Tuleeko kiusaamisesta enää mitään muuta seuraamusta koulussa kuin keskustelua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sehän riippuu ihan tilanteesta. Esimerkiksi meidän tapauksessa kiusaaja oli jäänyt lapsena orvoksi ja oli sijoitettu asumaan sukulaisille jotka toimivat hänen huoltajiaan. Kun kiusaamistoiminta tuli ilmi, kiusaajasta tehtiin lastensuojeluilmoitus ja kiusaaja huoltajineen joutui tekemisiin sosiaaliviranomaisten kanssa, minkä seurauksena kiusaaja sijoitettiin laitoshoitoon.

Kiusaajan perhe, huoltajat, vielä kehtasi raivota meille sitä, että on meidän syytä kun heidän Jormairmeli joutui sijoitukseen laitoshoitoon ja että miten vaikeaa Jormairmelillä nyt on.

Eikö jormairmeli yrittänyt vai osannuy auttaa vanhempiaankaan? Aijai. Sen siitä saa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sehän riippuu ihan tilanteesta. Esimerkiksi meidän tapauksessa kiusaaja oli jäänyt lapsena orvoksi ja oli sijoitettu asumaan sukulaisille jotka toimivat hänen huoltajiaan. Kun kiusaamistoiminta tuli ilmi, kiusaajasta tehtiin lastensuojeluilmoitus ja kiusaaja huoltajineen joutui tekemisiin sosiaaliviranomaisten kanssa, minkä seurauksena kiusaaja sijoitettiin laitoshoitoon.

Kiusaajan perhe, huoltajat, vielä kehtasi raivota meille sitä, että on meidän syytä kun heidän Jormairmeli joutui sijoitukseen laitoshoitoon ja että miten vaikeaa Jormairmelillä nyt on.

Ihan oikein mokomalle luuseriporukalle

Autisteja kiusataan aina

Vierailija kirjoitti:

Eihän nykyään edes ole enää kiusaamista vaan se on kuulemma lasten välistä kränää, erimielisyyttä, nahistelua tms. Siksi se sovitellaan, mihin kuuluu esimerkiksi se, että kiusattu pyytää kiusaajalta anteeksi. Jos sovittelu ei tuota tulosta, niin kiusattu joutuu vaihtamaan koulua. Tähän on tultu loputtoman ymmärtämisen maailmassa.

Tota se on aikuistenkin maailmassa.

Milloin muka on jotain seuraamuksia tullut? Enintään sille kiusatulle kun olet niin outo että sinua kiusataan ja yrittäisit olla normaalimpi.

Ainakin 80- ja 90-luvulla ei tehty yhtään mitään asialle, muuta kuin keskustelua ja keskustelua siitä miksi sinä olet niin friikki että toisten pitää sanoa ja sitten kysytään kiusaajilta että kertokaa nyt miten friikki tuo on. Mutta onneksi ei jäänyt mitään niin pahoja traumoja ettei parissa vuosikymmenessä olisi yli päässyt.

Kiusaaja on kuin Venäjä. Uskoo vain voimaa. Puheet tulkitsee heikkoudeksi.

Eräällä työpaikalla yksi otti yhteyttä esimieheen ja kertoi itseensä kohdistuvasta kiusaamisesta. Asiaa tutkittaessa selvisi, kuinka määräilevä ja hankala tämä ns. kiusattu oli. Kiusaamista oli se, kun ei tehty hänen haluamia asioita hänen haluamalla tavalla. Kiusattu vaihtoi sitten vähin äänin työpaikkaa. En tiedä, miten kävi seuraavassa paikassa.

Kiusaajat joutuu usein tekemisiin lastensuojelun kanssa. Perusteelliset kartoitukset perheoloista ja joku laitospaikka kiusaajalle voi auttaa kiusaajan avuttomia vanhempia.

