KOIRA -harrastajat ; Mikä rotu meille?
Tuttavat ovat suositelleet tähän mennessä: collie, bordercollie, kultainennoutaja, labradori, lapinkoira, samojedi, akita, berninpaimenkoira, leonberg, saluki.
Äkkiseltään sanoisin, että kovin erilaisia koiria keskenään, en tunne rotuja tarkemmin, netissä kailki vaikuttaa kivoilta,mutta olisiko näistä joku meille sopiva?
Meillä on ollut pystykorvasekoitus, jonka hyvät puolet oli se, että oli kaikille ystävällinen ja lasten kaveri ja jaksoi lenkkeillä, sisällä oli rauhallinen. Huonot puolet oli, että pihatarhassa ollessaan räksytti yhtämittaa ja karkasi jos pääsi irti.
Eli näihin huonoihin puoliin toivoisin uuden koiran myötä muutosta. Meillä on mahtavat lenkkeilymaastot ja jos koira olisi tottelevaisempi ( ei riistaviettiä), niin voisi pitää irtikin. Ja sitä räksytystä en enää jaksaisi kuunnella. Kaverilla on saksanseisoja ja toisella villakoira, molemmat hyppivät päälle, kun menee kylään, eivätkä osaa ollenkaan rauhottua, vaan häseltävät koko ajan sisällä. En halua sellaista.
Meillä on omakotitalo, 3 lasta 10-17v, joten rapsuttajia, kouluttajia ja lenkkeilijöitä riittää. Mitään varsinaista koiraharrastusta (agility esim) emme halua, mutta kivoja temppuja ja tapakasvatusta ja etenkin, että hihnassa oppii kulkemaan vetämättä, eikä reagoi toisiin koiriin tai juokseviin lapsiin ym.
Karvan laadulla ei muuta merkitystä, mutta olisi kätevää, jos koira tarkenisi ja viihtyisi ulkotarhassa sellaisinä päivinä, kun menee pitkään esim. pelireissulla, niin voisi jättää koiran päiväksi kotiin. Ihan pientä, tai jättikoiraa emme halua.
Suosituksia jostain roduista tai kokemuksia esim. ylläolevista roduista saa esittää.
Ja tottakai sitten kun rotu on päätetty, niin valitsemme kasvattajan ja pennun huolella.
Kiitos jo etukäteen asiallisista vastauksista.
Kommentit (138)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei noutajaa. Lonkkavaivoja ja isoja.
Hankkikaa sen sijaan mopsi. Tosi herttaidia ja jaksaa sekä levätä että liikkua. Ovat kalliita, mutta rahasta ei teillä näytä olevan pulaa
Mopsit vasta sairaita ovatkin. Eihän ne pysty edes hengittämään normaalisti. Muistakin liikajalostuksen ongelmista kärsivät.
Eikös mopsit ole niitä, joilta rotuominaisuutena poistetaan hampaat jo aika nuorina?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei noutajaa. Lonkkavaivoja ja isoja.
Hankkikaa sen sijaan mopsi. Tosi herttaidia ja jaksaa sekä levätä että liikkua. Ovat kalliita, mutta rahasta ei teillä näytä olevan pulaa
Mopsit vasta sairaita ovatkin. Eihän ne pysty edes hengittämään normaalisti. Muistakin liikajalostuksen ongelmista kärsivät.
Eikös mopsit ole niitä, joilta rotuominaisuutena poistetaan hampaat jo aika nuorina?
Siitä en tiedä, mutta hengitysvaikeuksia niillä ainakin on, kuten monilla lyttykuonoisilla koirilla. Kannattaa suosia perusterveitä koirarotuja, ja kasvattajia joille terveys on tärkeä kriteeri työssään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei noutajaa. Lonkkavaivoja ja isoja.
Hankkikaa sen sijaan mopsi. Tosi herttaidia ja jaksaa sekä levätä että liikkua. Ovat kalliita, mutta rahasta ei teillä näytä olevan pulaa
Mopsit vasta sairaita ovatkin. Eihän ne pysty edes hengittämään normaalisti. Muistakin liikajalostuksen ongelmista kärsivät.
Eikös mopsit ole niitä, joilta rotuominaisuutena poistetaan hampaat jo aika nuorina?
No tätä en ole kuullut. Mutta jos näin on niin kaivamaan kuvetta sitten. Yhden hampaan poisto maksaa noin 500 euroa nykyään. Ne poistetaan poralla ja leikkauksessa, nukutettuna.
