Käsityön opetus pilattiin ideologialla

Vierailija kirjoitti:

(Nais)politiikot pilasivat Suomen koulutusjärjestelmän osaamattomuudellaan, ymmärtämättömyydellään ja woke-ideologialla. Miesten ei anneta olla miehiä edes käsitöissä, hitsata, rälläköidä, ruuvata ja naulata. Pitäisi kiinnostaa pannulappijen virkkaaminen. Se vaan, että pitsinnypläys ei työllistä aikuisena, metallityöt ja rakentaminen kyllä.

😂😂😂😂

Kerropa nyt vielä omin sanoin mitä se woke sinun mielestäsi on?

Täällä aina persut jauhavat että naispoliitikot sitä ja tätä vaikka niilläkin on Purraa ja vaikka keitä muita naisia pöllöilemässä.

Ainoa tarpeellinen käsityön laji suomalaiselle on runkkaaminen yksin tai ryhmässä.

Muut hommat tekee ulkomaalainen paremmin ja halvemmalla.

Se että käsityöt yhdistettiin, ei ole se ongelma, vaan se että ops määrittelee sen, että nyt prosessi on tärkeämpi kuin lopputulos ja että oppilas itse keksii mitä tekee. Ennen tehtiin vaikkapa ensin patalaput, sitten kassi, sitten hupparit. Kaikki teki saman mutta sai valita värin. Pointtina se että opittiin eri tekniikoita, työtapoja, kaavoitusta jne. oppilaan tason mukaan.

Nyt oppilas saa itse keksiä ja jos oppilas keksii että haluan tehdä iltapuvun collgekankaasta, niin ope joutuu nyökyttelemään että onpa luovaa. Lopputulemana se, että oppilas on täysin ilman kykyjä kyhännyt jonkinlaisen kaavan ja ommellut kasaan jotakin ja metrikaupalla collgekangasta on mennyt hukkaan, eikä tullut pidettävää vaatetta.

Tai puukässässä oppilas, joka hädintuskin osaa naulata yhden naulan puuhun, keksii, että hän haluaa tehdä itselleen tuolin. Ilman mitään ohjeita, hänhän itse keksii ohjeet luovassa prosessissaan, jonka opettaja arvioi. Lopputulemana puutavaran haaskausta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli aikanaan pakko kokeilla ala asteen kolmannella puoli vuotta teknistä ja puoli vuotta tekstiilikäsitöitä. sitten valittiin kumpaan menee ja sitä oli sitten yhdeksännen luokn loppuun. Teknisissä opeteltiin puutöitä, metallitöitä ja elektroniikan perusteita.

Meidän tytär ei ole saanut valita koskaan, olisi halunnut teknisiin mutta pakko olla kaikkea, j taisi noi loppue heillä nyt seiskalla jo kokonaan.

Ei tainnut olla kumpaakaan enää kuin seiskalla. Kyllä valita sai, mutta periaatteessa jako meni tytöt tekstiiliin, pojat tekniseen. Asentajakouluun mennyt tyttö oli sitten hukassa, kun ei tiennyt edes perustyökalujen nimiä. Sen verran pitäisi jokaisen osata, sukupuolesta riippumatta. Ja poikien pitäisi sen verran tekstiilityötä osata, että osaisi itse ommella opiskelijahaalariinsa merkkejä ja pudonneen napin takaisin.

Kyllä se oli hullua, että jonkun poraamisen, naulan naulaamisen tai yksinkertaisen ompelutehtävän oppiminen oli sukupuoleen sidottu asia. Ne ovat perustaitoja, joita tarvii jokainen elämänsä aikana! 

Alakoululaiset neulovat patalappua, vinkkaavat kaulaliinaa ja kirjavat ristipistoin nimikirjaimensa ja siinä samalla se tekee hyvää heidän aivoilleen sekä lievittää stressiä. En ymmärrä vanhempia, jotka purnaavat kun lapsensa saavat edes koulussa mahdollisuuden tehdä jotain noin aivoja hellivää. Sitä ei jaksaisi montaa kertaa toistaa käsillä tekemisen hyvistä vaikutuksista vanhemmille.

