Nainen - jos et koe olevasi voimautunut, mistä se johtuu?
Kommentit (17)
siitä, etten lue höpö höpö naisten lehtiä ja osaan olla iloinen ja tyytyväinen ilman voimaantumista mitä ikinä se tarkoittaa tai sitten olen liian nuori . eikös tuo voimaantuminen yleensä tapahdu menopaussin aikaan.
Olen ollut oman tien kulkija aina, se ei ole vuosien varrella muuttunut. En tarvitse voimaantumista mihinkään, koska olen ollut vahva aina.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Sen verran monta kertaa pahoinpidelty, että ei tässä hirveän voimaantunut olo ole.
kannattaa, sitten miettiä millainen pari suhde rooli sinulla on . ja se ylipäätään millaisen miehen kanssa alkaa seurustelemaan, jos mies on liian mukava ja jakaa alussa kaiken ja on aina muka uhri ja ostaa sinulle lahjoja..niin juokse!. olet todennäköisesti rakastava ja äidillinen jolla hoito vietti. se on kuin magneetti narsisteille ja jännä Miehille
En ole voimaantunut, koska olen aina ollut vahva.
Voimaantumidsts tarvitaan silloin, jos on ollit jotenkin alistettu kotonaan, koulussa, jonkun sairauden tai vaikka ihonvärin tai etnisiteetin tms. takia, eikä jostain itsestään riippumattomasta seikasta johtuen ole voinut hyödyntää koko kapasiteettiaan niin kuin olisi halunnut. Minulla tällaista pidäkettä ei ole ollut: vanhempani olivat erinomaisia, puolisoni on fiksu ja tasa-arvoinen, olen aina ollut terve ja tavallista valtaväestöä. Valitsemallani uralla sukupuolesta ei ole ollut merkittävää haittaa ja joka kerta kun minua on yritetty seksuaalisesti ahdistella tai väheksyä sukupuolen takia, olen ollut siinä asemassa, että siihen ei ole tarvinnut alistua tai pelätä. Minun ei siis ole tarvinnut voimautua.
Tämä ei missään mielessä tarkoita, että vähättelisin niiden tarvetta saada tukea voimautumiseensa, joilla sellainen tarve on, vaan sitä, että tajuan olevani onnekas ja etuoikeutettu.
Mikä on voimaantunut nainen ja mistä se on voimaantunut? Joku joka on ollut pitkään kipeänä ja saanut voimansa takaisin? Joku joka on kokenut jotain traumaattista ja päässyt siitä yli?
Varmaan noudattaa ulkopuolisten asettamia raameja ja tuntee ettei mahdu niihin.
Mut esim kasvatettiin hyvin perinteiseksi naiseksi matelemaan ja palvelemaan, mutta en koskaan tuntenut oloani oikeanlaiseksi siinä feminiinisen energian roolissa.
Lähempänä 40-vuotiaana sitten lopulta aloin elämään itseni näköistä elämää, vaihdoin alaa jne. Kai se sitten on jotain voimaantumista tai jotain.
Koska en ole vielä rohjennut lihoa 30 kiloa, värjätä tukkaani sinivihreäksi ja ottaa tatuointeja. Siksi.
Koska kukaan ei ole tullut voimaannuttamaan minua.
Oli kysymys voimautumisesta eikä mistään voimaantumisesta.
Vierailija kirjoitti:
Oli kysymys voimautumisesta eikä mistään voimaantumisesta.
En ole sitäkään! Oletko sinä?
Entä ap.? Oletko sä voimautunut???
Se on voimaantunut, ei voimautunut.
Mistä tässä vielä pitäisi voimaantua?
Mulla oli sellainen lapsuus saatana, että siinä oli voimaannuttava ihan tuosta vaan jos meinasi edes hengissä pysyä. Se vaatii voimavaroja kuulkaas te hyvin syöneet ja pehmosella maanneet, että selviää edes jotenkin.
Mulle ei tulla pölisemään voimaantumisista. Mun on edelleen selvittävä ja ihan itse ja omin voimin. Yhteiskuntakelpoinen ihminen olen tänä päivänä ja itse olen itsestäni huolehtinut. Vieläkin on niitä, jotka katsoo nenänvarttaan pitkin ja pitää mua roskana, mutta taitaa olla vaan suuttumusta siitä, että olenkin selvinnyt ja jopa paremminkin kuin jotkut heistä.
Eiköhän tämä voima jo mulle riitä.
Määrittele voimaantunut, tuota nykyajan ärsyttävää sanastoa samoin kuin manifestoida.
Sen verran monta kertaa pahoinpidelty, että ei tässä hirveän voimaantunut olo ole.