Lue keskustelun säännöt.
Mitä kun ainoa ilo elämässä on syöminen?
29.10.2025 |
Erityislapsen yh-vanhempana arki on todella rankkaa, ja kaikki vapaa-aika ja muukin aika menee lapsessa. Lapsi ei voi olla yhtään yksin ja vaikka meillä on läheisiä, niin kukaan heistä ei uskalla hoitaa lasta, kun pelkää ettei pärjää tämän kanssa. Teen lyhyttä työpäivää, kun voi työskennellä vain lapsen koulupäivän ajan. Aamulla hänet pitää saattaa taksiin ja yhden maissa oltava vastaanottamassa taksista. Tuon välisen ajan teen töitä. Eli minulla ei ole vapaa-aikaa, ei aikaa harrastuksille, ei aikaa tavata ystäviä. Joten ainoa ilo elämässä on syöminen ja herkuttelu (sen voi tehdä kotona kun lapsi on nukahtanut). Mutta tästä tietenkin lihoo. Neuvokaa miten voisi olla herkuttelematta, kun sitten ei ole enää mitään mukavaa hetkeä elämässä jäljellä?
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Älä osta sitä syötävää enemmän kuin tarvis. Eikä varsinkaan mitään suklaalevyjä.
Eli neuvot aloittajaa luopumaan ainoasta ilosta mitä sillä koko elämässä on eli suklaasta? Sitten hänellä on täysin iloton elämä. Onko sekään hyvä. Mieluummin kai voi olla vähän lihava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kokeile tuntuuko iltalenkki (ripeä/hölkkä) + sauna/suihku hyvältä. Siihen päälle laadukas iltapala kuten joku ehdotti.
Mihis lapsi laitetaan lenkin ajaksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeile tuntuuko iltalenkki (ripeä/hölkkä) + sauna/suihku hyvältä. Siihen päälle laadukas iltapala kuten joku ehdotti.
Ehdotatko vielä miten pystyn toteuttamaan tuon lenkin? Luitkohan ollenkaan aloitustani? Ap
No siellähän luki näin: (sen voi tehdä kotona kun lapsi on nukahtanut)
Tuohon vartin ripeä lenkki ja sauna päälle. Sitten se superiltapala.
En voi jättää lasta yksin kotiin. Ap
Helsingissä on syömishäiriöklinikka. Katso netistä miten sinne voi hakeutua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä on syömishäiriöklinikka. Katso netistä miten sinne voi hakeutua.
Ei ne ota minua sinne. Liiallinen herkuttelu ei ole syömishäiriö. Ap
Rentoutuminen venyttelemällä, jalkojen hoitamisella, lukemalla jotain kevyttä dekkaria. Erilaiset tuoksuvat teet ja raejuusto hedelmäpaloilla eli kevyemmät herkkupalat käyttöön. Rauhoittuminen siis muilla keinoin kuin syömällä. Oravanpyörässä tietysti hyvin vaikeaa, mutta kokeile.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä selaa nettiä/katso tv:tä. Mainoksissa piilee houkutuksia.
Pahennat vain omaa tilannettasi lohtusyönnillä. Koeta saada se huonon ruuan syöminen kuriin. Kun on fyysisesti paremmassa kunnossa, niin on helpompaa myös muihin haasteisiin vastaaminen. Tsemppiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tee parempia salaatteja.
Suklaasalaattia, jäätelösalaattia, kinuskisalaattia, korvapuustisalaattia.
Ei liity kyllä syömiseen, mutta voisiko lapselle harkita tukihenkilöä? Siis sellaista jonka kanssa viettäisi aikaa ja sinä voisit sillä aikaa puuhata omiasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla aika sama ongelma, en tosin syö kokoa levyä tai pakettia kerralla. Sori vaan, mutta ei oo montaakaan varteenotettavaa vinkkiä tullut. Eipä niitä oo kyllä mullakaan. Sen voin kyllä sanoa että usein en päivällä syö paljoakaan.
Syö herkkuja mutta puolita määrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten jaksatte tämän hullun kanssa änkyttää paskaa... trolli
Vierailija kirjoitti:
Ei liity kyllä syömiseen, mutta voisiko lapselle harkita tukihenkilöä? Siis sellaista jonka kanssa viettäisi aikaa ja sinä voisit sillä aikaa puuhata omiasi.
Joo, varsinkin, jos tilanteeseen ei koskaan ole tulossa muutosta.