Mikä tuossa on ideologiaa? Oikeiston koulutustuho ja halu tehdä säästöjä ymmärtämättä kokonaisuuksia ja vaikutuksia?

Vierailija kirjoitti:

Olen vuonna 80 syntynyt. Me neulottiin nelosella tossut, vitosella lapaset ja kutosella sukat. Oma lapseni, joka on ihan suht innostunut käsitöistä (6.lk)  on neulonut koulussa jo pari kuukautta käsityön tunnilla. Tulos on pieni lappu joka on taiteltu vähän niinkuin leveäksi sorminukeksi ja sille on liimattu silmät. Ja kuulemma muutama poika on vain sormivirkannut kun ei onnistu eikä kiinnosta. Ymmärtäähän tuon. 

Ja niin.. lapseni käsityön arvosana on 9. Minä sain seiskan vaikka neuloin "vain" lapaset ja sormikkaat. Turha kai näitä on vertailla, mutta alaspäin on menty ja lujaa.

Kuinka paljon sinä olet tehnyt lapsesi kanssa askartelua ja käsitöitä yhdessä vapaa-ajallanne? Ennen etenkin tytöt opettelivat virkkaamaan jo jopa ennen peruskoulun aloittamista. Äitini teki käsitöitä joka ilta ja minäkin sain askarrella ja sain neuloa nukelle kaulaliinan jo alle kouluikäisenä, koska äiti opetti minut ja veljeni neulomaan.

Oph:n kommentit eivät yllätä. Tämä laitos ei ota vastuusta yhtään mistään ja syy on aina kouluissa, jotka eivät vaan ymmärrä, mitä Oph on tarkoittanut. Oli kyseessä sitten käsityö, avoimet oppimisympäristöt, inkluusio yms, niin vika on aina muissa 😂

En äänestä persuja, mutta tämän organisaation voisi tosiaan lakkauttaa.

T. 23 vuotta opettajana

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen vuonna 80 syntynyt. Me neulottiin nelosella tossut, vitosella lapaset ja kutosella sukat. Oma lapseni, joka on ihan suht innostunut käsitöistä (6.lk)  on neulonut koulussa jo pari kuukautta käsityön tunnilla. Tulos on pieni lappu joka on taiteltu vähän niinkuin leveäksi sorminukeksi ja sille on liimattu silmät. Ja kuulemma muutama poika on vain sormivirkannut kun ei onnistu eikä kiinnosta. Ymmärtäähän tuon. 

Ja niin.. lapseni käsityön arvosana on 9. Minä sain seiskan vaikka neuloin "vain" lapaset ja sormikkaat. Turha kai näitä on vertailla, mutta alaspäin on menty ja lujaa.

Kuinka paljon sinä olet tehnyt lapsesi kanssa askartelua ja käsitöitä yhdessä vapaa-ajallanne? Ennen etenkin tytöt opettelivat virkkaamaan jo jopa ennen peruskoulun aloittamista. Äitini teki käsitöitä joka ilta ja minäkin sain askarrella ja sain neuloa nukelle kaulaliinan jo

Nyt eletään eri aikakautta. 70- luvulla oli paljon kotiäitejä, jotka opettivat. Tyydyttiin niin vähään. Meilläkin oli ulkovessa. Tuo elintaso ei riitä, joten molempien vanhempien on käytävä töissä. Aika ei riitä opettamiseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen vuonna 80 syntynyt. Me neulottiin nelosella tossut, vitosella lapaset ja kutosella sukat. Oma lapseni, joka on ihan suht innostunut käsitöistä (6.lk)  on neulonut koulussa jo pari kuukautta käsityön tunnilla. Tulos on pieni lappu joka on taiteltu vähän niinkuin leveäksi sorminukeksi ja sille on liimattu silmät. Ja kuulemma muutama poika on vain sormivirkannut kun ei onnistu eikä kiinnosta. Ymmärtäähän tuon. 

