Koira ja hygienia
Ihan mielenkiinnosta, itsekin koiranomijstanana. Miten tarkka olette omasta hygieniastanne koiran kanssa, asteikolla 1-10
Tässä siis 1: Annan koiran pusutella, koira saa maistaa ruokiani
ja 10: pesen käteni aina silitettyäni koiraa.
Olen itse ehkä 9: silitän koiraa ja saatan jopa halata sitä tai nuuhkaista sen turkkia, mutta jos käsissäni on koiranruokaa, koiran kuolaa, tai olen käsitellyt kakkapusseja tai pyyhkinyt koiran tassut, pesen automaattisesti käteni. Koira ei nuku vuoteessa eikä sohvassa.
Kommentit (46)
Koira ei saa nuolla naamaa tai käsiä, mutta sängyssä saa nukkua vieressä.
Tuolla asteikolla ehkä 2. Koira saa nuolla kasvojani ja nukkua sängyssäni. En kuitenkaan syö yhteiseltä lautaselta tai samalla lusikalla vuorotellen koiran kanssa, joten olen hygienisempi osa omistajista.
Kiva kun koira istuskelee siellä täällä paljaalla takamuksellaan joka pyyhitään tai pestään kerran vuodessa.
Paijaan lemmikkejä joka päivä harjaamalla ja puhdistamalla. Sen lisäksi ne ei juurikaan tule rapsuteltavaksi. Keittiössä pyörivät joskus. Pesen kädet aina rapsutuksen jälkeen, mutta en osaa sanoa, paljonko johtuu allergiasta. Jos en pese, se kostautuu nopeasti, joten on pakko pestä. Siihen tottuu ja se on automatisoitunut. Välillä pitää muistuttaa itseään ettei pese ts. koske lemmikkiä jatkuvasti, jos on vieraita. Huolestuvat vielä tuosta läträämisestä 😑
Vierailija kirjoitti:
Paijaan lemmikkejä joka päivä harjaamalla ja puhdistamalla. Sen lisäksi ne ei juurikaan tule rapsuteltavaksi. Keittiössä pyörivät joskus. Pesen kädet aina rapsutuksen jälkeen, mutta en osaa sanoa, paljonko johtuu allergiasta. Jos en pese, se kostautuu nopeasti, joten on pakko pestä. Siihen tottuu ja se on automatisoitunut. Välillä pitää muistuttaa itseään ettei pese ts. koske lemmikkiä jatkuvasti, jos on vieraita. Huolestuvat vielä tuosta läträämisestä 😑
Ja sanomatta selvä tietysti että ei nuole naamaa koskaan. Enkä kyllä anna nuolla käsiäkään tai muuta ihoa. Opetan pienestä asti siihen.
Vierailija kirjoitti:
En ole tarkka hygieniasta, mutta en jaa ruokaani koirien kanssa tai anna niiden nukkua sängyssä. Sohvalla saavat oleskella vapaasti.
Pesen kädet ennenkuin syön tai kun tulen ulkoa sisälle ihan riippumatta siitä onko niillä silitetty koiraa tai ei. Turha hygienia koirien suhteen on loppupeleissä huono asia, koirien pöpöt parantaa ihmisenkin vastustuskykyä.
Mulla sama suhtautuminen koiraan. Sänky on ainoa paikka mihin koira ei saa tulla. Koira on turkkikoira, joten pesen sen pari kertaa kuussa. En pese käsiäni hysteerisesti, mulla on käsiekseema, joten en voisikaan.
27 jatkaa, ettei koira saa maistella ruokaani. Sillä on omat kipot, joita pesen usein. Käsiä ja naamaa saa nuolla, mutta koirani ei hirveästi tee sitä.
Koirien kanssa nukkuvilla on jokin sairaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en pese käsiäni koiran kanssa touhuamisen jälkeen ja koirat ovat häkissä muutenkin. Pitäähän sitä välillä käydä koiran luona häkissä, mutta ei koira minua nuole ja enkä antaisikaan
Ai että pitää? On eläinrääkkäystä pitää koiria häkissä.
Harmaa norjanhirvikoira ei ainakaan meillä tykkää olla sisällä talossa ja kuuma niillä tulee.
Mutta kysymys kuuluu, että pääseekö koira halutessaan sisälle?
Meilläkin on harmaa ja se viihtyy sekä ulkona, että sisällä. Koko 500 neliön takapiha on aidattu ja oleskelee siellä vapaasti. Tulee ikkunaan haukkumaan, kun haluaa sisään. Yöt nukkuu jomman kumman lapsen huoneessa, hakeutuu sinne itse. Edellinen oli usein yötkin ulkona, mutta oli ihan erilainen erakkoluonne muutenkin, eikä juuri kaivannut ihmisten seuraa. Mutta pyytäessään pääsi sekin tietysti sisälle. Kauaa ei kyllä viihtynyt, kuuma tuli ja pyrki takaisin ulos.
