Te, jotka ulisette ettei puuro muka pidä nälkää

Vierailija kirjoitti:

Ja jos olet ikinä syönyt mysliä tai granolaa jogurtin kanssa ja unohtunut tekemään jotain ja jatkat syömistä tovin kuluttua, niin se mössö miksi granola on siinä vaiheessa muuttunut on aika lailla tuorepuuroa. 

Sulla on aika outo pakkomielle muuttaa kaikki tuorepuuroksi. Onko mielestäsi jotenkin cool kutsua tuorepuuroksi tuotetta, joka ennen tunnettiin nimellä penkkivelli? 

Meinasin tulla kertomaan ihan samaa. Satoja vuosia vanha resepti, jonka joku hienohelma on keksinyt ristiä tuorepuuroksi viime vuosikymmeninä. Meillä sitä on sanottu myös junttapuuroksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vesi toimii keitossa eri tavalla kuin juomana nautittuna. Jos vesi juodaan erikseen, se kulkee nopeasti vatsan läpi eikä vaikuta kylläisyyteen merkittävästi. Sen sijaan, kun vesi on sidottu ruokaan, kuten keittoon, se hidastaa vatsan tyhjenemistä ja saa kylläisyyden kestämään pidempään. Tämän vuoksi keitto täyttää vatsan tehokkaammin kuin sama määrä kiinteää ruokaa ja vettä erikseen nautittuna.

////

Eli kyse ei ole todellisesta kylläisyydestä, vaan ainoastaan vatsan täyttymisestä. Yllättävän moni nykyihminen ei erota näitä kahta toisistaan. Siihen on syynsä, miksi esim. luolamiehet eivät syöneet mitään keittolitkuja, vaan ehtaa tavaraa. Heidän piti tulla oikeasti kylläisiksi eikä vain tuntea olevansa maha täynnä. Nykyisin moni on läski siksi, ettei tunnista enää aitoa kylläisyyttä, vaan kuvittelee, että hänellä

Miksi jankkaat tuota samaa? Ei se kylläisyyden TUNTEMINEN muutu todelliseksi kylläisyydeksi, vaikka miten monta kertaa toistat tuota samaa tutkimusta. Opettele sanojen merkitys. 

No, kerros sitten mitä eroa niillä käytännössä on? Tai mitä eroa on sillä esim, että olenko vihainen vai  tunnenko olevani vihainen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkimuksissa on nähty, että ihmiset, jotka söivät keiton, tunsivat itsensä kylläisemmiksi kuin ne, jotka söivät samat ainekset kuivana ruokana ja joivat veden erikseen.

///

Niin TUNSIVAT. Sehän on täysin eri asia kuin OLIVAT. Minä voin TUNTEA olevani vaikka vuohipukki, mutta en minä pelkästään tuntemuksen perusteella vuoheksi muutu. Sama homma kylläisyyden kanssa. Se ei ole tuntemukseen perustuva asia, vaan fyysinen tila. 

Mua kiinnostaa että miten sä määrittelet sanan "kylläinen" tässä kontekstissa? Sanakirjassa sanotaan "kun ei ole enää nälkäinen". Mitä kylläisyys on jos se ei ole tuntemukseen perustuva tila? 

Kylläisyys on kehon ravitsemukseen perustuva tila. Ihminen ei osaa enää nykymaailmassa tuntea, onko keho riiittävän ravittu, vaan hän sekoittaa

Sanakirja sanoo myös "tyydytetty, täynnä oleva, täynnä, täysi". Mä en ole ikinä kuullut tuota vaatimusta ravitsemuksesta. Missä kohtaa se raja menee että voi sanoa olevansa ravittu? Jokaisessa ruoassa on suurin osa vettä. 400g jauhelihaa on kuivattuna 100g. Jauhelihakastikkeesen lisätään ylimääräistä vettä. Jauhelihakeittoon lisätään vielä enemmän. Sillä ei ole väliä mitä noista syön, tulen olemaan nälkäinen vielä uudestaan tulevaisuudessa. Jos syön noista jotain niin paljon että ei mahdu enempää ja nälkä on ohi, niin mikä on ero kylläisyyden ja täyden mahan välillä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja jos olet ikinä syönyt mysliä tai granolaa jogurtin kanssa ja unohtunut tekemään jotain ja jatkat syömistä tovin kuluttua, niin se mössö miksi granola on siinä vaiheessa muuttunut on aika lailla tuorepuuroa. 