Ja niin.. lapseni käsityön arvosana on 9. Minä sain seiskan vaikka neuloin "vain" lapaset ja sormikkaat. Turha kai näitä on vertailla, mutta alaspäin on menty ja lujaa.

Kuinka paljon sinä olet tehnyt lapsesi kanssa askartelua ja käsitöitä yhdessä vapaa-ajallanne? Ennen etenkin tytöt opettelivat virkkaamaan jo jopa ennen peruskoulun aloittamista. Äitini teki käsitöitä joka ilta ja minäkin s

Jos lapsi on ollut varhaiskasvatuksessa/päiväkodissa niin perustaidot, kuten saksien käyttö, virkkaus, sormi neulonta,  kankaanpainanta jne. pitäisi lapsi oppia jo päiväkodissa, kun eivät ne mitään rakettitiedettä ole. Näin ainakin meillä 2000-luvulla. Näin pk-seudulla. 

Ja sitten peruskouu-ikäisenä ompelivat ompelukoneella, neuloivat, ompelivat vaatteita, tekivät puutöitä jne. ja kaikkea muta.

Ja opetus on tullut 80-90% päiväkodista ja koulusta ja loput kotoa ja isovanhemmilta. 

Anteeksi mitä, mutta mitä "Käsityön opetus pilattiin ideologialla".

Nykyään kun yhä useampi nuori harrastaa käsitöitä, on ollut jo vuosia oikea käsityöbuumi alle 25-30v, kansanopistot ylibuukattu, villalankaa ostetaan ennätysmäärät, ommellaan, ompelu konekauppa käy kuumana, käsityö kirjoja myydään ennätysmäärä, samoin käsityö-lehtiä, käsityö-blogeja. 

Jos ongelmia, niin ne taitavat olla siellä koulussa ja opettajissa, kun opetus ei inspiroi oppilaita. 

Kyllä omana kouluaikana oli kovin näennäinen tuo valinta. Pienet kokeilujaksot kummassakin käsityölajissa ja sitten kaikki tytöt rättipuolelle ja pojat puupuolelle. Ei kukaan halunnut mennä sinne väärälle puolelle, ei varsinkaan yksikään poika. Tytöissä ehkä oli pari kappaletta ikäluokassa, jotka meni "poikien käsitöihin".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opetusneuvoksen mukaanon aina ollut yksi käsityö, mutta tyttöjen lukujärjestyson estänyt teknisen työn valtsimisen, joten molemmat siitä yhdestä käsityöaineesta piti laittaa samaksi kouluaineeksi.

Täh?

No kyllä puutyön ja tekstiilityön tunnit olivat samanaikaisesti. Luokka oli jaettu puoliksi. Yläasteella oli suuremmat ryhmät ja oppilaita myös rinnakkaisluokilta.

Kässätunnit oli meilläkin aina samaan aikaan, mutta nähtävästi tämä on opetusneuvoksen mielestä estänyt vain tyttöjen teknisen työn tunnit eikä esim. jos poika haluaisi tekstiilityötä.

Ja myöskään kodeissa näitä taitoja ei harjoitella. Mulla on jo pitkään tullut kouluun lapsia, jotka ei osaa edes umpisolmua tehdä tai leikata paperista viivaa pitkin kuviota.

Jotenkin ristiriitaista, kun media kirjoittaa käsitöiden tekemisen räjähtäneet käsineet, käsityötarvikkeita myydään ennätysmäärät, lankakauppa tulee kina sieniä sateella, käsityö kurssit  täyttyvät ääriään myöten, samoin käsityö piirit, alan kirjallisuutta painetaan valtavat määrät, käsityö lehtiä ilmestyy kuin sieniä sateella, osallistujat ovat yhä nuorempia, jopa 10v niin tyttöjä ja poikia. Neulotaan pipoja, sukkia, ommellaan vaatteita jne.

https://kotiliesi.fi/kasityo/kasityobuumi-2021/