Opettajilta on viety keinot puuttua kiusaamiseen. Jälki-istuntoa voi toki määrätä, mutta usein kiusaajan huoltaja ilmoittaa, ettei hänen mussukkansa ole tehnyt mitään eikä tämän siis tarvitse jälki-istuntoakaan suorittaa. Ennen opettajan määrämät jälki-istunnot oli pakko istua tai ei saanut keväällä todistusta, mutta nykyään ei kuulemma näin voida enää toimia. Tulee muuten opetustoimi, opetushallitus ja ihmisoikeusasiamies kimppuun.

Kiusaajan nolaaminen toimii parhaiten. Kannattaa ottaa muiden kuullen puheeksi se, miten kiusaaja oli isänsä käyttämä.

Vierailija kirjoitti:

Eräällä työpaikalla yksi otti yhteyttä esimieheen ja kertoi itseensä kohdistuvasta kiusaamisesta. Asiaa tutkittaessa selvisi, kuinka määräilevä ja hankala tämä ns. kiusattu oli. Kiusaamista oli se, kun ei tehty hänen haluamia asioita hänen haluamalla tavalla. Kiusattu vaihtoi sitten vähin äänin työpaikkaa. En tiedä, miten kävi seuraavassa paikassa.

Jos ei kerran ollut kyse todellisesta kiusaamisesta, niin miksi tuot tähän keskusteluun. 

Sitä paitsi, kiusaamista on voinut ollakin, mutta jos muut kääntyvät yhtä vastaan ja väittävät päinvastaista, kaasuvalottavat.

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä ole koskaan ollut puhuttelussa kiusaamisesta. Kenenkään ei tarvitse väkisin ruveta kenellekään toiselle seuraneidiksi eikä terapeutiksi vaan lapset viettäköön koulussa aikaansa juuri niiden kanssa joiden tahtovat ja joiden seurassa on mukava ja rento olla. Kuinka monta kertaa nämä yksin ulkopuolelle jätetyt ovatkaan niitä joille tuo turhanpäiväinen kiusaamisesta vinkuminen on keino hankkia itselleen huomiota ja huolenpitoa kun siellä taustalla on oikeastikin ollut ihan järkisyyt miksi jätetty yksin ulkopuolelle? ... 

Vai ihan järkisyyt. Yleensä se menee niin, että kiusaajalla on halu alistaa ja kiusata jotakuta ja nostaa itseään/saada valtaa. Sitten kiusaaja tarkkailee ja testailee, kuka voisi ola hyvä/helppo kohde. Sen jälkeen kiusaaminen myydään muille jollain keksityillä selityksillä, miksi nyt pitää ja on muka oikeutettua toimia näin

Kyllä siellä taustalla on ajoittain olleet ihan järkisyyt eli on alussa avosylin auliisti oltu ottamassa mukaan leikkeihin kuten kaikki muutkin mutta se yksi ei ole ikinä halunnut ja sitten on muu lapsilauma turhautunut ja väsynyt siihen mukaan pyytämiseen ja jättäneet toisen omaan rauhaansa, on alkanut ininä ja piipitys kiusaamisesta. Välillä  on todellakin se yksin ulkopuolelle jätetty ollut ilkeä, tiuskinut jopa moikatessa jne. joten ei ole haluttu häiritä sen enempää. Aina ei asia ole niin mustavalkoinen että todella olisi kyse mistään kiusaamisesta vaan siellä taustalla on ihan järkisyyt. Lapset ovat lapsia, eivät pikkuaikuisia, joiden velvollisuus on holhota ja paapoa, toimia seuraneiteinä tai terapeutteina jollekin omissa maailmoissaan kipuilevalle koulutoverilleen. 

Varmaan on jotain poikkeuksia esim. joku on väkivaltainen muita kohtaan (en tarkoita mitään kerran tiuskaisi tai sanoi rumasti, vaan oikeasti uhkaavaa käytöstä). Sinun esimerkkisi kuulostaa oudolta. Ei se nyt niin vaikeaa ole sanoa välitunnille lähtiessä jotain tyyliin "hei pelataanko taas polttopalloa" tms. yleisesti ryhmälle. Ne tulee mukaan sitten ketkä haluaa. 

Kasvatuskeskustelu on jälki-istuntoon verrattava rangaistustoimenpide ja kirjataan Wilmaan kurinpitotoimien alle. 

