Suomalaiset pikkupojat aivan hirveita! Puistossa 5-vuotiaat pojat " MA TAPAN SUT! MA REVIN SUN PIPPELI IRTI! MA PUREN SUN PERSETTA! MA PUREN SUN PIPPELIN!"

meidän pojat eivät saa esimerkiksi onkia mato-ongella, koska siinä matoja kidutetaan.

Miten TE tyttöjen äidit niitä tyttöjänne oikein kasvatatte????

Tai jos hän uhkaa tappaa kaikki ihmiset pihalta?

Vierailija:

Miten TE tyttöjen äidit niitä tyttöjänne oikein kasvatatte????

Vierailija:

Meidän pojat eivät MISSÄÄN TAPAUKSESSA saa tappaa tai kiduttaa ainuttakaan eläintä. Eivätkä he muuten saa myöskään lyödä tyttöjä tai ylipäänsä toisia lapsia paitsi jos nämä toiset ovat " juonessa mukana" , eli itsekin pitävät sellaisesta menosta. Mutta veljekset saavat tapella keskenään niin paljon kuin sielu sietää. Ja puhua saa. Uhoaminen ei ole samaa kuin tekeminen

27

Onpas täällä karmeita vanhempia.. oikein selkäpiitä kylmää. Ei ihme, etteivät suomalaiset lapset menesty maailmalla. Käyttäytyvät kuin tyhmät eläimet.

etc etc...



Täällä taitavat meuhkata pelkkien tyttöjen äidit, jotka potevat katkerana sitä, kun eivät ole poikaa saaneet. Säälittävää tuollainen pahansuopa kadehtiminen.

Vierailija:

etc etc...

Täällä taitavat meuhkata pelkkien tyttöjen äidit, jotka potevat katkerana sitä, kun eivät ole poikaa saaneet. Säälittävää tuollainen pahansuopa kadehtiminen.

rauhotut.

yhtä vähän haluan että kukaan vesipää uhoaa tytölleni TAI pojalleni.

valitettavasti vesipäitä on enemmän pojissa. osittain varmaan johtuu leväperäisestä kasvatuksesta.

että eivät puutu mihinkään näkemäänsä vääryyteen vaan antavat lasten tehdä melkein mitä tahansa esim. puistossa jos nuo lapset eivät kuitenkaan heidän omaa kultamuruaan ole kiusaamassa. Itse kuitenkin koen että velvollisuuteni aikuisena on yhteiskunnassamme puuttua epäoikeudenmukaisuuksiin joita näen. Etenkin silloin kun epäoikeudenmukaisuuden kohteena on lapsi. Eli jos näen jonkun kiusaavan jotain lasta puistossa, pihalla tai muualla, niin ihan varmasti puutun tilanteeseen itse tai pahemmassa tilanteessa soittamalla paikalle poliisit. Jos kaikki lasten vanhemmat toimisivat näin, olisi Suomi lapsille turvallisempi paikka elää. Eilen esim. isot pojat (n. 7-9v)leikkivät lähipuistossamme ja toinen heitti useamman kerran hiekkaa toisen päälle. Käskin hiekan heittäjää lopettamaan ja lopettikin. En halua, että oma lapseni näkee kaikenlaista vääryyttä ja huonoa käyttäytymistä ja ottaa siitä mallia. Miltä mahtaa kiusaamisen kohteeksi joutuvasta lapsesta tuntua, jos aikuinen ei puutu tilanteeseen vaikka on vieressä ja näkee mitä tapahtuu. Kuvottavaa vastuuttomuutta aikuisilta. Ja vielä tuohon haluaisin sanoa, kun joku sanoi että hänen lapsensa saavat toisilleen uhota, koska uhoaminen on vain puhetta, niin jos lapsesi puistossa uhoavat toisilleen niin puutun silloinkin tilanteeseen, koska puistossa on paljon muitakin lapsia joille ei tee hyvää kuulla lastesi siivottomuuksia. Huh, helpotti kun sain avauduttua. En todellakaan siedä aikuisten vastuuntunnottomuutta.

Ja saan toisinaan kummeksuvia katseita muilta aikuisilta. Mä en vaan voi kulkea ohi ja sulkea silmiä, jos lapset käyttäytyy kuin hirviöt. Vissiin mä sit olen outo. Ei voi mitään. Ja jotain outoa siinä onkin, kun mä vauva rinnalla joudun kiljumaan parvekkeelta, kun alle kouluikäinen hakkaa isolla karahkalla toista lasta ja jahtaajan faija vaan juttelee kännykkään eikä seuraa kultamussukkansa touhuja mitenkään.

Nämä valehtelevat, uhoavat, huonotapaiset lapset ovat niitä, joiden vanhemmat eivät laiskuuttaan halua mihinkään puuttua ja se sitten verhotaan johonkin outoon selitykseen, että lapsen kuuluu saada näyttää tunteensa tai leikissä tehdään mitä vain.



