Inhottavia mielikuvia pläjähtää mieleen tuosta vastasyntyneen tapauksesta
Minulla on vilkas mielikuvitus, olen suht herkkä ja ns tunneihminen, olen äiti ja ns "vauvahullu" vaikka lapsilukuni "jäikin" kahteen.
Ja nyt sitten tuo vastasyntyneen murhatapaus😭
Muistan niin elävästi omat synnytykseni ja sen hetken, kun se pieni ja täysin avuton, vielä kinainen, rääpäle nostettiin syliini. Ja joku voi jättää sellaisen poloisen heitteille ja hoitamatta, ei ihokontaktia, ei lämpöä, ei ruokaa, ei mitään ja lopputulos sitten tuollainen.
Nyt on tuosta uutisesta asti pläjähtänyt tämä asia mieleen aina välillä, pitkin päivää. Oksettaa. Voi sitä pientä rakasta, minä en käsitä, miten voi äiti, tai ylipäätään kukaan, olla reagoimatta siihen vastasyntyneen itkuun, se on kuin linnun piperrystä, niin pientä ja hentoa.
Oli pakko purkaa.
Pakko sterilisaatio ois hyvä alku...