Vierailija kirjoitti:
Kiva kun koira istuskelee siellä täällä paljaalla takamuksellaan joka pyyhitään tai pestään kerran vuodessa.
Mun koira istuu usein mun tyynyllä.
Vierailija kirjoitti:
Koirien kanssa nukkuvilla on jokin sairaus.
En usko. En myöskään ole juuri koskaan kipeänä. Uskon sen auttaneen, että olen koko ikäni asunut koirakodissa ja vastustuskykyni on kasvanut voimakkaaksi luonnostaan.
Mulla 10 ++++
En halua koiria lähelleni. Ärsyttää, kun joku mummu koiran kanssa haluaa päästää koiran aivan lähelleni ja loukkaantuu kun katson poispäin ja väistän.
En ymmärrä tällaisia asteikkoja, ei kuulosta oikein eläinihmisten jutulta.
Itse olen siisti ja rakastan puhtautta, käsiä pesen joka tapauksessa usein. Koira nukkuu silti sängyssä ja pussailen koiraa päähän jatkuvasti, en nyt toki huulille. Sen jälkeen kun minulla on ollut koira, en ole sairastanut flunssaa. Desinfioivat ystäväni ovat vähintään kerran vuodessa jossain taudissa.
Kyllä hikoileva jarruraitakalsarimies on likaisempi ilmestys sängyssä kuin koira. Mutta hei, sellaisenkin saatan sinne ottaa :D
Neuroosi päivässä pitää lääkärin lähellä...
En jaa ruokaani koiran kanssa. En siksi, että kokisin sen jotenkin ällöttävänä, vaan siksi, että toinen koira on labbis ja jos sen kanssa kerran jakaa ruokansa, niin ei tarvitse enää koskaan syödä. Se on niin ahne, että syö vaikka koko lautasen kädestä, jos saa mahdollisuuden. Siksi olen aivan pikkupennusta alkaen opettanut sille, että mun ruoka on mun ruoka, eikä se koskaan saa minun lautaselta mitään.
Muuten elän täydessä symbioosissa sen ja toisen koiramme kanssa. Nukun niiden kanssa, saan aina heti koiran syliin, kun istahdan sohvalle (mulla on nytkin 30kg labbis sylissä), se labukka tulee jopa vessaan mun kanssa. Me nukutaan monesti pää samalla tyynyllä. Saan PALJON pusuja joka päivä. Ihan parasta!
Pesen koiria hyvin harvoin, toisen 1v6kk ikäisen olen pessyt tasan yhden kerran, ennen näyttelykäyntiä. Labbis peseytyy itse järvessä päivittäin, kunnes järvi jäätyy. Rakastaa myös kaikenlaisia ojia ja mitä kuraisempi oja, sen parempi. Mutta turkkiin ei onneksi tartu mikään kunnolla ja lopuksi käynti järvessä kyllä huuhtoo liat pois.
En edes muista, koska olisin mopannut lattiat. Robotti-imuri hyrrää kaikki huoneet läpi 2 kertaa vuorokaudessa ja tassut kyllä pyyhitään sisälle tullessa jos ovat aivan rapaiset. Meillä on viimeiset 16 vuotta ollut koiria, enkä missään nimessä vaihtaisi koirattomaan elämään.
Entä kissa, paskakupilta hyppää ruokapöydälle nuolemaan persettään.
Ne punkit on ongelma kesäaikaan. Voiko sellaisen saada itsekin iholle, jos vähän rapsuttaa koiraa tai istuu samalle sohvalle?
Vierailija kirjoitti:
Paijaan lemmikkejä joka päivä harjaamalla ja puhdistamalla. Sen lisäksi ne ei juurikaan tule rapsuteltavaksi. Keittiössä pyörivät joskus. Pesen kädet aina rapsutuksen jälkeen, mutta en osaa sanoa, paljonko johtuu allergiasta. Jos en pese, se kostautuu nopeasti, joten on pakko pestä. Siihen tottuu ja se on automatisoitunut. Välillä pitää muistuttaa itseään ettei pese ts. koske lemmikkiä jatkuvasti, jos on vieraita. Huolestuvat vielä tuosta läträämisestä 😑
Ja sitten ne vieraat pitää sua kylmänä ja välinpitämättömänä, jonka lemmikit ei saa hellyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Ne punkit on ongelma kesäaikaan. Voiko sellaisen saada itsekin iholle, jos vähän rapsuttaa koiraa tai istuu samalle sohvalle?
Kyllä koirat voivat kantaa punkkeja sisälle, sohvalle ja sänkyyn.
Koiran haju karkottaa minut jo pois, saati että sänkyyni sellaisen hajuherneen huolisin.
Ok. Sinulla on joku sairaus? Tsemppiä sen kanssa. Kyllä sinä pärjäät!