Ja jos vanhemmat eivät viitsi mihinkään puuttua, luuletteko, että he oikeasti viitsivät viettää aikaa lapsen kanssa jutellen?

Ja minulla on varaa sanoa näin, vanhin poika on jo 17-vuotias, eikä KOSKAAN ole käyttänyt tuollaista kieltä, ei ole tarvinnut edes kieltää koska ei ole yrittänytkään. Menestyy loistavasti elämässään, on fiksu ja sosiaalinen ollut aina. Oikea unelmalapsi siis :-)



En tiedä mistä moinen käytösmalli lapsille tulee???Puhuvatko vanhemmat tuolla tavoin kotona vai ovatko lapset synnynnäisiä kusipäitä?



Käsittämätöntä joka tapauksessa:-(

Vierailija:

Nämä valehtelevat, uhoavat, huonotapaiset lapset ovat niitä, joiden vanhemmat eivät laiskuuttaan halua mihinkään puuttua ja se sitten verhotaan johonkin outoon selitykseen, että lapsen kuuluu saada näyttää tunteensa tai leikissä tehdään mitä vain.

Ja jos vanhemmat eivät viitsi mihinkään puuttua, luuletteko, että he oikeasti viitsivät viettää aikaa lapsen kanssa jutellen?

Aivan järkyttävää kuunneltavaa. Masentavaa, että on ÄITEJÄ, joiden mielestä tuo on sitä poikana oloa. Aivan varmasti on toisenlaisiakin poikia olemassa. Pakko olla. Onhan? -ap-

Minulla on 3,5-vuotias poika. Meillä ei koskaan katsota mitään väkivaltaohjelmia pojan hereillä ollessa ja itse en katso niitä edes hänen nukkuessaan. Olen yrittänyt opettaa kauniita käytöstapoja ja hyvin meillä on mennytkin, mutta nyt yht äkkiä on tullut ihan kauheaa uhmaa, nimittelyä, kummallisen väkivaltaisia puheita jne....tuntuu, että saan hävetä silmät päästäni ja ainoa mikä tehoaa on jatkuva uhkailu, että esim. sitten lähdemme kotiin jos ei lopeta esim. muiden haukkumista typeräksi puistossa. Tosin ei nyt vielä ole ihan tuollaista " tapan sut" puhetta, mutta ehkä kahden vuoden päästä on. Eilen oli sitten ikäisensä poika paikalla ja alkoivat kilpaa uhota kuin urokset konsanaan. Siis lähinnä, että katso mä osaan tehdä näin, osaatko sinä ja sitten siihen hyppy tai joku kiipeäminen. Tänä uho kesti koko sen ajan, kun kaksin leikkivät. Mielestäni pojat alkavat ihan pienestä käyttäytymään kuten olisivat uroksia, jotka pyrkivät lauman johtajiksi tai ainakin niiksi voimakkaimmiksi sotureiksi. Siinä menossa ei sitten heikot pärjää. Minulle tämä on täysi yllätys, varsinkin kun poikaani on pk:ssa kehuttu hyvätapaiseksi ja harvinaisen empatiakykyiseksi. Itse olen myös sitä mieltä, että omaa vahvan oikeudentajun, sillä myöntää olevansa väärässä, jos niin on. Minulle ei mikään ole tärkeämpää kuin kasvattaa pojastani muita kunnioittava, onnellinen mies. Menestys jne ei ole prioriteettilistalla ensimmäisenä. Hänellä on myös harrastus.....mutta minut on nyt sitten lyönyt ällikällä tämä kamala käytös, joten uskon kyllä, että pojat todella ovat poikia. Tottakai puutun mikäli hän yrittää muita nimitellä, lyödä, sortaa, haukkua tai lällätellä tahi ottaa jotain muiden kädestä. Tuntuu vaan, että täällä on varmaan aika pientenkin lasten vanhempia, jotka eivät tajua, että todellinen kasvatuksen haaste alkaa siinä 3-vuoden tienoilla ja todellakin pojat ovat kaikki rajumpia kuin tytöt, elleivät sitten ole niitä tulevia ns. heikompia tulevia miehiä.

Mitä voi tyttö tehdä? Haukka ja lyödä takaisin? Lapsena se vielä onnistuu, mutta murrosiässä paska-pojat menevät fyysisessä voimassa ohi, mitä sitten? Annetaanko tytöille aseet mukaan?

Naapurin poika 17v sai viime kesänä potkut kesäduunista kun sille tuli pomonsa kanssa erimielisyyttä ja uhkasi pistää pomolta munat solmuun. Koko perhe oli ihan hoomoilasena että miten tollaisesta VOI antaa fudut, mikä huutava vääryys jne jne.

Vierailija:

Joka ei ihan oikeasti näe mitään pahaa siinä että pojat puhuvat noin. Heidän kuuluukin uhota ja uhoamiseen tarvitaan ronskeja sanoja.

tulee aikuisena heikkoja miehiä. Ei ihme että poikasi osoittaa jo kusipäisyyden merkkejä jos joutuu tuollaisessa asenneilmastossa elämään.