Ala rakentamaan hiljalleen uutta rutiinia, joka tuo sulle hyvää oloa. Lapsen nukahdettua voit esimerkiksi himmentää valoja ja sytyttää kynttilän ja käydä vaikka olohuoneen matolle hetkeksi istumaan.
Sulje silmät ja hengitä nenän kautta syvään ja hitaasti suun kautta ulos. Kuulostele hiljaisuutta. Venyttele kevyesti tai laita vaikka Youtubesta rauhallinen joogavideo pyörimään ja liikuttele kehoa lempeästi.
Sä olet tässä ja nyt kukaan ei tarvitse sulta mitään. Palaa kehoosi pitkän päivän jälkeen. Tämän tehtyäsi voit herkutella, mutta lisää mukaan hedelmä tai joku muu ravitseva, mieleinen suupala ja juo myös vettä.
Ei kannata heti yrittää muuttaa kaikkea kerralla. Tekemällä pieniä muutoksia ja olemalla armollinen itseäsi kohtaan saat pikkuhiljaa isoja muutoksia aikaan ja hyvä olo alkaa löytää luoksesi. Älä ole liian ankara itsellesi. <3
No itse vaihdoin mässytyksestä paastoiluun. Sokerit ja viljat pois, pätkäpaasto ja sitten kokonaiset paastopäivät. Tavoitteellisuus ja pikku hiljaa niitä kohti eteneminen tuovat mielihyvää.
Kai saat jotain hoitoapua valtiolta, jos kerran lapsen isä on lähtenyt lätkimään? Ei kai tuo voi noin mennä, että olet nyt sitten sidottu lapseen loppuelämäksesi 24/7?
Sinulla ei ole resursseja kovinkaan moneen asiaan. Voit pyrkiä siihen, että saat makeasta sen max 10% päivittäisestä energiantarpeestasi. Minun mielestäni sinun kannattaisi tehdä pirtelöitä kypsistä banaaneista, maapähkinävoista, tummasta kaakaojauheesta, taatelista ja maidosta. Vaahdotat siihen päälle maitovaahdon joko Ikean tai kalliimmalla maidonvaahdottajalla. Tuo pirtelö edesauttaa unensaantiakin.
Saat dopamiinibuustin herkuttelemalla, olipa kyse kaupan suklaalevystä, jäätelöstä tai kotitekoisesta pirtelöstä. Muita tapoja saada dopamiinibuusteja ovat kirkasvalolampun käyttö aamulla, pienet onnistumisen tunteet, halaaminen (halaa vaikka itseäsi kokeeksi heti), mieluisan musiikin kuuntelu, hymyily, nauru, suihku, vartalon rasvaaminen vartalovoiteella, jalkojen hierominen jne. Nythän dopamiinisisustus ja -pukeutuminen ovat in pitkän greigen ja beigen kauden jälkeen eli käytä värejä, jos pidät niistä ja ammenna niistä voimaa.
Älä ajattele painoa, se kapeuttaa näkemystäsi. Ajattele sitä, että ansaitset lapsesi vanhempana maksimaalisen täysipainoisen ravitsemuksen. Mielestäni syömisiä ja juomista ajatellaan liian vähän siltä kannalta, että niistä pitäisi saada hyvää oloa, iloa ja nautintoa. Pakkomielteinen laihduttaminen ei ole aina ratkaisu. Joskus on ihan hyvä, ettei liho eikä laihdu.
Vierailija kirjoitti:
No itse vaihdoin mässytyksestä paastoiluun. Sokerit ja viljat pois, pätkäpaasto ja sitten kokonaiset paastopäivät. Tavoitteellisuus ja pikku hiljaa niitä kohti eteneminen tuovat mielihyvää.
Kai saat jotain hoitoapua valtiolta, jos kerran lapsen isä on lähtenyt lätkimään? Ei kai tuo voi noin mennä, että olet nyt sitten sidottu lapseen loppuelämäksesi 24/7?
En saa valtiolta apua. Jos lapsi olisi sillä tavalla vammainen, että voisin olla hänen omaishoitaja, niin sitten saisin vähän apua, ehkä. Mutta lapsen diagnooseilla en päässyt omaishoitajaksi. Enkä minä loppuelämää tässä 24/7 kiinni ole, kyllä lapsi aikuistuessaan pystyy sitten ihan omaakin elämäänsä elämään ilman että olen siinä koko ajan. Ap
Nukkuminen ja paskantaminen ovat myös ok.