssa? Sellainen olisi vaikka karhu...

Se on siis ihan ymmärrettävää, että kissa pelkää taaperoa, joka on siihen nähden iso ja painava eikä kuitenkaan hallitse liikkumistaan kunnolla - tai silloinkaan kun fyysisesti halitsee, ei silti juurikaan ymmärrä mitä on tekemässä.

Vierailija kirjoitti:

Kissalle uusi koti tai matka sateenkaaren taa ja äkkiä. Täysin arvaamaton eläin, ja jos kyseinen yksilö käyttäytyy noin niin on vain ajan kysymys milloin kynsii lapselta silmät päästä.

En ymmärrä miksi kukaan ylipäätään ottaa kissan lemmikiksi, koska on täysin arvaamaton ja kusipäisesti käyttäytyvä. Toki yksilöitä on erilaisia, mutta vaikka pidän eläimistä niin kissaan en luottaisi. Tyypillisesti kissoista erityisesti pitävät ihmiset ovat itsekin mieleltään epävakaita.

Sulle toivon koko sydämestäni matkaa sinne sateenkaaren taa. Pikaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku lapseton sukulainen ottaa kissan?

Ei ollut muuta ottajaa ja tosiaan mies ja lapset sen halusi ja haluaa edelleen. Minä olen se joka näkee tässä vain ongelmia ja pelkään, mutta mietin päästäänkö tästä eteenpäin.  AP

jos sinä ole ainoa, jolla on ongelma, se ongelma ei häviä niin, että odotat muiden muuttavan käytöstään. Edes sen kissan. Ongelma häviää niin, että sinä mietit, mitä oikein pelkäät, ja onko siinä mitään järkeä.

 

Eli miksi sinusta kissan juokseminen talossa on pelottavaa? Miksi kissan sähähdys on sinusta pelottava? 

(Kissa sähähtää silloin kun se kokee jotain pelottavaa tai uhkavaa. Jos se on sähähtänyt teidän lapsell

Tämä vähän lohdutti, koska olen tosiaan nähnyt näitä kissapörhistelyjä, mutta jotenkin pelästyin sitä sähäystä. Tilanne päättyi siis niin että kissa sähähti, mutta ei lähtenyt pakoon vaan jäi paikoilleen kun ei taapero tullutkaan.

Stressaan hirveästi heidän yhdessäoloa, kai se on hyvä merkki, että tänäänkin kissa on koko päivän ollut olohuoneessa lasten kanssa samassa tilassa vapaaehtoisesti. Sillä on pari huonetta mihin toistaiseksi sovittu ettei lapset mene, jotta kissalla olisi taattu turvatila. 

Ymmärrän kaiken sen, että lapsia pitää ohjata ja opettaa ja antaa kissallekkin aikaa tutustua ja rakentaa sitä luottamusta, että myös lapset on turvallisia, mutta nyt kun viikko on kulunut olen jotenkin epätoivoinen tästä häiriintyneestä varovaisesta ja epävarmasta fiiliksestä kotona, kun ei voi yhtään olla rennosti tuon kissan tai tämän koko yhdistelmän takia. 

Jos joku sanoisi, että menee muutama kuukausi niin kaikki on tottuneet toisiinsa ja elämä rullaa, niin tämä helpottaisi. Nyt tuntuu ettei tämä enää koskaan muutu hyväksi. 

AP

Vierailija kirjoitti:

Lemmikkiporteilla voi estää pääsyn huoneisiin joihin ei halua päästää kissaa.

Kissa tulee portin yli tai välistä niin että heilahtaa!

Kaikki eivät tässäkään ketjussa ymmärrä, että nimenomaan se kissan juoksu ympäri asuntoa on se, mistä voi aiheutua vaaratilanne. Itse sain syvän haavaan jalkaani, kun kissa uutenavuotena juoksi ja sotkeentui jalkaani. Tilanne oli täysin vahinko, eikä kissan syytä. Silti kynsi viilsi pitkän ja syvän haavan ihoon. Sen koomin en ole pitänyt kissaa lapsiperheeseen sopivana lemmikkinä

Kissat aikuistuu siinä 2 vuoden iässä. Silti ne ovat useimmiten leikkisiä ja energisiä vuosikausia tämän jälkeen. Mikä on hyvä. Kissaa ei saa syöttää pullukaksi, pahimmillaan lihava kissa ei pysty pitämään itseään puhtaana. Kynsiä leikataan ja hampaita olisi hyvä pestä. Tai antaa sen pureskella hammasharjaa. Tärkeää on kissan oma paikka, mistä sitä ei koskaan oteta pois eikä se joudu kilpailemaan siitä. Meillä se on istumapaikka ikkunan edessä. Kissat saavat niitä "hepuleita". Eivät ne tahallaan törmäile mihinkään. Uskoakseni ne hoitavat kuntoaan niin. Voin olla väärässäkin. Minusta se on kyllä vaan hauskaa ja kissakin juoksee samoja reittejä, joten se on hyvin ennakoitavissa. Eikä ne kauaa kestä, mutta matot tuppaa mennä vinksin vonksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuon ikäinen lapsikin jo osaa ottaa ohjeita vastaan ja nyt sinulla on hyvä mahdollisuus kasvattaa lapsistasi eläinrakkaita. Jos kissa ei ole mikään hullu (miltä ei nyt vaikuta sanomasi perusteella) niin se ei kyllä ilman uhkaavaa tilannetta hyökkää taaperon päälle. Eli opeta taapero kohtelemaan kissaa arvostavasti ja tehkää kissalle paikka, jonne voi mennä tarvittaessa rauhoittumaan. Kyllä se yhteiselo siitä alkaa sujumaan. Se on uusi tilanne myös kissalle, joten älä automaattisesti oleta, että se osaa käyttäytyä haluamallasi tavalla joka asiassa. Selkeästi tekstistäsi myös paistaa inho kissaa vastaan, joten koita myös omaa suhtautumistasi miettiä.

Tällä mies tätä ottamista perusteli, että lapsille olisi hyvä kokemus, mutta nyt päällimmäisenä ahdistaa. Kauankohan tähän menee, että kissa sopeutuu lapsiin ja lapset k

Minun jo 10-vuotiaat kissapojat saavat iltaisin hepuleita ja ottavat spurtteja, ajavat toisiaan takaa ja sitten välillä huilaavat. Se kuuluu terveen kissan normaaliin aikuiskäytökseenkin, jos luonne on sellainen. Ei se ole mikään pentuajan käytöspiirre.