***
Mopsin oikeasti pahempi ongelma on, että se ei kykene hengittämään.
Ja sitten
let that sink in.
Eläin, joka ei kykene hengittämään. Kuono on jalostettu tyngäksi, kitapurje on liian iso kuonottomalle koiralle, ilmatiet olemattoman ahtaat. Hengitys on työlästä paikoillaankin (siksi mopsit rohisevat ja kuorsaavat, ilmatiet on niin ahtaat) , mutta jos se juoksee, saattaa happi loppua tyystin, koira pyörtyy hapenpuutteseen. Se on rotuominaisuus, sanoi tuttavan, mopsin omistajan eläinlääkäri.
Kenenkään ei pitäisi ostaa koiraa, joka on jalostettu tuollaiseksi. Ei pysty hengittämään. Sehän on silkkaa eläinrääkkäystä. Jokainen osaa kuvitella, miltä tuntuu jos henkeä ahdistaa, mopsilla se tunne on aina. Samoin parilla muullakin rodulla.
En tajua, miten tähän ei lainsäädäntö puutu, en tajua. Mutta nehän on vaan eläimiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei noutajaa. Lonkkavaivoja ja isoja.
Hankkikaa sen sijaan mopsi. Tosi herttaidia ja jaksaa sekä levätä että liikkua. Ovat kalliita, mutta rahasta ei teillä näytä olevan pulaa
Mopsit vasta sairaita ovatkin. Eihän ne pysty edes hengittämään normaalisti. Muistakin liikajalostuksen ongelmista kärsivät.
Eikös mopsit ole niitä, joilta rotuominaisuutena poistetaan hampaat jo aika nuorina?
No tätä en ole kuullut. Mutta jos näin on niin kaivamaan kuvetta sitten. Yhden hampaan poisto maksaa noin 500 euroa nykyään. Ne poistetaan poralla ja leikkauksessa, nukutettuna.
***
Mopsin oikeasti pahempi ongelma on, että se ei kykene hengittämään.
Ja sitten
let th
Huonot yksilöt pitäisi viedä piikille. Ei suurin osa mopseista ole tuollaisia. Hammas ja nenäleikkauksiin aplle on varaa kun asuu okt ja lapsilla varaa harrastaa
Cairnterrieri. Väsymätön kuten Shellin moottoriöljy.
Täh... siis sä raukka et tiedä minkä koiran haluaisit kotiisi.. pitäisköhän sun ensin opettelee lukemaan koirakirjat ja alkaa ajattelee ihan omilla aivoilla mikä voisi olla se oma rotu. Voisin itse ehdottaa sinulle... ota koirasusi tai laumanvartia ovat tosi kilttejä ja oikeita perhekoiria.
Vierailija kirjoitti:
Cairnterrieri. Väsymätön kuten Shellin moottoriöljy.
Pitkän päivän ajaksi ulkohäkkiin säällä kuin säällä? Irti pidettävä eikä riistaviettiä?
Rotukoirat maksavat noin 2000 euroa. Rikkaiden hupia!
AP kertoi, ettei halua koiraa joka säheltää ja jotkut ehdottaa labradorinnoutaja. Nämä koirat ovat pahimpia säheltäjiä, joita tiedän. Aivan ylettömän sosiaalisia ja tunkevat väkisin kaikkien elollisen Henk. koht. reviirillä kyselemättä. En voi ymmärtää, että labradorinnoutaja on niin suosittu. Karvaa lähtee niin, että järki lähtee, yleensä vetävät hihnassa, hakkaavat hännällä, järjettömän ahneita, naamalla aina hieman idiootin ilme. Hyviä puolia on, että ovat useimmiten hyväntahtoisia ja kilttejä, ei hauku turhia ja nenätyöskentelyssä todella hyviä. Silti lopputulos pahasti miinuksen puolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei noutajaa. Lonkkavaivoja ja isoja.
Hankkikaa sen sijaan mopsi. Tosi herttaidia ja jaksaa sekä levätä että liikkua. Ovat kalliita, mutta rahasta ei teillä näytä olevan pulaa
Mopsit vasta sairaita ovatkin. Eihän ne pysty edes hengittämään normaalisti. Muistakin liikajalostuksen ongelmista kärsivät.
Eikös mopsit ole niitä, joilta rotuominaisuutena poistetaan hampaat jo aika nuorina?
No tätä en ole kuullut. Mutta jos näin on niin kaivamaan kuvetta sitten. Yhden hampaan poisto maksaa noin 500 euroa nykyään. Ne poistetaan poralla ja leikkauksessa, nukutettuna.