Kaikkea sitä joutuu lukemaan kun vanhaksi elää...huh huh!

hieno nuori mies nykyään. Tasapainoinen, pärjää lukiossa ja elämässään ylipäätään todella hyvin. Ei ole heikkoudesta tietoakaan, valitettavasti :-)

Epäilen syynä olevan tietokonepelit ja rajut elokuvat, joita vanhemmat antavat katsoa. Kyllä pieni poika (ja tyttö) voi olla reipas ja villi ilman, että lyö toisia kepillä, alistaa tai kiroilee.

Asutaan hyvällä alueella isossa yliopistokaupungissa talossa, jonka asukkaista suurin osa korkeasti koulutettua. Pelottaakin ajatella millaista meno on huonommilla alueilla.

Mutta osaa ne suomalaisetkin lapset, sitä en väitä. Tosin enpä ihmettele, osa arvon mammoista on sitä mieltä että esim. PMMP musiikki, jossa lauletaan " mä tapan sut" , on ihan ok kuultavaan pienellekin lapselle. Ja ne vanhemmat jotka ei halua sitä lapsen kuulevan, kasvattavat kuulema lapsensa pumpulissa.



No, jokatapauksessa mä en tollaista kielenkäyttöä suvaitse. Mulla on ihan kiva poika. Vilkas ja iloinen lapsi, tyttöni on samanlainen.

Kyllä se sieltä pienestä pojasta useasti kumpuaa ihan biologisessa mielessä tuo uhoaminen.

Henkilökohtaisesti arvostan enemmän äitejä, jotka selkeästi myöntävät, että poika leikkii rajusti, uhoaa etc. On tietysti poikia, jotka niin eivät (ehkä) koskaan tee.

Mutta se, joka kertoo, että minun lapseni ei koskaan näin tee, olemme kotona opettaneet. On tyhmä.

Lapset ovat pieniä kasvavia ihmisiä ja erityisesti poikien maailmassa uho, sotaleikit ym. ovat osa poikien kasvua.

Aikuisen paikalla ollessa tietysti räikeyksiin ja toisten kiusaamisiin on puututtava ja kotonakin on hyvä tehdä rajat selviksi. Ja painotan, että kiusaamista ei koskaan tule sallia.

Meillä on yksi isompi poika, joka on rauhallinen, mutta on silti tehnyt kolttosia, joita en ikipäivänä olisi hänen uskonut tekevän. Reipas maahanmuuttaja äiti sitten tuli soittamaan ovikelloamme ja kertoi pojan kiusanneen naapurin maahanmuuttaja poikaa kaverinsa kanssa haukkuen.

Juttelimme sitten asiasta kotona ja lapsi pyysi anteeksi kiusaamaltaan pojalta. Mutta en ikipäivänä hänen kanssaan nähnyt minkäänlaista tähän viittaavaa käytöstä. Kotona emme ole eritelleet ihmisiä kansalaisuuden mukaan, ovat yksilöitä. Tässä tekstissä kuitenkin kirjoitin maahanmuuttajasta selvennykseksi.

Toinen poikamme sen sijaan on ollut jo ihan pienestä pitäen rajumpi kaikella lailla. Hän on hyväkäytöksinen ja kohtelias, mutta aina sattuu ja tapahtuu. Ja tällä erää hän koettelee sekä kotona, että päiväkodissa kirosanoilla. Asiaan on puututtu molemmissa paikoissa, mutta uho ei ole vielä taittunut. Enkä ollenkaan usko, että hän vanhempana kiroilisi jatkuvasti. Selkeät on rajat, mitä voi puhua, mitä ei. Tää on nyt vaan kuuden vuoden uhmaan liittyvää ehkä lapsen mielestä miehistäkin käytöstä, jota hän yrittää toteuttaa uusissa paikoissa ja katsoo miten menee läpi.

Ja lasten ollessa ulkona kavereiden kanssa joukossa tyhmyys tiivistyy ja sanallisiakin keinoja käytetään rohkeasti. Silloin paikalla oleva aikuinen voi huomauttaa lapsille asiasta. Ja paikalla oleva aikuinen voi olettaa myös omien lapsiensa käyttäytyvän erilailla kun ovat itse paikalla ja kun eivät ole. Ja jos vanhemmat ovat omissa jutuissaan, eivät he välttämättä kuule kaikkea pilttiensä päästämään höpinää suusta.

Nykyisin ihmiset on jotenkin niin vieraantuneet kaikesta, että lasten kasvua ja maailmaakaan ei enää tunneta. Tai siis maalaisjärki puuttuu ja eri-ikäisten ja eri sukupuolta olevien lasten maailmaan.

Ja korostan vielä, että hyväksyttävää ei tietenkään ole kiroilu, toisten haukkuminen ja rivojen puhuminen. Niihin paikalla olevalla aikuisella on syytä puuttua.