Minkälaiselle vähävaraiselle lahjoittaisit jouluna ja mitä?

Voisin lahjoittaa, jos minulla olisi joku vähävarainen ja puutteenalainen kaveri tai sukulainen. Sellaista en tosin tällä hetkellä tiedä olevan. Aiemmin minulla oli jo nuorena sairaseläkkeelle joutunut ystävä. Maksoin esimerkiksi hänen matkansa etelään, että lähti seuraksi. R.I.P. ystävä.

Vanhukselle tai sairastuneelle. Ennen näitä sotaveteraanille. 

Lapsille ja nuorille. 

Minä olen vähävarainen sinkku. Eniten arvostaisin ruokakassillista, vaikka ihan joululaatikoita, rosollia, leipää, leivänpäällisiä, maitoa, mehua. Tälläisiä perusjuttuja, ei tarvitse olla kallista. Toinen olisi jokin hemmottelu, hieronta- tai kampaajalahjakortti, tai jokin shamppoota, saippuaa, kasvomaskeja, huulirasvaa tms. sisältävä paketti. Vähän luksusta köyhään elämään.

Hieman surullista kun haaveilen tälläisistä. 😅

Yksinasuvalle velkaantuneelle henkilölle veisin pari laatikollista ruokaa. Maksaisin yhden laskun hänen puolestaan.

Yksinäiselle vanhukselle ruokaa tai mitä hän nyt sitten tarvitseekaan, voisin myös olla keskustelukaverina jos hän kaipaisi ja voisin myös auttaa joissakin askareissa samalla.

Lapsille ja vanhuksille olennaiset. Muistaisin myös vanhempaa ja uupunutta omaishoitajaa.

Tutulle vai tuntemattomalle? Tuntemattomille olen lahjoittanut ruokakasseja, jossa aika kattavat jouluruuat monenlaisine herkkuineen. Joissain tapauksessa lahjoittanut K-Ketjun lahjakortin. Tutuille sitten sen mukaan, mitä toivoisivat. Vähävaraiset tuttuni ovat kyllä toivoneet yleensä ne jouluruuat.

Nelonen jatkaa vielä. Olen itse lahjoittanut lapsille ja nuorille jouluisin. Laittanut facebook roskalavalle vanhoja tavaroita, esim. palapelejä, lautapelejä ja kirjoja, näitä ostan myös halvalla kirppareilta jos löytyy vaikka eurolla ja ei haittaa vaikka ovat käytettyjä. Vanhukset ja yksinhuoltajat tulleet hakemaan näitä joulupaketteihin.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Tutulle vai tuntemattomalle? Tuntemattomille olen lahjoittanut ruokakasseja, jossa aika kattavat jouluruuat monenlaisine herkkuineen. Joissain tapauksessa lahjoittanut K-Ketjun lahjakortin. Tutuille sitten sen mukaan, mitä toivoisivat. Vähävaraiset tuttuni ovat kyllä toivoneet yleensä ne jouluruuat.

Ja lisään tähän nyt vielä, ettei ole ollut väliä, onko kyseessä vanhus, opiskeleva nuori, yh-aiti vai kuka on. 

Yritin auttaa viime jouluna. FB:ssä apua kaipaavalle työttömälle yh-äidille ei löytynyt mistään välistä aikaa, että kävisimme yhdessä kaupassa hakemassa jouluruoat tai että laittaisi listan, mitä jouluruokia hakisin. Alkoin peräämään ja vänkäämään, miten olisi helpompi laittaa hänelle rahana ja hän hakisi itse. Toivottavasti lapsilla oli oikeasti ruokaa ja lahjoja, kun hän niiden perään hätäili kun ei ole kumpaakaan.

Eli itse autan rapussamme asuvaa naapuria lapsen harrastuskustannuksessa. Naapuri ei ole sinnikäästä hakemisesta huolimatta saanut töitä ja seuraavana säästölistalla lapsen harrastus, mihin ei ole varaa. Lupasin maksaa seuraavan kauden ja naapuri sanoi, että maksaa kyllä takaisin, jos ja kun työllistyy. 

Yksinäiselle vanhukselle minäkin voisin mennä käymään siivousavuksi tai keskusteluseuraksi. 

Silloin kun oli vielä hevonen, niin käytin erästä vanhaa leskimiestä muutamana vuonna tapaninpäivänä rekiajelulla, vanha hevosmies hänkin oli. Pieni juttu ja sai alkunsa ihan päähänpistosta, mutta tuntui kuitenkin olevan kovin mieluisa juttu hänelle (ja toki minullekin).

Vierailija kirjoitti:

Minä olen vähävarainen sinkku. Eniten arvostaisin ruokakassillista, vaikka ihan joululaatikoita, rosollia, leipää, leivänpäällisiä, maitoa, mehua. Tälläisiä perusjuttuja, ei tarvitse olla kallista. Toinen olisi jokin hemmottelu, hieronta- tai kampaajalahjakortti, tai jokin shamppoota, saippuaa, kasvomaskeja, huulirasvaa tms. sisältävä paketti. Vähän luksusta köyhään elämään.

Hieman surullista kun haaveilen tälläisistä. 😅

Olen ostanut lihakauppiaan lahjakassit sukulaisille, evästä lemmikeille ja shampoota sekä voiteita herkkäihoiselle. 

Ai niin, olen myös lahjoittanut nyt viime vuosina paikalliselle löytöeläinsuojalle joka vuosi sekä rahaa että (kissan)ruokaa. Ei taideta tosin vauvapalstalla kelpuuttaa yhdistystä "vähävaraiseksi" siinä mielessä, mitä aloituksessa on ajateltu :)

Hyvä tuo hevosjuttu!

Multa miehenä kysyttiin kerran ennen joulua, kun kävin baarissa: Mun naapuri ja sitä samaa naisporukkaa mihin kuului:

Mitä sinä (minä) olisit mieltä, jos annettaisiin sille ystävättärelle ruokakassi jouluksi? Sanoin, et en osaa sanoa mitään, kysykää tuolta hänen paremmalta naispuoliselta ystävältään (pitivät keskenään enemmän yhteyttä kuin muihin). Se nainen vastasi: Ei missään nimessä, hän ottaa sen henkilökohtaisena loukkauksena.

Vuosia myöhemmin isä sairastui, soitin sitten hänen siskolleen, et mitä teen, alanko omaishoitajaksi? Hän/täti: älä ala, isäsi on niin ylpeä ihminen ettei siitä tulisi mitään, parempi kun yhteiskunta hoitaa. Niin sitten tein/tehtiin.

Pointti: jotkut ovat ylpeitä eivätkä hyväksy mitään "armonlahjoja", pitää todella hyvin tuntea toinen.

SPR on saanut päättää mun puolesta. Yleensä olen lahjoittanut eläimille. Eläinsuojille ja -yhdistyksille. Paikallinen löytöeläintalo on pitänyt joulun alla keräyskoria kaupalla. Se on hieno idea. Siihen saa ostaa jotain tai tuoda kotoa tai lahjoittaa rahaa. 

Kiitolliselle, vähääntyytyvälle ja hartaalle. Ehkä joulukortin?

Konalan jauhelihamiehelle lahjoittaisin jauhelihaa vaikka useamman kilon.

Todellisuudessa ette anna mitään. Kiva se on kirjoitella. 

Kiittämättömälle, adhd-oireiselle, ahneelle. Kakskymppiä juokseviin kuluihin. Lahjoittaisin. Mutta kuvauksenmukaisia henkilöitä lienee mahdotonta tavoittaa tosielämässä. Joten ostan jotain itselleni.