Sulla on aika outo pakkomielle muuttaa kaikki tuorepuuroksi. Onko mielestäsi jotenkin cool kutsua tuorepuuroksi tuotetta, joka ennen tunnettiin nimellä penkkivelli? 

Meinasin tulla kertomaan ihan samaa. Satoja vuosia vanha resepti, jonka joku hienohelma on keksinyt ristiä tuorepuuroksi viime vuosikymmeninä. Meillä sitä on sanottu myös junttapuuroksi.

Mitä väliä sillä on miksi sitä kutsutaan? Hilla on lakka on suomuurain. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vesi toimii keitossa eri tavalla kuin juomana nautittuna. Jos vesi juodaan erikseen, se kulkee nopeasti vatsan läpi eikä vaikuta kylläisyyteen merkittävästi. Sen sijaan, kun vesi on sidottu ruokaan, kuten keittoon, se hidastaa vatsan tyhjenemistä ja saa kylläisyyden kestämään pidempään. Tämän vuoksi keitto täyttää vatsan tehokkaammin kuin sama määrä kiinteää ruokaa ja vettä erikseen nautittuna.

////

Eli kyse ei ole todellisesta kylläisyydestä, vaan ainoastaan vatsan täyttymisestä. Yllättävän moni nykyihminen ei erota näitä kahta toisistaan. Siihen on syynsä, miksi esim. luolamiehet eivät syöneet mitään keittolitkuja, vaan ehtaa tavaraa. Heidän piti tulla oikeasti kylläisiksi eikä vain tuntea olevansa maha täynnä. Nykyisin moni on läski siksi, ettei tunnista enää ait

Mieti asia tätä kautta: Olen nainen eli minulla on naisen kromosomit ja sukuelimet. Tunnen olevani nainen eli en oikeasti ole nainen, mutta minusta vain tuntuu että olisin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hän ei väittänyt, että keitetty vesi täyttäisi vaan keitto! Eli ruoka, jossa on paljon vettä.

Tutkimuksissa on nähty, että ihmiset, jotka söivät keiton, tunsivat itsensä kylläisemmiksi kuin ne, jotka söivät samat ainekset kuivana ruokana ja joivat veden erikseen.

"Tuntea itsensä kylläiseksi" on  täysin eri asia kuin "olla kylläinen". Vesi ei voi tehdä ihmisestä kylläistä, vaikka se olisi ruuassa, koska vedessä ei ole minkään valtakunnan ravintoaineita. Vesi kyllä täyttää mahaa, mutta ei tee ihmistä kylläiseksi. Opettele ero termien "maha täynnä" ja "kylläinen" välillä. Ei ole vaikeaa. 

Olet oikeassa siinä, että vesi ei itsessään ravitse. Mutta kylläisyys ei riipu pelkästään ravintoaineista, vaan myös siitä, kuinka nopeasti vatsa tyhjenee. Kun vesi on osa ruokaa, kuten keitossa, se sitoutuu muihin ainesosiin j

Niin, pitää vatsan täyden tuntuisena. Se EI OLE samaa kuin kylläisyys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En edes omista mikroa, mutta pelkkä kaurapuuro ei pidä nälkää. Tälle on ihan perusteetkin. Kyse ei ole mielipideasiasta. 

Kyllä minulla pitää. Voin kanssa tai marjoja, hedelmiä, mehukeittoa, rahkaa, jogurttiaa tms voi laittaa päälle lisukkeeksi.

Äly hoi, silloin se ei ole se puuro nälän pitäjä, vaan nuo muut. 

