Lue keskustelun säännöt.
Vielä kerran kellonajoista...
23.10.2025 |
https://www.hs.fi/suomi/art-2000011575404.html
Suomeksi kellon sanotaan olevan puoli neljä, mutta englanniksi sanotaan puoli yli kolme. Se sekoittaa oppilaita.
Englantia on jo opeteltu ainakin puoli vuosisataa peruskoulussa (ja kansakoulussakin?), joten eikö se muka sekoittanut niitä menneiden vuosikymmenten lapsia?
Kommentit (14)
No se englanninkielen määrä nuorten elämässä on moninkertainen verrattuna vaikka omaan kouluaikaani kasarilla ja alun ysärillä. Opetettiin joo koulussa englantia kolmannelta lähtien, kuunneltiin musiikkia, katsottiin televisiota ja elokuvia. Mutta englanti ei tunkenut silmille koko ajan älylaitteen kautta (koska sellaisia ei ollut)
Silti tuo englanninkieli ei mielestäni selitä sitä, että viisarikelloa ei enää osata. Enemmän se liittyy siihen, että viisarikelloja ei enää näy katukuvassa ja kotona samalla tavalla kuin aikanaan kasarilla - ysärillä - vielä 2000-luvulle tullessa. Voi olla, että koululainen näkee ensimmäisen kerran viisarikellon oikeasti vasta koulun seinällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä laajentaa sitä osaamista, niin ei tuota ongelmia Amerikan armeijan kellotkaan sixteenhundred.
Ehkä nykyään ruskeasilmäisten lasten osuus on ohittanut kriittisen pisteen. En tiedä, mutta epäilen.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä nykyään ruskeasilmäisten lasten osuus on ohittanut kriittisen pisteen. En tiedä, mutta epäilen.
Moniosaajat moniosaamattomia? Onnistuuko edes ahneen sukupolvien pyllyjen putsaaminen vai putsaavatko vain lompakot ja muut arvotavarat?
Vierailija kirjoitti:
No se englanninkielen määrä nuorten elämässä on moninkertainen verrattuna vaikka omaan kouluaikaani kasarilla ja alun ysärillä. Opetettiin joo koulussa englantia kolmannelta lähtien, kuunneltiin musiikkia, katsottiin televisiota ja elokuvia. Mutta englanti ei tunkenut silmille koko ajan älylaitteen kautta (koska sellaisia ei ollut)
Silti tuo englanninkieli ei mielestäni selitä sitä, että viisarikelloa ei enää osata. Enemmän se liittyy siihen, että viisarikelloja ei enää näy katukuvassa ja kotona samalla tavalla kuin aikanaan kasarilla - ysärillä - vielä 2000-luvulle tullessa. Voi olla, että koululainen näkee ensimmäisen kerran viisarikellon oikeasti vasta koulun seinällä.
Ja siis vaikkapa mulla oli jo lapsena (tää jo 70-luvun loppupuolella siis) sellainen lasten liitutaulu, jossa oli "kellotaulu". Ei siis oikea kello, mutta kellotaulu ja viisarit, joita pystyi liikuttamaan. Sen toisella puolella oli kirjoitettuna muistaaksen numerot ja toisella kirjaimet. Tai sitten pienet kirjaimet ja isot kirjaimet, enää en muista. Mutta siis opettelin jo ennen kouluikää kellonaikoja sen kellotaulun avulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse opettelin 70-luvulla englantia ja olihan se hassua, kun esim. puoli neljä olikin "puoli yli kolme". Mutta kyllä sen oppi helposti. Koko luokka.
Ehkä sinun luokassasi oli liikaa sinisilmäisiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No se englanninkielen määrä nuorten elämässä on moninkertainen verrattuna vaikka omaan kouluaikaani kasarilla ja alun ysärillä. Opetettiin joo koulussa englantia kolmannelta lähtien, kuunneltiin musiikkia, katsottiin televisiota ja elokuvia. Mutta englanti ei tunkenut silmille koko ajan älylaitteen kautta (koska sellaisia ei ollut)
Silti tuo englanninkieli ei mielestäni selitä sitä, että viisarikelloa ei enää osata. Enemmän se liittyy siihen, että viisarikelloja ei enää näy katukuvassa ja kotona samalla tavalla kuin aikanaan kasarilla - ysärillä - vielä 2000-luvulle tullessa. Voi olla, että koululainen näkee ensimmäisen kerran viisarikellon oikeasti vasta koulun seinällä.
Ja siis vaikkapa mulla oli jo lapsena (tää jo 70-luvun loppupuolella siis) sellainen lasten liitutaulu, jossa oli "kellotaulu". Ei siis oikea kello, mutta kellotaulu ja viisarit, jo
Nykyään internet pullollaan tietoa (tuokin tieto), mutta miten diginatiivi sen sieltä poimisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä nykyään ruskeasilmäisten lasten osuus on ohittanut kriittisen pisteen. En tiedä, mutta epäilen.
Moniosaajat moniosaamattomia? Onnistuuko edes ahneen sukupolvien pyllyjen putsaaminen vai putsaavatko vain lompakot ja muut arvotavarat?
Kuka putsaa ahneiden maahanmuuttajavanhusten perceet? Niiden, jotka eivät ole panostaneet mitään tähän maahan?
Mä hahmotin sen ihan helposti, kun siinä oli se "past" eli kolmen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä hahmotin sen ihan helposti, kun siinä oli se "past" eli kolmen jälkeen
Liian helppo vastaus, ei kelpaa.
Maa on täytetty moniosaajilla, tehtävä suoritettu.
T. esinahaton kalergieminenssi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun on ensin oppinut kellotaulun kunnolla suomeksi, puoli kolme, 15 vaille 7, 15 yli 11 ei sen jälkeen ole vaikea oppia toista ajattelua. Puoli yli kaksi.
Viimeisinpänä tosin on digitaalisesta kellosta tullut ajattelu 40 yli kaksi, eli 20 vaille kolme. 59 minuuttia yli neljä eli 1 minuutin vaille viisi. Kyllä 70-lukulaisen päähän mahtuvat nämä kaikki. Ei ongelmaa.
Millä tavalla muiden ihmisten pää sitten oikein toimii, jos ei hahmoteta että kellonaika voidaan sanoa useammalla tavalla? Ja jokaisen olisi syytä opetella se analoginen kello, ellei muuten niin oppiipa hahmotuskykyä ja kolmiulotteista ajattelua mikä tekee aivoille oikein hyvää.
Ei ole sekoittanut. Ihan selvä asia.
Itse opettelin 70-luvulla englantia ja olihan se hassua, kun esim. puoli neljä olikin "puoli yli kolme". Mutta kyllä sen oppi helposti. Koko luokka.