Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vieläkö yrittäisi jotain vai luovuttaisiko jo?
24.10.2025 |
Minulla on skitsoaffektiivinen häiriö joka on skitsofrenian kaltainen psykoosisairaus, oikeastaan yhdistelmä mielialahäiriötä ja skitsofreniaa. Kolme psykoosia takana jotka olivat erittäin rajuja. Kahta eri neuroleptiä syön kun yksi ei enää riittänyt. Jaksaminen on aika huonoa, päivät menee lähinnä lepäillessä ja kotitöitä tehdessä. Psykoosisairauden negatiivisia eli puutosoireita on aika paljon, puheen köyhtymistä ja aloitekyvyttömyyttä. Kuntoutustuella olen ollut jo 16 vuotta. Sinä aikana olen yrittänyt opiskella muutamassa yliopistossa, hitaanlaisesti opinnot on edenneet. Nyt sitten opiskeluaika loppui enkä saanut tutkintoa suoritettua, muitakin esteitä opiskelulle oli kuin sairaus, kuten homeongelmat yliopistolla. Joskus nuorena hankittu yliopistopaikka olisi toisessa kaupungissa ja olen miettinyt että yrittäisikö opiskella siellä. Surettaisi vaan jättää nykyisessä kotikaupungissa saatuja ystäviä taakse. Vai alkaisiko nykyisessä kotikaupungissa pysyvälle eläkkeelle? Mitä olette mieltä?
Kommentit (15)
Olisin kiitollinen mielipiteistä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos viihdyt nykyisessä asuinkaupungissa ja sulla on siellä ystäviä niin jää sinne. Elämä ilman opiskeluja ja työelämää voi olla hyvinkin antoisaa !
Vierailija kirjoitti:
Jos viihdyt nykyisessä asuinkaupungissa ja sulla on siellä ystäviä niin jää sinne. Elämä ilman opiskeluja ja työelämää voi olla hyvinkin antoisaa !
Kiitos kommentista! Minulla olisi kuitenkin halu ja toive olla hyödyllinen jotenkin yhteiskunnalle. Pelkään että masentuisin enemmän jos en tekisi mitään. Tosin ystävien takia houkuttaisi jäädä nykyiselle paikkakunnalle.
Ap
Vierailija kirjoitti:
hyppää junan alle.
Sekin on joskus käynyt mielessä mutten aio sitä tehdä.
Ap
No eläke tietenkin nykyisessä kotikaupungissa. Sinulla on niin pitkä sairaushistoria että kannattaa lopettaa haihattelu ja olla nykyisessä asuinpaikassa missä ystävätkin ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosi vaikea kysymys. Haluaisit opiskella, mutta riittääkö jaksaminen. Ystävät ei muuta mukana. En osaisi valita.
Vierailija kirjoitti:
Tosi vaikea kysymys. Haluaisit opiskella, mutta riittääkö jaksaminen. Ystävät ei muuta mukana. En osaisi valita.
Niin minustakin on tosi vaikea kysymys. Tässä olen pallotellut tätä asiaa mielessäni aika kauan jo. Pitäisi joku päätös tehdä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos oikeasti itse saat valita, haluatko työkyvyttömyyseläkkeelle, niin tietenkin otat sen. Eläkkeellä ollessa voi myös opiskella!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos viihdyt nykyisessä asuinkaupungissa ja sulla on siellä ystäviä niin jää sinne. Elämä ilman opiskeluja ja työelämää voi olla hyvinkin antoisaa !
Kiitos kommentista! Minulla olisi kuitenkin halu ja toive olla hyödyllinen jotenkin yhteiskunnalle. Pelkään että masentuisin enemmän jos en tekisi mitään. Tosin ystävien takia houkuttaisi jäädä nykyiselle paikkakunnalle.
Ap
Voitsitko opiskella etänä toisen paikkakunnan yo:lla? Nykyäänhän on hyvät mahdollisuudet siihen!
Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä jos kokeeksi muuttaisit jonnekin opiskelemaan? Takaisin pääsee aina. Elämä on välillä kokeilua, aina ei ole takeita onnistumisesta. Tsemppiä! Mulla on itselläni serkku, joka ollut koko ikänsä työkyvytön skitsofrenian vuoksi. Kaikkea hyvää sinulle
Kokeile opiskelua kun se kiinnostaa, takaisin pääsee jos se ei onnistu. Jos jätät kokeilematta se harmittaa myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos viihdyt nykyisessä asuinkaupungissa ja sulla on siellä ystäviä niin jää sinne. Elämä ilman opiskeluja ja työelämää voi olla hyvinkin antoisaa !
Kiitos kommentista! Minulla olisi kuitenkin halu ja toive olla hyödyllinen jotenkin yhteiskunnalle. Pelkään että masentuisin enemmän jos en tekisi mitään. Tosin ystävien takia houkuttaisi jäädä nykyiselle paikkakunnalle.
Ap
Kyllä sinä voit olla hyödyllinen yhteiskunnan jäsen vaikka et olisi täysin työkykyinen. Voit esimerkiksi olla tärkeänä tukena ystävillesi ja auttaa muita kanssakulkijoita jaksamisesi mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos viihdyt nykyisessä asuinkaupungissa ja sulla on siellä ystäviä niin jää sinne. Elämä ilman opiskeluja ja työelämää voi olla hyvinkin antoisaa !
Kiitos kommentista! Minulla olisi kuitenkin halu ja toive olla hyödyllinen jotenkin yhteiskunnalle. Pelkään että masentuisin enemmän jos en tekisi mitään. Tosin ystävien takia houkuttaisi jäädä nykyiselle paikkakunnalle.
Ap
Kyllä sinä voit olla hyödyllinen yhteiskunnan jäsen vaikka et olisi täysin työkykyinen. Voit esimerkiksi olla tärkeänä tukena ystävillesi ja auttaa muita kanssakulkijoita jaksamisesi mukaan.
Tämä. Itse arvostan ihmistä joka auttaa ja on tukena toiselle ihmiselle. Ei se elämä kenellekään aina pelkkää auringonpaistetta ole ja on arvokas asia tukea toista ihmistä elämän taipaleella. Ei ihmisen arvoa pidä millään tittelillä tai rahalla mitata.
Alue: Aihe vapaa
Minulla on siis vaihtoehtoina nykyiseen kotikaupunkiin jääminen, ystävien kanssa oleminen ja pysyvä eläke tai toiseen kaupunkiin muuttaminen ja yliopisto-opinnot. Kumpi kannattaisi valita?