No mitä hiton väliä sillä on? Puurosta siis saa ne terveyshyödyt (alentaa kolesterolia jne.), se maistuu hyvältä ainakin minun mielestäni (ja näköjään monen muunkin) ja jokainen laittaa mieltymystensä mukaan proteiinilisiä sun muita. Miksi se menee tunteisiin, että jotkut syövät kaurapuuroa, lisukkeilla tai ilman.

Se väli, että aloituksen väite oli, että puuro pitää nälkää. Yhtä hyvin voisi väittää, että tyhjä ilma pitää nälkää, kun syö sen oheen täysipainoisen aterian. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vesi toimii keitossa eri tavalla kuin juomana nautittuna. Jos vesi juodaan erikseen, se kulkee nopeasti vatsan läpi eikä vaikuta kylläisyyteen merkittävästi. Sen sijaan, kun vesi on sidottu ruokaan, kuten keittoon, se hidastaa vatsan tyhjenemistä ja saa kylläisyyden kestämään pidempään. Tämän vuoksi keitto täyttää vatsan tehokkaammin kuin sama määrä kiinteää ruokaa ja vettä erikseen nautittuna.

////

Eli kyse ei ole todellisesta kylläisyydestä, vaan ainoastaan vatsan täyttymisestä. Yllättävän moni nykyihminen ei erota näitä kahta toisistaan. Siihen on syynsä, miksi esim. luolamiehet eivät syöneet mitään keittolitkuja, vaan ehtaa tavaraa. Heidän piti tulla oikeasti kylläisiksi eikä vain tuntea olevansa maha täynnä. Nyky

 

Okei. Ero on toki tuossa se, että kromosomit ei heittele päivän ja hetken ja tehtyjen aktiviteettien mukaan. Jos kylläisyys ei ole fysiologinen tunnetila, niin mikä tila on "kylläinen". Jos me siis oletetaan että naiseus on XX-kromisomit eikä henkilökohtainen kokemus maailmasta, niin mikä on kylläisyydelle tämä XX-kromosomeihin verrannollinen tila? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vesi toimii keitossa eri tavalla kuin juomana nautittuna. Jos vesi juodaan erikseen, se kulkee nopeasti vatsan läpi eikä vaikuta kylläisyyteen merkittävästi. Sen sijaan, kun vesi on sidottu ruokaan, kuten keittoon, se hidastaa vatsan tyhjenemistä ja saa kylläisyyden kestämään pidempään. Tämän vuoksi keitto täyttää vatsan tehokkaammin kuin sama määrä kiinteää ruokaa ja vettä erikseen nautittuna.

////

Eli kyse ei ole todellisesta kylläisyydestä, vaan ainoastaan vatsan täyttymisestä. Yllättävän moni nykyihminen ei erota näitä kahta toisistaan. Siihen on syynsä, miksi esim. luolamiehet eivät syöneet mitään keittolitkuja, vaan ehtaa tavaraa. Heidän piti tulla oikeasti kylläisiksi eikä vain tuntea olevansa maha täynnä. Nykyisin moni on läski siksi, ettei tunnista enää ait

Kylläisyydessä kyse voi olla myös pelkästä tunteesta. Moni on mättänyt kehonsa niin täyteen sontaa ettei keho viestl enää normaalisti. Tästä syystä ylipaino on niin yleistä. Jos ihminen söisi vain sen verran että on kylläinen, hän ei lihoisi muodottomaksi 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä juttu ööh toi nälän poisto oikein on?

Minulla on aina nälkä vaikka mitä söisin. Se on pari tuntia ja nälkä iskee taas, ihan sama mitä söisi.

Nälkä on ihan hyvä asia, ei sitä pidä syödä pois.

Syö kun syö, mutta nälkä on ikuinen.

Se ei ole millään tasolla tervettä, että on parin tunnin välein nälkä. 

Treenaan neljä tuntia päivässä. Mulla on oikeasti nälkä kokoajan. Ollut jo pari vuotta ja ihan hyvin voin, paitsi nälkä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vesi toimii keitossa eri tavalla kuin juomana nautittuna. Jos vesi juodaan erikseen, se kulkee nopeasti vatsan läpi eikä vaikuta kylläisyyteen merkittävästi. Sen sijaan, kun vesi on sidottu ruokaan, kuten keittoon, se hidastaa vatsan tyhjenemistä ja saa kylläisyyden kestämään pidempään. Tämän vuoksi keitto täyttää vatsan tehokkaammin kuin sama määrä kiinteää ruokaa ja vettä erikseen nautittuna.