***
Mopsin oikeasti pahempi ongelma on, että se ei kykene hengitt
No silloinhan ei juuri ole varaa jos rahat menee omakotitaloon ja lasten harrastuksiin
Kultainen noutajahan se olis.
Tarhaan lämmitettävä koppi.
Tajuan kyllä, että ap ei sitä tarhakoiraksi ota. Silloin tällöin tarhassa.
Ääni sammarille. Tarkenee pihallakin.
Kiitos kaikille keskustelusta.
Jos vielä tulee rakentavia ajatuksia ja kokemuksia eri roduista mieleen, niin saa laittaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Suomenlapinkoira kävisi muutoin vaatimuksiinne, mutta haukkuu paljon. Ulkotarhassa varmaan aamusta iltaan.
Varmasti haukkuu, jos koira on tarhassa yksin aamusta iltaan? Meillä on suomenlapinkoira ja ei todellakaan viihdy yksinään missään ulkotarhassa koko päivää. Ei kannata hankkia koiraa, jos sen sijoituspaikka on ulkotarhassa.
Joku iso että voin helposti ampua sen
Labbis vois tulla kyseeseen paitsi ei ne kyllä oo sellaisia et ne viihtyisi ulkotarhassa. Ne haluaa olla aina ihmisten kanssa. Sama pätee kultsuihin.
Samojedia ehdottaisin näistä vaihtoehdoista.
Tai Eurasieria jota joku muukin jo ehdotti!
Suomenlapinkoira saattaa olla melko haukkuherkkä mut entäs Lapinporokoira?
Järkevä rakenne, hyväluonteisia peruskoiria ja oppivat olemaan tarhassakin.
Vierailija kirjoitti:
Labbis vois tulla kyseeseen paitsi ei ne kyllä oo sellaisia et ne viihtyisi ulkotarhassa. Ne haluaa olla aina ihmisten kanssa. Sama pätee kultsuihin.
Samojedia ehdottaisin näistä vaihtoehdoista.
Tai Eurasieria jota joku muukin jo ehdotti!
Suomenlapinkoira saattaa olla melko haukkuherkkä mut entäs Lapinporokoira?
Järkevä rakenne, hyväluonteisia peruskoiria ja oppivat olemaan tarhassakin.
Suomenlapinkoira ja porokoira ovat molemmat haukulla paimentavia koiria, joten kyllä se ulkotarhassa varmaan haukkuu se porokoirakin, kun haluaa siirtää ihmisensä jonnekin näköpiiriin. Nämä kaksi rotuahan erotettiin toisistaan sillä perusteella, että pitkäkarvaiset ovat lapinkoiria ja lyhytkarvaiset porokoiria. Myöhemmin saatiin tietää, että kyse on yhden geenin kahdesta eri muodosta. Toki tämän nerokkaan rotujen erottelun jälkeen on suosittu hiukan eri ulkonäköpiirteitä, joten ulkonäkö eroaa nykyään hiukan myös koirien koon ja pään muodon suhteen. Lapinkoiria on valikoitu enemmän ulkonäön perusteella, ikävä kyllä, ja niille on tullut lievää lyttykuonon alkua sekä monille kummalliset tekoveikeät sikkarasilmät. Ja tietysti se ylisuuri turkki. Porokoirat ovat luomumman näköisiä. Niissä on erityisemmin haluttu säilyttää paimentamisen kyky, joten eiköhän se kyky haukkua kokopäiväisesti ole hyvin tallella.
Siitä nyt vaan ei pääse yhtään mihinkään, että koira kun koira, niin ne ensimmäiset kuukaudet ja ekat 1,5-2 vuotta tulee olemaan työmaa. Rodusta riippuu, kuinka iso urakka on edessä. Isoilla roduilla ruokinnan ja liikkumisen kanssa tulee olla pedantti, että koira kasvaa ja kehittyy fyysisesti ilman vaivoja. Osa koirista vaihtaa pentuturkkia aikuisen karvaan ja joutuu harjaamaan useammin kuin normaalisti, ettei turkki takkuunnu ja huopaannu. Sitten on sisäsiistiksi opettaminen, toisiin ihmisiin ja koiriin totuttelu, perustottelevaisuuden, hihnassa kävelemisen, ihan kaiken opettelu.
Toki, jos kaikki menee hienosti, niin hyvässä lykyssä on hyvätapainen ja helppo koira seuraavan vuosikymmenen, jos ei enemmänkin.