Se on sinänsä parempi, että siimä joutuu kasvokkain asian kanssa ja puhumaan siitä, jälki-istunnossa vain istutaan. 

Vierailija kirjoitti:

Opettajilta on viety keinot puuttua kiusaamiseen. Jälki-istuntoa voi toki määrätä, mutta usein kiusaajan huoltaja ilmoittaa, ettei hänen mussukkansa ole tehnyt mitään eikä tämän siis tarvitse jälki-istuntoakaan suorittaa. Ennen opettajan määrämät jälki-istunnot oli pakko istua tai ei saanut keväällä todistusta, mutta nykyään ei kuulemma näin voida enää toimia. Tulee muuten opetustoimi, opetushallitus ja ihmisoikeusasiamies kimppuun.

Tuossa tilanteessa opettaja voi tehdä kiusajaasta lastensuojeluilmoituksen ja ilmaista huolensa kiusaajan kotioloista ja kasvatuksesta, sekä pärjäämisestä kouluryhmässä.

Vierailija kirjoitti:

Eräällä työpaikalla yksi otti yhteyttä esimieheen ja kertoi itseensä kohdistuvasta kiusaamisesta. Asiaa tutkittaessa selvisi, kuinka määräilevä ja hankala tämä ns. kiusattu oli. Kiusaamista oli se, kun ei tehty hänen haluamia asioita hänen haluamalla tavalla. Kiusattu vaihtoi sitten vähin äänin työpaikkaa. En tiedä, miten kävi seuraavassa paikassa.

Nykyään riittää, että kokee itsensä kiusatuksi. Millään muulla ei sitten olekaan mitään merkitystä, esim. faktoilla. 

No silloin omalla kohdalla se puhuteltu oli se kiusattu. Koska joutui kiusatuksi. Sehän on jo rikos itsessään. Kiusatuksi joutuminen nääs.

Vierailija kirjoitti:

Ei tule. Ensin kukkahattutädit ja -sedät keskustelevat ja pyörittelevät päätään ja silmiään koulussa, sen jälkeen A-studioon raahataan alan kukkahattutädit ja -sedät vetämään paskanjauhaminen yhteen, eli voi voi kauheaa, apua miten kauheaa, mitä ihmettä, onko tämä tällaista, voi että, voi voi ja voi, kyllä on mennyt meno kamalaksi, mutta näihin perkeleen kakaroihin ei saa koskea, ei huutaa, ei pitää kuria, ei mitään. Vanhan kunnon englantilainen vanhoillin sisäoppilaitostyylinen systeemi kouluihin.

Unohdit, että kuvaan kuuluu sen hokeminen, että tarvitaan tukea ja apua. Kukaan ei koskaan sano, että mitä tuo tuki tai apu olisi.

Vierailija kirjoitti:

Milloin muka on jotain seuraamuksia tullut? Enintään sille kiusatulle kun olet niin outo että sinua kiusataan ja yrittäisit olla normaalimpi.

Ainakin 80- ja 90-luvulla ei tehty yhtään mitään asialle, muuta kuin keskustelua ja keskustelua siitä miksi sinä olet niin friikki että toisten pitää sanoa ja sitten kysytään kiusaajilta että kertokaa nyt miten friikki tuo on. Mutta onneksi ei jäänyt mitään niin pahoja traumoja ettei parissa vuosikymmenessä olisi yli päässyt.

Onneksi olkoon sulle. Mulla taas meni täydellisesti luotto muihin ihmisiin. Se vähä, mitä sattui vielä olemaan jäljellä.

Kiusaajat on yleensä luusereita sossuperheistä olevia.

Miten kiusaaminen koulussa voisi loppua kun ihan jokapäiväisessä elämässämme aikuiset kiusaavat toisiaan. Tällä palstalla sen näkee varsin  hyvin. Toisille puhutaan rumasti ja halveksuen. Facebookissa ja twitterissä ihmeellistä nälvimistä ja piruilua. 

Eli ensin aikuiset tekemään itse ja opettamaan hyvät käytöstavat lapsilleen. Se kiusaaminen lähtee kotoota teistä vanhemmista.