////

Eli kyse ei ole todellisesta kylläisyydestä, vaan ainoastaan vatsan täyttymisestä. Yllättävän moni nykyihminen ei erota näitä kahta toisistaan. Siihen on syynsä, miksi esim. luolamiehet eivät syöneet mitään keittolitkuja, vaan ehtaa tavaraa. Heidän piti tulla oikeasti kylläisiksi eikä vain tuntea olevansa maha täynnä. Nyky

Mieti asia tätä kautta: Olen nainen eli minulla on naisen kromosomit ja sukuelimet. Tunnen olevani nainen eli en oikeasti ole nainen, mutta minusta vain tuntuu että olisin. 

Vertauksesi ei oikeasti päde, koska biologinen sukupuoli on pysyvä rakenne, joka ei riipu tunteista. Nälkä ja kylläisyys sen sijaan on fysiologisia tiloja, jotka ilmenee subjektiivisina tuntemuksina. Toisin sanoen tuntea nälkää tai tuntea olevansa kylläinen ei ole vain mielikuvitusta, vaan signaali, jonka keho oikeasti tuottaa säätelemään energiantarvetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En edes omista mikroa, mutta pelkkä kaurapuuro ei pidä nälkää. Tälle on ihan perusteetkin. Kyse ei ole mielipideasiasta. 

Kyllä minulla pitää. Voin kanssa tai marjoja, hedelmiä, mehukeittoa, rahkaa, jogurttiaa tms voi laittaa päälle lisukkeeksi.

Äly hoi, silloin se ei ole se puuro nälän pitäjä, vaan nuo muut. 

No mitä hiton väliä sillä on? Puurosta siis saa ne terveyshyödyt (alentaa kolesterolia jne.), se maistuu hyvältä ainakin minun mielestäni (ja näköjään monen muunkin) ja jokainen laittaa mieltymystensä mukaan proteiinilisiä sun muita. Miksi se menee tunteisiin, että jotkut syövät kaurapuuroa, lisukkeilla tai ilman.

Se väli, että a

Eli väitätkö sinä että ilma ja puuro ovat energia-ja ravintosisällöltään samat? 

Muistakaa mitä irakilainen puurokenraali sanoi. Puuroa ei voi antaa edes koiralle, ainoastaan naisille.

Kylläisyyden kromosomeja vastaava tila on ravittu keho. Syömällä pelkkää sipsiä voit tuntea olevasi kylläinen mutta et ole kylläinen koska kehosi ei ole ravittu. Tulos näkyy esim verikokeissa ja kehon oireiluna. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkimuksissa on nähty, että ihmiset, jotka söivät keiton, tunsivat itsensä kylläisemmiksi kuin ne, jotka söivät samat ainekset kuivana ruokana ja joivat veden erikseen.

///

Niin TUNSIVAT. Sehän on täysin eri asia kuin OLIVAT. Minä voin TUNTEA olevani vaikka vuohipukki, mutta en minä pelkästään tuntemuksen perusteella vuoheksi muutu. Sama homma kylläisyyden kanssa. Se ei ole tuntemukseen perustuva asia, vaan fyysinen tila. 

Mua kiinnostaa että miten sä määrittelet sanan "kylläinen" tässä kontekstissa? Sanakirjassa sanotaan "kun ei ole enää nälkäinen". Mitä kylläisyys on jos se ei ole tuntemukseen perustuva tila? 

Kylläisyys on kehon ravitsemukseen perustuva tila. Ihminen ei osaa enää nykymaailmassa tuntea,

Mä huomaan kylläisyyden syömisen jälkeen eikä vatsan tarvitse olla täys. Enkä tarvitse sen toteamiseen sanakirjaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vesi toimii keitossa eri tavalla kuin juomana nautittuna. Jos vesi juodaan erikseen, se kulkee nopeasti vatsan läpi eikä vaikuta kylläisyyteen merkittävästi. Sen sijaan, kun vesi on sidottu ruokaan, kuten keittoon, se hidastaa vatsan tyhjenemistä ja saa kylläisyyden kestämään pidempään. Tämän vuoksi keitto täyttää vatsan tehokkaammin kuin sama määrä kiinteää ruokaa ja vettä erikseen nautittuna.

////

Eli kyse ei ole todellisesta kylläisyydestä, vaan ainoastaan vatsan täyttymisestä. Yllättävän moni nykyihminen ei erota näitä kahta toisistaan. Siihen on syynsä, miksi esim. luolamiehet eivät syöneet mitään keittolitkuja, vaan ehtaa tavaraa. Heidän piti tulla oikeasti kylläi

De

Ongelmasi on vieläkin se ettet ymmärrä eroa tuntemisen ja olemisen välillä. Jos sukupuoleen ei liittyisi yhtään tuntemista, meillä ei olisi transsukupuolisia. 

Kylläisyyden tunteen saa aikaan vaikka pumppaamalla mahan täyteen ilmaa. Onko siis ilmalla täytetty ihminen oikeasti kylläinen vai tuntuuko hänestä vain siltä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vesi toimii keitossa eri tavalla kuin juomana nautittuna. Jos vesi juodaan erikseen, se kulkee nopeasti vatsan läpi eikä vaikuta kylläisyyteen merkittävästi. Sen sijaan, kun vesi on sidottu ruokaan, kuten keittoon, se hidastaa vatsan tyhjenemistä ja saa kylläisyyden kestämään pidempään. Tämän vuoksi keitto täyttää vatsan tehokkaammin kuin sama määrä kiinteää ruokaa ja vettä erikseen nautittuna.

////

Eli kyse ei ole todellisesta kylläisyydestä, vaan ainoastaan vatsan täyttymisestä. Yllättävän moni nykyihminen ei erota näitä kahta toisistaan. Siihen on syynsä, miksi esim. luolamiehet eivät syöneet mitään keittolitkuja, vaa

Ongelmasi on vieläkin se ettet ymmärrä eroa tuntemisen ja olemisen välillä. Jos sukupuoleen ei liittyisi yhtään tuntemista, meillä ei olisi transsukupuolisia.

Jos on syönyt sitä keittoa, on kylläinen JA tuntee olevansa kylläinen. Mikä sun ongelmasi on? Voisit opetella lainaamaankin.

Ei tosiaan ole kiveenhakattu, kun kaikki asiantuntijat neuvoat lisäämaan puuroon proteniinia ja hyviä rasvoja, koska pelkkä puuro ei pidä kylläisenä. Myös suuren osan omakohtaiset kokemukset kumoavat ajatuksen, että pelkällä puurolla saisi itsensä kylläiseksi. Sinällään loogista, koska kylläisyys ei tarkoita sitä nopeaa verensokeripiikkiä, jonka kauran nopeat hiilarit aiheuttavat, vaan kylläisyyttä lisäävät proteiinit ja rasvat. Niitä on kaurassa kovin vähän. 

Jep, järkevää on lisätä puuroon noita ja itsekin teen niin. Mutta siis tässä kylläisyysindeksimittauksessa testattiin ruokia sellaisenaan. Eli vaikka desistä kaurahiutaleita tehty puuro vs. vastaava määrä rasvaa energiapitoisuudeltaan, mikä olisi lusikallinen öljyä. Ja proteiinipitoinen kala ja keitetty peruna oli puuroa parempia tässä, mutta ei muut ruoka-aineet. 

Vierailija kirjoitti:

Kylläisyyden tunteen saa aikaan vaikka pumppaamalla mahan täyteen ilmaa. Onko siis ilmalla täytetty ihminen oikeasti kylläinen vai tuntuuko hänestä vain siltä? 

Jos ajatellaan nälän pitämistä, niin mitä merkitystä sillä on, mistä syystä tuntee olevansa kylläinen? Sehän tässä oli tavoite. Ettei olisi heti syömisen jälkeen nälkä.